Pienet profeetat Vanhassa testamentissa |
Muista profeetoista mieleeni oli jäänyt vain ns.
muistolauseita ja lempikohtia ja kiukkuisuus!
Niiden kirjoitustyyli voi tuntua hyvinkin vihaiselta ja uhkaavalta. Jumala kuvataan kostajana, joka rankaisee
hyvin ankarasti kansaansa. Missä on
armo, missä on rakkaus? Moni käyttää profeettojen
sanomaa perustuksena sille, ettei voi uskoa kristinuskon Jumalaan, joka on niin
ristiriitainen sanojensa kanssa. Älä
tapa ja tapa. Älä vihastu ja Jumala,
joka vihastuu. Joka miekkaan tarttuu se
miekkaan hukkuu ja nosta miekkasi lapsia ja naisia vastaan. Anna anteeksi ja kosta. Onko tässä mitään johdonmukaisuutta ja
loogisuutta? Ja vielä tärkeämpää: onko
näillä profeetoilla mitään ajankohtaista sanottavaa minulle, armon vuonna 2013?
Profeettojen kirjojen ymmärtämiseksi on tärkeää muistaa
seuraavat asiat.
-Kukin profeetta puhui ennen muuta oman aikansa
juutalaisille. Hän muistutti kansaa
käskyistä ja säädöksistä ja varoitti niiden rikkomisesta. Jumala oli heille Mooseksen kautta selvästi
kertonut kuuliaisuudesta seuraavat siunaukset ja varoittanut tottelemattomuutta
seuraavista kirouksista (Viidennen
Mooseksen kirjan luvut 28-30 ovat erityisen tärkeitä, jotta ymmärrät mistä
profeetat myöhemmin kansalleen puhuivat).
Valittua kansaa uhkasi sulautuminen ympäröivien kansojen pakanuuteen. Profeetat sekä varoittivat että rohkaisivat
kansaa pysymään uskollisena Jumalalle (JHVH), antoivat ohjeita kääntymyksen
tekoon ja osoittivat mistä siihen löytyy voima.
- Kun profeetat lausuivat ennustuksiaan, heidän eskatologiansa
oli jakautunut lähitulevaisuuteen sekä kaukaiseen tulevaisuuteen (maailmanlopun
aikaan). Joskus heidän ennustuksiensa välillä kului paljon aikaa, joskus heidän
yhdessä kertomansa yksityiskohdat ovat osa eri tapahtumia. Jotkut ennustukset toteutuivat profeettojen
elinaikana, toiset vähän myöhemmin ja lopunajan tapahtumat ovat vielä
tuloillaan.
-Profeetat elivät lakitalouskautta ja kirjoittivat lain
hengessä. Vaikka he ennustivat Messiaan,
Vapahtajan saapumisen maailmaan, Hän ei ollut vielä saapunut. Laissa Jumala ilmoittaa vihansa syntiä
kohtaan ja Juhani Kuosmanen sanoo, että sen vuoksi Vanhan testamentin Jumala on
vihastunut Jumala (Ps 90:7,9) ja sen kristillisyys on vihastuneen Jumalan
lepyttämistä (Mal 1:9). Silti lakihenkisistä
profeetan kirjoista kuultaa Jumalan lahjavanhurskaus (Hab 2:4). Paavali kutsuu myöhemmin vanhan liiton
kirjoituksia kuvastimeksi, joka heijastaa esikuvien, pyhän historian sekä
profetioiden kautta Kristuksen kirkkautta, joka Uudessa testamentissa nähdään
suoraan evankeliumissa (2 Kor 3:18, 4:4,6).
- Uudessa testamentissa on useita viittauksia pikku
profeettojen kirjoituksiin. Nyt kun ”lain
peite” (2 Kor 3:15-16) on otettu pois, näistä ikivanhoista kirjoituksista näkyy
Kristus ja sanoma uuden liiton seurakunnalle.
Sen vuoksi profetaalliskirjojen hengellistä sanomaa voi soveltaa myös
nykypäivään ja seurakuntaelämään.
Näiden kahdentoista profeetan sanoma on hyvin
samankaltainen. Vaikka kirjallisuustyyli oli yhtenäisesti ominaista sen ajan kirjoittajille, jokaisella oli oma ainutlaatuinen äänensä. He käyttävät
voimakasta kieltä ja maalaavat intensiivisiä tunnetiloja. He itkevät, laulavat, rukoilevat, runoilevat, huutavat. Joskus heidän ajatuksenjuoksuaan on miltei mahdoton seurata! Eräs opettaja kirjoitti
hauskasti, että olisihan jokainen profeetta voinut nousta omana aikanaan ja
sanoa kansalle: ”No niin ihmiset, te teette taas syntiä ja Jumalan täytyy taas tuomita
teidät. Te palvotte vieraita jumalia,
kulutatte kaikki rahanne itsenne hyväksi, olette epärehellisiä kaupankäynnissä
jne. Jumala lähettää babylonialaiset
tuhoamaan teidät, jos ette muuta tapojanne.
Mutta, aivan, jonkun ajan kuluttua Jumala palauttaa kansan tähän maahan,
tuhoaa kaikki vihollisenne ja vallitsee vanhurskaudessa ja maassa on rauha
iankaikkisesti.” (lähde). Olisihan Raamattu aika
paljon lyhyempi tällä tavalla, mutta onhan se totta että se on paljon mielenkiintoisempi
lukukokemus nykyisessä muodossaan!
Sitten vielä huomio
huomio: en ole teologi, enkä aio käydä läpi pikku profeettoja suurennuslasin
kanssa. En pyri selittämään
niiden sanomaa kokonaisuudessaan. Haluan
kirjoittaa asioista, jotka kustakin kirjasta nousivat ylös ja puhuivat
minulle. Suosittelen teho-opiskelun
tueksi muita lähteitä, joita löytyy Suomen kielellä useita. Netistä löytyy mm. rovasti Olavi Peltolan opiskelumateriaalit Vanhaan Testamenttiin.
Aion käydä kirjoja läpi siinä järjestyksessä, kuin ne Vanhasta
testamentistä löytyvät. Huvittelin
hetken ajatuksella laittaa ne kronologiseen järjestykseen, mutta taidan alkaa
ottamaan liian isoa haukkua tästä kakusta.
Alan helposti kaivautumaan jokaisen asian juureen asti, mutta nyt
pysäytän itseni! Pääasia on nauttia
Jumalan Sanasta ja nöyrällä mielellä ottaa sieltä omaan elämään opiksi!
Lopussa kuitenkin eräs kronologinen järjestys kaikkien profeettojen
kirjoille, koska se nyt on vaan niin kauhean mielenkiintoista!
Jonah
– 820-804 BC – spoke to the Assyrians
Amos
– 810-785 BC – spoke to the northern kingdom
Joel
– 800 BC – spoke to the southern kingdom
Hosea
– 785-725 BC – spoke to the northern kingdom
Micah
– 749-722 BC – spoke to the northern kingdom
Isaiah
– 740-681 BC – spoke to the southern kingdom
722 BC – Northern Kingdom of Israel destroyed by the Assyrians
Nahum
– 661-612 BC – spoke to the Assyrians
Zephaniah
– 630 BC – spoke to the southern kingdom
Habakkuk
– 610-599 BC – spoke to the southern kingdom
Jeremiah
– 625-582 BC – spoke to the southern kingdom
605, 597 586 BC – Jerusalem is attacked in three waves and
ultimately destroyed by the Babylonians
Daniel
– 605-534 BC – spoke to captives in Babylon
Ezekiel
– 592-570 BC – spoke to captives in Israel
Obadiah
– 585 BC – spoke to the Edomites
539
BC – Babylon is conquered by Cyrus, Jews allowed to return to Jerusalem
Haggai
– 520 BC – spoke to the returned exiles of Babylon
Zechariah
518 BC – spoke to the returned exiles of Babylon
Malachi
– 430-400 BC - spoke to the returned exiles of Babylon
Kiitos blogistasi. Löysin sen, kun etsin kristillistä materiaalia janooni. Ymmärrän joitain kohtia kristinuskosta vähän paremmin, kun luen selityksiä. Jotkut kohdat mietityttävätkin ja yhdessä kohdassa tuli melkein kyyneleet silmiin -tuli olo, etten riitä. Välillä asioita täytyy jättää hautumaan ja kun niitä mietiskelee -ja lueksii alkaa pikkuhiljaa ymmärtääkin...Usko Jeesukseen Kristukseen ei ole minulle uutta -olen uskonut lapsesta lähtien, mutta maailma on pyörittänyt minua jonkun aikaa ja kolkuttaminen Kristuksen ovelle jäi...taasen kolkuttaen jatkan elämääni.
VastaaPoistaTervetuloa Marira! Mahtavaa, että olet löytänyt uskon uudelleen. Toivon aina, että muut saisivat rohkaisua uskonelämälleen kirjoituksistani. Jumalan siunausta tulevaisuudellesi!
Poista