Alamaisuuden kauneus

Ensimmäiseksi kiitos teille kaikille arvontaan osallistujille kommenteista!  En ole vastannut niihin siellä kommentti-osiossa, koska en halua sotkea arpanumerojärjestystä :) mutta luettu on kaikki!  Joku kysyi noiden korujen saatavuutta netin kautta  ja niitä tosiaan voi ostaa osoitteesta www.authenticjustice.com.  Valitettavasti postitus on vain Pohjois-Amerikkaan.  Nyt etsimään niitä ameriikan serkkuja, jotka voisivat ostokset laittaa tulemaan kotiosoitteeseen!  

Sitten otsikkon aiheeseen - jonka luulin saavani nopeammin julkaistua, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan.  

                                                           *** *** *** ***

Image courtesy of photostock / FreeDigitalPhotos.net

Viimeksi opiskelimme negatiivien kautta, mitä Pietarin ensimmäisen kirjeen käsky vaimoille tarkoittaa.  Nyt on aika siis selvittää mitä alamaisuus ON.  Alamainen on siitä hassu sana, että sitä käytetään todella harvoin nykyään.  En ole varmaan ikinä käyttänyt sitä normaalissa puheessa, ellen ole lukenut satuja, joissa on kuningas ja hänen alamaisensa.   Käsitys, jonka voi saada sanonnasta ”alamainen vaimo”, tuo mielikuvan maahan asti kumartavasta vaimosta, joka kipittää työstä palaavalle miehelleen lehden, lämpimän ruoan ja kahvin seisoen taustalla kuin palveluspiika valmiina hyppäämään jokaisen käskyn mukaan.  Tämä on maailman stereotyyppi eikä ollenkaan raamatullinen kuva alamaisuudesta avioliitossa! 

Eräs saarna oli nimetty ”Pelottoman alamaisuuden kaunis usko”  ja olen sitä ihmetellyt tässä  jo jonkun aikaa.  Kauneus.  Alamaisuudessa on jotain ihailtavaa ja silmiä miellyttävää?  Muistan Raamatun ensi lehdiltä, kun Jumala oli luonut maailman ja ensimmäisen ihmisparin, että kaikki oli sangen hyvää.  Sangen hyvää.  Haluan löytää tuolta stereotypioiden kuorien alta alamaisuuden ytimen, sen joka on kaunista ja ihailtavaa ja hyvää.  Uskon myös, että kun me näemme todellista alamaisuutta käytännössä, se on viehättävää ja houkuttelevaa.  Sellaista, jota kaipaamme omaan elämäämmekin.  Sitä siis olen täällä metsästämässä tänään. 

Raamatunpaikka kokonaisuudessaan tässä:

1. Pietari 3:1. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, 2. kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa. 3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, 4. vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. 5. Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset; 6. niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää. 7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi. 8. Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. 

Tämä vaimojen alamaisuus mainitaan ensimmäisessä ja viidennessä jakeessa.  Viides jae puhuu pyhistä vaimoista, naisista, jotka panivat toivonsa Jumalaan.  John Piper puhuu saarnassaan aiheesta (kaikki lähteet lopussa) näin:   

Kristitty nainen ei laita toivoaan mieheensä, eikä miehen löytämiseen.  Hän ei laita toivoaan ulkonäköönsä.  Hän laittaa toivonsa Jumalan lupauksiin.  Sananlaskuissa kuvataan tällaista naista näin:  ”Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.” (31:25).  Hän nauraa kaikelle mitä tulevaisuus tuo ja voi tuoda, koska hän on laittanut toivonsa Jumalaan.

Hän katsoo pois ongelmista ja kurjuudesta ja elämän esteistä jotka näyttävät tekevän tulevaisuudesta ankean, ja hän keskittää huomionsa Jumalan kaikkivaltiaaseen voimaan ja rakkauteen, Jumalan, joka vallitsee taivaasta ja tekee maan päällä mitä Hän haluaa.  Tällainen nainen tuntee Raamattunsa, ja osaa teologiansa Jumalan kaikkivaltiudesta, ja hän tietää Jumalan lupauksen olla hänen kanssaan, auttaa häntä ja vahvistaa häntä vaikka mikä tulisi.  Tämä on se syvä, horjumaton kristityn naiseuden juuri.  Pietari puhuu juuri tästä jakeessa  5.  Hän ei puhu mistä tahansa naisista.  Hän puhuu naisista, joilla on horjumattomat raamatulliset juuret Jumalan kaikkivaltiaassa hyvyydessä – pyhistä naisista, jotka laittoivat toivonsa Jumalaan. 

Kuva, jonka Piper maalaa saarnassaan kristitystä naisesta on mukaansatempaava; nainen, jolla on vakaa usko ja luottamus Jumalan hyvyyteen, joka pystyy ottamaan tulevaisuuden nauraen vastaan, nainen, joka ei pelkää.  Ei tulevaisuutta, ei ihmisiä.  Hän pystyy taistelemaan pelkoa vastaan, koska hän tuntee täydellisen rakkauden, jossa ei ole pelkoa.  Hän pystyy siis olemaan miehelleen alamainen, koska hänen toivonsa on Jumalassa, hän ei pelkää, hänellä on rauha. 

Tässä tiivistelmä alamaisuudesta avioliitossa.  Siihen liittyy hyvin selkeästi Raamatusta löytyvät roolit, tehtävät ja vastuut avioliiton suhteen; mies on luotu johtamaan, nainen auttamaan ja seuraamaan. 

”Alamaisuus on vaimon jumalallinen kutsumus kunnioittaa ja vahvistaa miehensä johtajuutta ja auttaa sitä toteutumaan käyttäen lahjojaan.  Se on mielenlaatu ja kyky seurata miehen auktoriteettia ja taipumus antautumaan ja alistumaan miehen johtajuudelle.  Se on asenne, joka sanoo: ”Minua ilahduttaa se, että teet aloitteet meidän perheessämme.  Olen iloinen, kun otat vastuuta asioista ja johdat rakkaudella.  En kukoista suhteessa kun sinä olet passiivinen ja minun täytyy varmistaa, että perhe toimii".”

Alamaisuudessa pääpaino ei siis ole niinkään ulospäin näkyvissä toimissa ja sanoissa.  Onhan tilanteita, joissa nainen voi toimia alamaisesti ja näyttää alamaiselta ja käyttää sanoja, jotka kuulostavat alamaiselta,  mutta sydämessään hän tekee sen vastahakoisesti.  Aidosti ja iloiten miehensä johtajuutta seuraava ja kunnioittava asenne on käsinkosketeltavaa; sanoohan Pietari ensimmäisessä jakeessa, kuinka vaimo voi voittaa miehensä sanomatta sanaakaan.  ”Vaimojen vaellus”  kun he elävät Jumalan antaman ohjeen mukaan "puhtaina ja pelossa", on  niin vastustamatonta, että mies, joka ei ole ottanut vastaan uskoa, voidaan sen avulla voittaa Kristukselle.  Tällaisen vaimon toivo on Jumalassa, ei siinä, että hänen miehensä tekisi tietyllä tavalla tiettyjä asioita.  Tällainen vaimo voi antaa miehensä tehdä rauhassa päätöksiä, koska hän luottaa Jumalaan, joka voi muuttaa paatuneimmankin sydämen.  Tällainen vaimo on todellakin luottanut elämänsä Jumalan käsiin ja uskoo, että Jumalalla on asioissa viimeinen sana. 

Kun Pietari seuraavissa jakeissa puhuu kauneudesta, huomaa, mistä kristityn vaimon kauneus tulee (4): ”salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa”. 

Kreikan kielen sana ”praus”, jota on suomeksi käännetty Uudessa Testamentissa sanoilla ”hiljainen, nöyrä, sävyisä”,  tarkoittaa ”ei vaadi omia oikeuksiaan”  tai ”ei ole tunkeileva, ei itsekkäästi määrätietoinen” tai ”ei vaatimassa omaa tahtoaan läpi”.

Todellinen kauneus on hiljainen ja rauhaisa henki, salassa, ihmisen sisimmäinen olemus.  Se syntyy ja kasvaa kun usko ja luottamus Jumalaan syntyy ja kasvaa.  Meillä jokaisella on varmasti lähipiirissä esimerkkejä naisista, joissa on tätä hiljaista mutta hyvin vahvaa sävyisyyttä ja nöyryyttä.  Samoin varmasti löytyy naisia, jotka hätäilevät, tuskailevat, vaativat, manipuloivat ja kontrolloivat.  Tarkkaile muutamaa naista, seuraa  heidän elämäänsä ja avioliittoaan.  Mistä löytyy todellinen kauneus? Mistä löytyy rauhaisa henki?  

Sävyisyys, hiljaisuus ja rauha ei ole vain houkuttelevaa ei-uskovan puolison silmissä, mutta se on suuressa arvossa Jumalan silmissä.  Se vaatii uhrauksia, se vaatii omalle itselleen kuolemista, mutta se ei jää Jumalalta huomaamatta.  Se on seurausta suuresta luottamuksesta siihen, että Jumala näkee kaikki tarpeet ja vastaa niihin.  Jumala iloitsee elämästä, joka luottaa vain Häneen.  Sisäinen kauneus; rauhaisa ja hiljainen henki ei vanhene, ei kuole, eikä koskaan häviä.  Se on iankaikkista.  Siksi se on arvokkaampaa kuin kulta ja jalokivet ja hienot vaatteet.

Miksi miehen ja vaimon suhteessa puhutaan johtajuudesta ja alamaisuudesta?  Avioliitossa kyse on LIITOSTA.  Jumala on asettanut avioliiton muistuttamaan ja edustamaan Kristuksen ja seurakunnan välistä suhdetta.  John Piper sanoo, että tämä on avioliiton syvin tarkoitus.  Sen vuoksi nämä kysymykset johtajuudesta ja alamaisuudesta ovat niin tärkeitä.  Jos avioliittomme aikovat julistaa totuutta Kristuksesta ja hänen seurakunnastaan, me emme voi olla välinpitämättömiä alamaisuuden ja johtajuuden suhteen.  Se on mysteeri, mutta se on jotain, joka toimiessaan on todella kaunista ja houkuttelevaa. 

Jatkan vielä ensimmäisen Pietarin kirjeen alun tutkimista... Se täytyy kuitenkin jättää seuraavaan kertaan, jottei tästä tule liian pitkää!   

Lähteet: 

Kenneth S. Wuest: Wuest's Word Studies From the Greek New Testament Vol 2.

Piper and Grudem (ed.): RECOVERING BIBLICAL MANHOOD AND WOMANHOOD - A Response to Evangelical Feminism

Piper, John: The Beautiful Faith of Fearless Submission

Blogin vuosipäivä ja arvonta

Vuosi sitten aloitin tämän blogini kirjoittamisen ja on aika juhlia! 

Naiseus, vaimona oleminen ja äitiys kristillisestä näkökulmasta ovat aiheita, joita kohtaan kiinnostukseni on herännyt ja kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana todella suureksi.  Ensimmäisessä postauksessani kerronkin vähän siitä.  Löysin Raamatunpaikkoja, joissa puhutaan suoraan naisille.  Löysin myös muutaman hyvän kirjan kristillisestä naiseudesta ja siitä alkoi oppiminen aiheesta. 

Kirjoitan blogiani kahdesta syystä, enkä tiedä kumpi olisi parempi tai ensimmäinen syy. 

1. Huomasin miten usein julkisuudessa puhutaan naiseudesta ja siihen liittyvistä teemoista.  Harmi kyllä puheet ja mielipiteet ovat kaukana Raamatun opetuksista.  Tuntuu, että kristillisissä lähteissäkin aihetta käsitellään hyvin harvoin.  Vihdoin erään sanomalehden feministikolumnistin sanat osuivat suoraan hermoon ja vastalauseena päätin kirjoittaa julkisesti siitä, mitä Raamattu opettaa naiseudesta, naisen rooleista ja tehtävistä. 
2.  Olen nauttinut erilaisten aiheiden pohdinnasta ja niiden ”paperille” laittaminen on itselleni luontainen tapa jäsentää ajatuksia.  Huomasin jopa että joskus iltaisin valitsen mielummin kotona kirjapinon ääressä opiskelemisen ja ajatusteni tietokoneelle naputtamisen kuin muut riennot tai rentoutumiset.  Huvinsa siis kullakin! 

Mukava on ollut huomata, että on teitä lukijoita, jotka luette ja kommentoitte kirjoituksiani.  Ihan yksin ei siis tarvi näitä teemojani pohdiskella.  Päätin laittaa arvonnan pyörimään teille kiitokseksi!

Ensimmäinen palkinto on lahjakortti Ilon Polku-verkkokauppaan.  Sieltä saa monenmoista mukavaa; kirjoja, kalentereita, kosmetiikkaa, lahjoja, kortteja ym ym.  Lahjakortin hinta on lukijoitteni määrä eli 25 e (kaikki lukijat eivät näy lukijalistassa)!  

Toinen palkinto on tässä:  

Ystäväni tekee työtä ihmiskaupalta/prostituutiolta/vainoamiselta pelastuneiden naisten parissa.  Tämä rannekoru on näiden naisten tekemä.  He opettelevat tapoja, joilla voivat ansaita elantonsa... Monella paluu kotiin olisi liian suuri häpeä, jopa mahdottomuus. 

Värikäs rannekoru

Kolmas palkinto on naiseuden kunniaksi kiva huivi!  Ihastuin näihin muhkeisiin huiveihin niin, että ostin itselleni yhden; sen lisäksi kolme onnekasta saa huivin kaulaa lämmittämään.  Jättihuivi on kaksi metriä pitkä ja n. 30 cm leveä. 

Huivit kaulaa lämmittämään

Huiveja on kolme neutraalia väriä:  ruskea, musta ja harmaa (näyttää kuvassa siniseltä, mutta on ihan rehellinen harmaa).  Ne ovat kivan pulleita ja pehmeitä, ihania syyssäille! 

Miten voit osallistua:  jätä kommentti  tämän postauksen kommenttilaatikkoon.  Koska blogini aiheena on kristitty nainen, kerro jotain aiheeseen liittyvää; se voi olla kysymys, mielipide, epäily,  hyvä artikkeli, kirja tai omasta elämästäsi jotain. 

Jos olet lukija, kirjoita toinen, erillinen ”Olen lukija!” tai ”Aloin juuri lukijaksi”-kommentti niin saat toisen arvan.

Jos linkität arvonnasta blogissasi, facebookissa tai twitterissä, käy kertomassa siitä erillisessä kommentissa.  Laita linkki myös näkyviin.  

Näin voit osallistua jopa kolmella arvalla!  Arvonnalle annan aikaa Itsenäisyypäivään saakka.

Kiitos vielä kerran ja onnea arvontaan! 

Henna Maria

Alamaisuus avioliitossa-mitä se EI ole

Olen aloittamassa Pietarin ensimmäisen kirjeen kolmannen luvun opiskelemista.  Pietari kirjoittaa siinä ohjeita kristityille aviovaimoille, joiden miehet eivät ole kristittyjä.  Vaimot halusivat voittaa miehensä kristityiksi, mutta heidän käyttämänsä keinot eivät olleet oikeita.  

Vaikka en itse kuulukaan tähän ryhmään (mieheni on kristitty), tulee tässä paikassa esiin monta avioliittoon liittyvää käskyä.  Mielenkiinnolla aloitan tutkimaan, mitä tarkoittaa vaimon alistuminen miehelleen, miten käyttää kultakoruja ja mikä on Jumalan silmissä kallisarvoista naisten elämässä! 

Kirjoitin edellisessä postauksessani, että erään kirjailijan mukaan tämä Raamatunpaikka kuvaa ideaaliavioliittoa.  Ja miten muuten voisi ollakaan, kun miehen ja naisen Luoja, ensimmäisen avioliiton Pääarkkitehti ja Suunnittelija antaa neuvoja avioliiton suhteen!  

Elisabeth Elliot kirjoittaa, että tämän jumalallisen järjestyksen hyväksyminen saa avioliiton toimimaan.  Hän väittää, että joko on olemassa järjestys tai ei ole järjestystä, ja jos järjestys on olemassa, sen rikkominen aiheuttaa epäjärjestystä – persoonallisuuden syvimmällä tasolla.  Hän sanoo, että tämän järjestyksen, tämän alkuperäisen suunnitelman katoaminen on aiheuttanut suuren osan siitä hämmennyksestä, joka nyt on ominaista yhteiskunnallemme. 

Jumala on luonut miehen ja naisen tarkoituksella erilaiseksi, antaen heille tarkoituksella erilaisen aseman, tehtävän ja roolit.  Naiseus on osa Hänen suunnitelmaansa, samoin kuin miehisyys ja avioliitto naisen ja miehen välillä.  

Tässä Raamatunpaikka, jota käyn läpi:  

3:1. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, 2. kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa. 3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, 4. vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. 5. Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset; 6. niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää. 7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi. 8. Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. 

Hierarkia sanana ja käytäntönä on todellakin osa raamatullista maailmankuvaa.  Kaikella on järjestys.  Ylemmyys ja alemmuus eivät kuitenkaan viittaa sisäiseen arvoon vaan asemaan.  Henkilö joka istuu stadionin yläosassa on ylempi kuin henkilö eturivissä.  Kerubit ja serafit ovat ylempiä kuin arkkienkelit, jotka ovat ylempiä kuin enkelit, ja ihminen on luotu enkeleitä vähän alemmaksi.  Ihmiselle on annettu tehtävä vallita maailmaa ja eläimiä.  

Psalmit ovat täynnä kuvausta Jumalan auktoriteetista ja kontrollista sekä normaaleista luonnonlakien mitoista, rajoista, suunnista.  Maalla on perustansa, merellä on rannat, vuorovesi noudattaa aikatauluaan, laaksot vajosivat sinne minne Jumala ne asetti, kuu, tähdet ja aurinko noudattavat tiettyjä aikoja ja suuntia. 

Jobin kirjassa Jumala kuvaa suunnitelmansa täydellisyyttä ja harmoniaa ja omaa kaikkivaltiuttaan luonnon yli (Jobin kirja, luku 38).  Huomasitko miten Jumala mainitsee rajat, ovet, teljet ja mitat kun Hän puhuu luomakunnastaan?  Ja luonto ja eläimet noudattavat täydellisesti Jumalan niille antamia rajoituksia.  Ei ole olemassa kasvia, joka ei kasvaisi perimänsä mukaan, ei eläintä, joka ei käyttäytyisi oman lajinsa mukaan.  Suuri vastakohta onkin sitten enkelit, jotka ”eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa” (Juudan kirja) ja menettivät rangaistuksena ”valon ja vapauden” .  Enkeleiden lisäksi vain ihmiset kapinoivat ja kieltäytyvät noudattamasta Jumalan heille antamaa asemaa. 

Mitä tapahtuisi, jos vaimoina (ja miehinä) ottaisimme Jumalan ohjeet tosissamme avioliitoissamme ja noudattaisimme Hänen asettamiaan rooleja...? 

Aloitetaan ensimmäisen jakeen alkuosasta: 

” 1. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne...”. 

Alamaisuus – sana, jota ei ole helppo selittää tai ymmärtää.  Ehkä sen vuoksi toiset haluavat heittää sen kokonaan romukoppaan ensimmäisen vuosisadan kulttuurikäytäntönä ja jotkut toiset vievät sen toiseen äärilaitaan; vaimoa pidetään nyrkin ja hellan välissä.  Minua viisaammat ja kokeneemmat ovat kirjoittaneet aiheesta jopa kirjoja, joten en nyt pyrikään tässä täydelliseen gradun arvoiseen eksegeesiin (tekstin selittämiseen).  Toivon kuitenkin, että osaan avata tätä Raamatunpaikkaa niin, että voit jatkaa aiheen tutkimista itse. 

Jakeen ensimmäinen sana ”Samoin” viittaa Pietarin edellisessä luvussa yleisesti kristityille antamiin neuvoihin.   Alamaisuus on ihan yleinen teema Raamatussa eikä alamaista asennetta ole rajoitettu vain vaimojen osalle. 

2:13. Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, 14. kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi; 

Noudata siis kotimaasi lakeja ja sääntöjä; maksa verosi, noudata nopeurajoituksia, älä huijaa Kelaa. Osoita kunnioitusta kansanedustajille ja poliisille.  Auktoriteeteille alamaisena oleminen on Jumalalle mieleistä ja sitä odotetaan jokaiselta kristityltä.  Alkuperäinen kreikan kielen sana hupotasso ei tarkoita vain tottelemista, vaan sellaisen sydämen asenteen luomista ja säilyttämistä, joka saa henkilön aina tottelemaan auktoriteettia.  Tällainen asenne kristittyjen keskuudessa tuo kunniaa heidän Herralleen Jeesukselle.

Sitten Pietari neuvoo kristittyjä palvelijoita, joka ilmeisesti oli suuri ryhmä kristittyjen joukossa,  olemaan alamaisia isännilleen:  

18. Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin. 

Seuraavaksi tulee tämä meidän aiheenamme oleva paikka, jossa puhutaan seuraavalle suurelle alaryhmälle: vaimoille, joiden miehet eivät ole kuuliaisia Sanalle; eivät ole kristittyjä.  Vaimoja käsketään olemaan alamaisia miehilleen.  Vertaus palvelijoiden ja vaimojen välillä ei tarkoita sitä, että me aviovaimot olisimme miestemme palvelijoita ja meidän pitäisi käyttäytyä kuin palvelijattaret kotona.  Kyseessä on motiivi, olemme alamaisia Herran tähden, tuodaksemme kunniaa Jumalalle. 

Jakeessa 7 aviomiehiä neuvotaan elämään vaimonsa kanssa taidollisesti, kunnioittavasti ja ymmärtäväisellä asenteella ja jakeessa 8 kuvataan koko seurakunnan yhteiselämää, jonka tulisi heijastaa yhteyttä, yksimielisyyttä, helläsydämisyyttä, rakkautta, armahtavaisuutta ja nöyryyttä.  Sanalla sanoen: olkaa alamaiset toinen toisillenne ja palvelkaa toinen toisianne.  

Löysin avuksi listan, jossa kuvataan sitä, mitä alamaisuus EI ole.  Joskus tältä kannalta katsominen auttaa ymmärtämään jotain käsitettä paremmin.  Siispä vaimot: 

1. Alamaisuus ei tarkoita sitä, että Kristus korvataan aviomiehellä.  Kristittyjen odotetaan ennen kaikkea olevan alamaisia Herralleen Kristukselle ja seuraavan Hänen askeleitaan (2:21).

2. Alamaisuus ei tarkoita sitä, että vaimolla ei ole itsenäisiä ajatuksia.  Pietari puhuu suoraan vaimoille, joiden hän odottaa kuulevan, harkitsevan, ymmärtävän ja vastaavan Jumalan Sanaan itse.  Koska nämä vaimot ovat valinneet Jeesuksen vaikka heidän miehensä eivät ole, he ovat olleet eri mieltä elämän suurten kysymysten äärellä. 

3. Alamaisuus ei tarkoita sitä, että vaimon ei pitäisi yrittää vaikuttaa mieheensä tai yrittää ohjata häntä.  Kristityn vaimon pitäisi yrittää vaikuttaa mieheensä niin, että hänkin tulisi kristityksi.  Pietari auttaa häntä tekemään tämän; hän ei kiellä vaimoa vaikuttamasta mieheensä. 

4. Alamaisuus ei tarkoita sitä, että vaimon pitää suostua miehensä jokaiseen pyyntöön.  Jos mies sanoo ”Älä ole kristitty, ole niin kuin minä”, vaimon tulee nöyrästi vastata ”En voi.  Omatuntoni tulee antaa vastaus korkeammalle auktoriteetille.”  Jos mies käskee vaimoaan tekemään syntiä; varastamaan, valehtelemaan tai katsomaan pornoa, hänen tulee kieltäytyä, noudattaen Pietarin ohjetta vaeltaa nuhteettomasti pakanain keskuudessa (2:12). 

5. Alamaisuus ei perustu vähemmälle älykkyydelle tai kyvylle.  Itse asiassa, tilanteessa, jossa vaimo on kristitty ja mies ei ole, vaimo on osoittanut suurempaa hengellistä ymmärrystä – vaimo on nähnyt kristinuskon totuuden ja mies ei ole. 

6. Alamaisuus ei tarkoita peloissaan tai arkana olemista.  Jakeessa 6 Pietari kirjoittaa ”ettekä anna minkään itseänne peljättää”.  Vaikka vaimoon viitataan ”heikompana astiana” (jae 7) se ei tarkoita sisäisen vahvuuden tai rohkeuden puuttumista vaaran tai uhan edessä.

7. Alamaisuus ei ole epäyhtenäistä tasaveroisuudelle Kristuksessa.  Kristus itse oli alamainen sekä vanhemmilleen että Jumalalle.  Jumalan suuressa arvossa pitämiä kristittyjä käsketään olemaan alamaisia maallisille, epäuskoisille auktoriteeteille.  Vaimoihin ei koskaan viitata vähempinä persoonoina tai vähemmän hengellisinä tai vähemmän tärkeinä.  Jakeessa 7 Pietari muistuttaa, että miehet ja vaimot ovat yhdessä ”elämän armon perillisiä” ja jakeessa 6 ”Saaran tyttäriä” eli ”...jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan” (Gal 3:29). 

Listan lopuksi päätellään, että vaimon alamaisuus omalle miehelleen on siis niin kuin Kristuksen alamaisuutta Isälle Jumalalle (1 Kor 15:28), alamaisuutta toiselle, joka on tasavertainen tärkeyden ja olemuksensa ytimen tasolla.  

Tässä siis negatiivien kautta alamaisuus avioliitossa.  Haluan myös sanoa sen, että vaimoja käsketään olemaan alamaisia omille miehilleen; ei kaikille miehille.  Alamaisuus avioliitossa on ainutlaatuinen suhde, joka ei sovi jokaiseen miehen ja naisen väliseen kanssakäymiseen.  Mielenkiintoista on myös se, että vaimoja käsketään olemaan alamaisia miehille, jotka eivät kunnioita Jumalaa eivätkä usko Raamattuun.  Alamaisuutta ei siis osoiteta aviomiehille, jotka hyvyydellään ja erinomaisuudellaan sen ansaitsevat.  Ei, alamainen paikka on asema, joka avioliitossa kuuluu vaimolle miehestä riippumatta.    

Seuraavaksi kirjoitan siitä, mitä alamaisuus ON avioliitossa.  

Lähteet:

Kenneth S. Wuest: Wuest's Word Studies From the Greek New Testament Vol 2.

Piper and Grudem (ed.): RECOVERING BIBLICAL MANHOOD AND WOMANHOOD - A Response to Evangelical Feminism

Elliot, Elisabeth: Let Me Be a Woman

Piper, John: The Beautiful Faith of Fearless Submission

Kuva: FreeDigitalPhotos.net/photoshop

Onko ideaaliavioliittoa olemassa?

Image courtesy of photostock / FreeDigitalPhotos.net

Raamatunpaikkoja naisille.  Niitä etsin, kun aloin hakemaan vastauksia moniin kysymyksiini raamatullisesta naiseudesta.  Niin, en edes yritä löytää vastauksia naiseuteen tämän päivän kulttuurin, muodin, tieteen ja taiteen kautta.  Ne voivat olla mielenkiintoisia ja seuraan joitain keskusteluja aktiivisesti, joillekin aiheille hymähdän ja käännän seuraavan sivun.  Tämän päivän vastaukset kestävät sen mitä lupaavatkin:  tämän päivän.  Huomenna on jo jotain uutta tiedossa. 

Minä haluan ikuisia vastauksia.  Haluan ohjeita, jotka ovat kestäneet läpi vuosisatojen.  Neuvoja, joiden antaja tietää mistä puhuu.  Totuuksia, jotka pysyvät.  Vastauksia, jotka auttavat minua kasvamaan kohti päämäärää, johon olen sitoutunut. 

Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi iankaikkinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen.  1 Tim 6:12

Eläminen taivasta varten ei tule automaattisesti, ei edes vuosien uskossa olon jälkeen.  Huomaan, että minun täytyy jatkuvasti muistuttaa itseäni ja keskittyä siihen tietoisuuteen, että tämä elämä on ajallista.  Iankaikkisuus on tulossa.  Taivas on todellinen.  Tuomiopäivän päivämäärä on jo asetettu. Maanpäälliset asiat, niin ihania tai kamalia kuin ovatkin, kestävät vain hetkisen verran iankaikkisuuteen verrattuna.  Eräänä päivävä seison Luojani edessä ja annan tiliä päivistäni, sanoistani ja teoistani.  Silloin ei ole kukaan muu ihminen siinä vierellä selittämässä minun puolestani, ei ketään, johon voisin viitata ja sanoa: tämä henkilö tässä, hänen vaikutuksestaan tein näin. 

Se ymmärrys, joka minulle on annettu ja miten olen sitä käyttänyt, sillä on merkitystä.  Valitsen lähteet, joiden opetusta kuuntelen.  Valitsen ihmiset, joiden seurassa vietän aikaani.  Valitsen motiivini: ihmisten tähden vai Jumalan tähden; itselleni kunniaa ja kiitosta vai Jeesukselle kunniaa ja kiitosta; ihmispelko vai Jumalanpelko; ihmisten miellyttäminen vai Kaikkivaltiaan miellyttäminen.

Yksi Raamatunpaikka, jota olen pohdiskellut jo pitkään, löytyy Pietarin ensimmäisestä kirjeestä, luvun 3 alusta:  

1. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, 2. kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa. 3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, 4. vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. 5. Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset; 6. niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää. 7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi. 8. Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. 

Tässä on aineksia moneen opetustuokioon; alamaisuus, pukeutuminen, todellinen kauneus, toivo, rukous, yhdessäelo seurakunnassa.

Näyttää siltä, että Pietari haluaa puhua vaimoille, joiden miehet eivät ole kristittyjä.  Hän puhuu asenteesta ja elämäntavasta, jonka kautta mies voidaan voittaa.  Pietari puhuu myös toivosta, joka tulee Jumalalta ja jonka vahvistamana naiset voivat elää hiljaisen ja rauhaisan hengen määrittelemänä, ilman pelkoa ja ahdistusta.  Pietari antaa käytännön ohjeita miten voittaa aviomies; mielenkiintoinen lista!

Minua kiehtoo kuitenkin tuo maininta ”Tämä on Jumalan silmissä kallis”.  Miten usein onkaan helpompaa keskittyä siihen, mikä on omissa tai toisten silmissä hyväksyttävää ja oikein.  Me ihmiset voimme olla todellisia laumasieluja, teemme hylätyksi tulemisen pelossa jopa asioita, jotka tiedämme vääräksi.  Miten voisin laittaa etusijalle asiat, jotka ovat Jumalan silmissä kallisarvoisia?   Mistä saan rohkeuden elää tavalla, joka miellyttää Jumalaa, vaikka olisikin oman kulttuurini silmissä outoa, jopa tyhmää? 

Yksi ihan takuuvarma apu on Jumalan Sanan lukeminen, kuunteleminen ja opiskeleminen. Lukemattomia kertoja epäilevä, horjuva sydämeni onkin löytänyt varmuuden ja rauhan Raamatusta.  Uskon, että sieltä löytyy vastauksia jokaiseen kysymykseen, joka minulla voi olla.  Myös naiseudesta, naisen rooleista, naisen asemasta.    

Haluan käydä läpi tuota Pietarin kirjeen paikkaa.  Joku on kutsunut tätä upeaa Raamatunkohtaa Jumalan ideaaliavioliiton suunnitelmaksi.  Muutamassa jakeessa Pietari kuvailee aviomiesten ja aviovaimojen toisiaan täydentäviä vastuita ja antaa suojan yleisiä hyväksikäyttöjä kohtaan.  Odotan oikein itsekin, että mitä voin oppia!  Siitä on niin paljon kirjoitettavaa, että jaan sen muutamaan postaukseen.  Raamatut esiin! :D 

  

Ajatuksen hännästä kiinni

Onko se sitten syksy vai raskaus, mutta en ole oikein saanut vilistävistä ajatuksista kiinni niin, että saisin julkaisuun asti kelpaavaa kirjoitettua. :)  Olen tällä viikolla jo unohtanut yhden pianotunnin enkä jaksanut viedä lapsia tänään telinevoimisteluun, joten mikään voittajaolo ei tietenkään ole.  Mutta en ala näistä masentumaan!  Päivä kerrallaan, mikä ihana ohje.  Olen jo pitkän aikaa lukenut itselleni usein Roomalaiskirjeen kahdeksannen luvun alkua, jos meinaan alkaa stressaamaan odotuksista.

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 

Se on yksinkertaisuudessaan kuitenkin teologisesti monimuotoinen vapahdus minulle, joka monta kertaa yrittää teoilla ja saavuttamisella kelvata.  Vaikka epäonnistuisinkin tavotteissa enkä täyttäisi odotuksia, minua ei voi tuomita (kadotukseen).  Jumala ei tuomitse minua, eikä minunkaan pitäisi tuomita itseäni.  Kyllä, haluan tottakai tehdä parhaani elämän eri osa-alueilla, mutta jos (kun) epäonnistun, se ei ole maailman loppu. 


Jakeen loppuosa...Kristuksessa Jeesuksessa...kun olemme Jeesuksessa, olemme monta asiaa!  Löysin tämän piensaarnan kun haeskelin aiheeseen liittyvää kuvaa: "Kristuksessa Jeesuksessa olemisen ällistyttävä todellisuus" .  Sen pitemmittä puheitta tällä kertaa.  

p.s. kohta tulee vuosi täyteen kun aloitin tämän blogin.  Sen tiimoilta onkin ideoita mielessä!  Kuulemisiin!