19.3.2021

Minna Canth - kristityt vaikuttajat maailmaa parantamassa

 

Minna ja Johan Ferdinand Canth

Minna Canthin päivää juhlitaan tänään 19.3., hänen syntymäpäivänään.  Canth eli Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi Tampereella vuonna 1844, jolloin Suomi oli osa Venäjää suurruhtinaskuntana.  Canthilla oli suuri jano opiskella, ja hän päätti lukea kansakoulunopettajaksi, koska silloin hän voisi elättää itsensä menemättä naimisiin.  

Canth pääsi opiskelemaan seminaariin Jyväskylään 1863. Seminaari oli ensimmäinen suomenkielinen ja naisille avoin opisto. Hän jatkoi opiskelujaan vuoteen 1865, jolloin hän suostui opettajansa Johan Ferdinand Canthin kolmanteen kosintaan ja meni naimisiin jätten opiskelunsa kesken.   

Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Vaimon ja äidin roolien lisäksi Canth harjoitti hyväntekeväisyyttä köyhien keskuudessa ja kirjoitti miehensä toimittamiin Keski-Suomi- ja Päijänne-sanomalehtiin.  Hänen aiheensa olivat yhteiskunnallisia.  Hänen ensimmäinen kirjoituksensa  "Tyttäriemme kasvatus" kiinnitti huomiota tyttöjen mitättömään koulutukseen. Se julkaistiin sanomalehti Keski-Suomessa vuonna 1874.

Canth jatkoi kirjoittamalla lisää naisten oikeuksista ja raittiudesta. Kirjoitukset eivät aluksi saaneet vastakaikua. Canth epäilikin myöhemmin, ettei aika ollut vielä kypsä. Myöhemmin hänen kirjoituksensa kyllä huomattiin, mutta negatiivisessa mielessä; hän menetti miehensä kanssa työn lehden toimituksessa.

Canth jatkoi kirjoittamista, ja julkaisi novelleja, kirjoja, näytelmiä ja artikkeleita koko elämänsä ajan.  Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kohtasi epäluuloja, arvosteluja, mutta myös kiitosta ja ansiota kirjoituksillaan.  

Hänen pyrkimyksensä oli parantaa köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.

Kristinusko oli tärkeä osa Minna Canthin elämää, vaikka hän kritisoikin kirkkoa.  Moni kirkonmies paheksui hänen kirjoittamisiaan, eikä pitänyt häntä kristittynä. Henkilökohtainen usko oli hänelle kuitenkin tärkeä, eikä se ollut esteenä kiinnostukselle tieteeseen ja menestykseen kauppiaana hänen miehensä kuoleman jälkeen.   


Vankka perusta

Miten köyhästä taustasta tuleva tehdastyöläisen tytär pääsi kouluun 1850-luvulla Suomessa, jolloin ei vielä ollut koko kansalle tarkoitettuja kouluja?  Pikku-Minnan käymä koulu on itsessään todistus kristittyjen yhteiskunnallisen vaikutuksen merkityksestä. 

Tampereen Finlaysonin tehtaan kristityt johtajat perustivat 1839 “pikkukoulun” puuvillakehräämön työläisten lapsille.  Se toimi aluksi ruotsin kielellä.  Koulu oli avoin kaikille, sekä tytöille että pojille, ja varattomille maksuton. 

Tehtaan johtajat harrastivat paljon hyväntekeväisyyttä ja huolehtivat työntekijöistään.  Kuri oli tiukkaa, mikä teki tehtaasta turvallisen työpaikan.  Moni olikin siellä työssä koko ikänsä. Johtajat olivat uskossaan aktiivisia, lähetyshenkisiä, ja rakennuttivat koulun lisäksi alueelle myös kirkon ja palkkasivat sinne pastorin.  

Jussi Hietala on tehnyt tehtaan koulusta mielenkiintoisen historian pro gradu-tutkielman: Maria Charlotta Hyden - Finlaysonin pikkulastenkoulun opettaja ja lähetyksen suuri persoona.  Tässä kaksi lainausta aloituksesta:

“Finlaysonin pikkulastenkoulu syntyi johtaja Ferdinand Uhden kristillisestä näkemyksestä. Koulu oli myös osa sitä yhteiskunnallista rakennelmaa, jonka Finlaysonin tehdas tarjosi Tampereella. Koulussa vieraili jopa keisari Aleksanteri II. Koulusta tuli nopeasti alueen tärkein alkeisopetusta tarjoava koulu. Sitä kävi vähintään kaksi sukupolvea – sadat ja kenties tuhannet tamperelaiset lapset oppivat siellä lukemaan ja kirjoittamaan.”

“Koulu antoi opetusta lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi jonkin verran matematiikassa, piirustuksessa ja tytöille erityisesti käsitöissä. Tunnetuksi koulu ja sen opettaja tulivat hartaasta uskonnollisesta otteesta, lähetysinnostuksesta, juhlista ja aivan erityisesti kasvatuksesta. Kertomukset ja kasvatus piirsivät lähtemättömän jäljen koulua käyneiden sydämiin. Opettaja sai kansalaisten keskuudessa suorastaan pyhimysmäisiä piirteitä.”

Minna Canthin elämään tutustuminen on silmiä avaavaa.  Tämä merkittävä vaikuttaja ei syntynyt vakuumissa, vaan hän sai hurjasti mahdollisuuksia. Moni asia loksahti juuri oikealle paikalle, jotta Minna Canthista tulisi se vaikuttaja, jona me hänet tänään muistamme. Useat ihmiset olivat oikealla paikalla oikeaan aikaan.    

Tampereella asuvan kristityn tehtaanjohtajan Ferdinand Uhteen näky maksuttomasta koulusta, johon saa tulla kuka vain.  Maria Hyden, joka opetti koulussa kuolemaansa saakka. Isä Gustaf Vilhelm Johnson, jonka menestyksekkäiden liiketoimien vuoksi tytär sai paikan sivistyneiden perheiden lapsille tarkoitetusta mamsellikoulusta Kuopiossa.  Pappi Uno Cygnauksen näky koululaitoksesta ja Jyväskylän seminaarin päätös ottaa opiskelijoiksi myös naisia.  Canthin miehen toimittamien lehtien suostumus julkaista myös hänen artikkeleitaan.   

Toki Canthilla oli omiakin kykyjä.  Hän harrasti hyväntekeväisyyttä, kasvatti seitsemän lastaan yksinhuoltajana, ja pelasti edesmenneen isänsä lankakaupan sekä myöhemmin veljensä sekatavarakaupan.  Hän oli taitava kirjoittaja.  Elämä oli varmasti ollut henkisesti ja fyysisesti rankkaa eri tavoin.  Silti hänen intonsa ei sammunut. 

Minna Canth tuo mieleeni Sananlaskujen luvun 31 naisen.  Hän on ahkera, huolehtii perheestään, auttaa vähävaraisia, on taitava liikenainen ja luottaa kaikessa Jumalaan.  

Omassa mielessäni siis yhdistän Minna Canthin ja tasa-arvon päivän Sananlaskujen kelpo vaimoon.  Olen vakaasti sitä mieltä, että naiset, jotka luottavat Jumalaan ja käyttävät Jumalan heille antamia lahjoja muiden hyväksi, ovat tämän maailman parantajia edelleen tänäkin päivänä!    

Kovasti lainattu onkin yksi Minna Canthin huudahduksista: "Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää".  Jumalan kanssa emme koskaan joudu nuokkumaan Ruususen uneen, vaan saamme elää jännittäviä, liikuttavia ja ikimuistoisia elämän hetkiä.  


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...