Love came down

Saimme kerran kauniin joulukortin, jossa luki Love Came Down - Rakkaus Laskeutui Maailmaan.  Siinä kiteytyy joulun merkittävin sanoma: Rakkaus.

Me tiedämme rakkauden olevan tärkein asia maailmassa.  Kaikki tarvitsevat rakkautta, kaikki etsivät rakkautta. 

Rakkaus parantaa.  Rakkaus vapauttaa.  Rakkaus antaa elämälle merkityksen. 

Let's talk about love

Kuten monien muidenkin tärkeiden konseptien äärellä, rakkaudesta puhuttaessa me kristityt näytämme puhuvan eri asiasta kuin maailma.

Me olemme eri mieltä rakkauden lähteestä.  Etsimme rakkautta eri motiivein.  Osoitamme rakkautta joskus päinvastaisilla tavoilla kuin maailma.  

Koko orientaatiomme rakkauden äärellä on käänteinen.  

Jumala rakastaa antamalla.  Hän itse on rakkauden lähde, ja se on täydellisesti osa Hänen olemustaan.  Jumala rakastaa jakamalla, läheisyydellä ja läsnäololla.  Rakkauden kohde on tärkein, jonka vuoksi voi uhrata kaiken. 

Maailma rakastaa kahmimalla.  Maailma etsii itselleen elämyksiä, täyttymystä, tyydytystä, asioita ja ihmisiä, joilla se voi tuntea olonsa rakastetuksi.  Tärkein henkilö on Minä itse, ja hänen kokemuksensa rakkaudesta.  Minän vuoksi voidaan uhrata muut ihmiset ja heidän hyvinvointinsa. 

Rakkauden juhla

Häät mielletään usein rakkauden täyttymyksen juhlaksi.  Siinä kaksi ihmistä julkisesti sitoutuu keskinäiseen romanttiseen rakkauteen ja elämän jakamiseen.  Sinä ja minä täytämme toistemme tarpeet.  Rakastamme toisiamme, kunnes kuolema meidät erottaa...mutta joskus rakkaus loppuu aikaisemmin.  

Kristinuskossa rakkauden täyttymys ei ole kahden ihmisen välistä juhlaa.  Se on rakkauden lähteen, Jumalan itsensäuhraavaa, ehdotonta, kokonaisvaltaista itsensä antamista ihmiskunnan hyväksi.  Siinä rakkaus virtaa täydellisesti ihmiseen päin, jopa ennen kun ihminen on rakastamisen arvoinen, jopa silloin kun hän pettää lupauksensa, jopa silloin, kun hän torjuu rakkauden ja sen lähteen.  

Jumalan rakkaus ei koskaan häviä.  

Joulu on rakkauden juhlaa.  Jeesuksen syntyessä ihmiskunnan kaipaus saa mahdollisuuden löytää jälleen sen yhteyden, jonka synti rikkoi.  Ikävöinti toisen lähelle löytää tyydytyksensä, kun polku alkulähteemme luo avautuu.  Jouluna Jumalan rakkaus laskeutuu maailmaan.  

Jumala antaa ainoan poikansa, koska Hän rakastaa.  Tietäen lopputuloksen - torjunnan, pilkan, häpäisyn ja surmaamisen - kaikesta tästä tietoisena Jumala tekee suurimman uhrauksensa, koska tietää että se on ainoa tapa pelastaa Hänen rakastettunsa.  

Hän lähettää parhaansa lahjaksi maailmalle.  

Ulkonaiset puitteet

Hääjuhlassa kaiken on oltava täydellistä.  Hääpari haluaa näyttää upeimmaltaan, koristeet, ohjelma ja ruokailu on etukäteen huolellisesti suunniteltu.  Kutsukorteista kiitoskortteihin, ulkonainen onnistuminen on tärkeää.

Jumalakin valmistelee parhaimpansa antamisen huolellisesti, yksityiskohtia myöten.   Vuosisatoja aiemmin Hän on antanut lupauksia, paljastaen yksityiskohtia, suunnitellen suurta Rakkauden lihaksitulemista.  

Hän on valinnut henkilöt, hän on suunnitellut paikat, hän on valmistanut olosuhteet.  

Ulkonaisesti katsottuna ensimmäinen Joulu on vaatimaton.  Yksinäinen nuoripari yöpyy tallissa, paimenet ovat lampainensa pellolla, idästä saapuu pitkän matkan pölyttämät tähtitieteilijät. 

Ensimmäinen joulu on rujon fyysinen.  Nyytteihin käärittyjä matkaeväitä.  Väsyneitä jalkoja ja hikisiä vartaloita.  Loppuraskauden painoa, voimistuvia supistuksia ja heinien seassa tapahtuva synnytys.  Likaisia vaatteita, eläinten jätöksiä, verta.  Kapaloon kääritty vastasyntynyt eläinten syöttökaukalossa.

Rakkaus saapuu kauneudesta rumuuteen, valkeudesta pimeyteen, juhlasta arkeen.  

Sysipimeän taivaan valaisee enkeli, erityinen tähti vaeltaa Betlehemin ylle, Jeesus saa kallisarvoisia lahjoja vierailijoiltaan.  Seimen ympärille kerääntyy joukko, joka pyhän hetken koskettamana polvistuu ylistämään Jumalaa.   

Ensimmäinen joulu oli ulkonaisesti hämmentävää.  Hyvin tavallista ja uskomattoman poikkeuksellista.  Rakkauden syntymä. 

Maailmankaikkeudessa muuttuu kaikki.  

Muutos

Moni muutos ihmisten välisissä suhteissa on lopun alkua.  Me muutuimme, hän ei ole enää se ihminen, johon rakastuin, me kasvoimme erilleen, emme halua enää samoja asioita, rakkaus muuttui ystävyydeksi, löysin jonkun toisen.

Jumalan tarjoama muutos siirtää ihmisiä suhteisiin, jotka eivät olleet ennen mahdollisia.  Hänen tuomansa muutokset avaavat sydämiä, syventävät ymmärrystä, kasvattavat sitoutumista, laajentavat näkökulmaa.   

Jeesus syntyy Ihmisen Pojaksi.  Mikä muutos taivaallisesta maalliseen, ikuisesta ajalliseen, hengestä ruumiiseen.  Jeesuksessa kiteytyy täydellinen rakkaus.  Jumalan kauneus ja ihmisen hauraus.

Jeesus muuttaa suhtautumisemme...kaikkeen.  Itseemme, perheeseen, yhteiskuntaan, köyhiin, rikkaisiin, valtaapitäviin, naisiin, lapsiin.  Rakkauden silmälaseilla kaikki näkyy nyt oikeassa valossa, ilman vääristymiä, ilman ennakkoluuloja, ilman kontrollia.  

Kun torjumme maailman muutosvaihtoehdot, emme torju ihmisyyttä.  Päinvastoin, kun otamme vastaan Ihmisen Pojan rakkauden tuoman muutoksen, synnymme uudestaan.  Uutena luomuksena olemme itse muutos, jota maailma kaipaa.   

Jouluna tapahtunut inkarnaatio antaa meille mahdollisuuden valita toisin.  Sen kautta meillä on voima tehdä päätöksiä, joissa rakkaus on tärkein määrittäjä.  Kaipaus, etsiminen ja ikävöinti on löytänyt kodin.  

Rakkaus on lahja - ota se vastaan

Joulun sanomassa viipyessä huomamme, että meiltä ei vaadita muuta kuin avoimia käsiä vastaanottaa Jumalan suuri lahja.  Avoin sydän rakkaudelle.   

Jumalan rakkaus ei vaadi, ei syyllistä.  Se ei odota meidän muuttuvan, jotta voisi saapua.  Se ei osoittele keskeneräisiä asioita, haavoja tai kipupisteitä. 

Jumalan rakkaus - Joulun henki tulee ja kaunistaa kaiken läsnäolollaan, ja hiljainen muutostyö alkaa lempeästi rakastamalla.  Sinä olet hyväksytty.   

Rakkaus on parantanut meidät.  Rakkaus on vapauttanut meidät.  Rakkaus on antanut elämällemme merkityksen.  

Lue lisää inkarnaatiosta: Did the Incarnation Change God? Pondering the Great Mystery of Christmas

Kuva: Pixabay/Lothar Dieterich