24.7.2013

Riitojen sopiminen


Otsikoin viime postauksen provosoivasti ”Miksi en opeta lapsiani pyytämään anteeksi?” Selitin siinä syyn siihen, miksi opetamme lapsiamme tunnustamaan oman syntinsä sen sijaan, että he selvittäisivät riitansa nopealla anna anteeksi-pyynnöllä.  Syyllisen tunnustettua väärän teon he ovat usein valmiita antamaan anteeksi ja jatkamaan leikkejä. Kirjoitukseni venyi aika pitkäksi, joten jaoin sen kahteen osaan. Aiheen ymmärtämiseksi suosittelen, että käyt lukemassa sen ennenkuin jatkat tämän postauksen lukemista.   

Haluan käsitellä syntien tunnustamista, sovintoa ja anteeksiantoa aikuisten välillä.  Otan esimerkiksi avioparin, koska he ovat siinä onnellisen ainutlaatuisessa tilanteessa, jossa ristiriitoja voi nousta nopeasti ja usein.  Samaan aikaan se on suhde, jossa et voi piilotella tunteitasi ainakaan hyvällä menestyksellä.  Ja kolmanneksi aviopuolisosi on se henkilö,  joka ansaitsee sinun suurimman huomiosi ja parhaimman käytöksesi.  Voit olla muiden mielestä aivan loistotyyppi, mutta jos kysytään puolisoltasi...?  



 Teillä on puolisosi kanssa riitaa.  Loukkaat, sanot kiukuissasi asioita, joita ei olisi pitänyt sanoa.  Sitten olisi sopimisen paikka.

On ihmisiä, jotka haluavat, että asia selvitetään mahdollisimman nopeasti.  He sanovat olen pahoillani, että loukkasin sinua tai  minun ei olisi pitänyt sanoa noin tai anna nyt anteeksi odottaen sovun ilmapiirin laskeutuvan tilanteen ylle.  Ehditään vielä katsomaan se illan myöhäisleffa yhdessä.  

Mutta toinen osapuoli ei ole päässyt vielä tänne asti.  Loukkaavat sanat kaikuvat korvissa ja omat tunteet ovat voimakkaina läsnä. Hän ovat haavoitettu  ja haava on vielä auki ja raaka. Ja tällaisessa tilanteessa pääpaino ei ole (vielä) anteeksiannossa.  Hän otti vastaan sanojesi sivalluksen, mutta sinä tahdot anteeksiannon ilman, että joudut kohtaamaan tekosi pahuuden. 

Sydämessäsi oli katkeruutta, kiukkua ja vihamielisyyttä ja hän sai sen tuta sanojesi kautta.  Puolisosi tarvitsee sinun katuvan perinpohjaisesti tätä vihaista, itsekästä sydäntä, ei niinkään lausuvan pinnallisia anteeksipyyntöjä tyyliin ”minun ei olisi pitänyt sanoa noin”.  Miten hän voi antaa anteeksi, jos et nimeä mitään anteeksiannettavaa?  Jos haluat pikaista sovinnontekoa ja nopeaa kipulääkettä, on selvää, ettet kadu tekoasi.  Sillä katumisessa ja parannuksen teossa on aina kysymys sydämen asenteesta...Oletko sinä oikeasti pahoillasi siitä, miten sinun syntisi satutti toista ihmistä?  Oletko oikeasti murheellinen siitä, miten ilkeä sydämesi on?  Vai onko olosi vain epämukava, koska hän ei anna sinulle nopeasti anteeksi? Tai suututko, jos hän ei ole valmis antamaan sinulle pikaista synninpäästöä?  Silloin on selvää, ettet ole tehnyt parannusta.   

Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman. 2 Kor 7:10

Sanotaan, että olet nöyrä ja kypsä ihminen, koet Jumalan mielen mukaista murhetta ja teet parannuksen. Tulet puolisosi luo valmiina tunnustamaan ja hakemaan todellista sovintoa.  Mutta hän ei ole valmis.  On ihmisiä, jotka tarvitsevat aikaa ristiriitojen jälkeen.  Jos he ovat rehellisiä, he eivät voi antaa anteeksi (vielä). He haluavat prosessoida asiaa ja selvitellä ajatuksensa ja tunteensa.  Ehkä he haluavat rukouksessa tuoda asian Jumalan eteen ja etsiä Häneltä apua anteeksiantamiseen.    

Jos tällaisessa tilanteessa pyydät anteeksiantoa, voit aiheuttaa toisen ihmisen tekemään syntiä. 
Esimerkiksi:    
A) Puolisosi sanoo antavansa anteeksi, vaikkei sydämessään olekaan siihen vielä valmis.  Hän siis valehtelee eli tekee syntiä. 
B) Puolisosi ei rehellisyydessään voi antaa sinulle anteeksi, ja sanoo ei.  Silloin hän tekee syntiä, koska Raamatun opetus on, että meidän tulee antaa anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. 

Miten sitten sopia riidat niin, että ei tee tilannetta mahdottomaksi?

Tässä muutamia ajatuksia.  Jos sinä olet loukannut puolisoasi ja tiedät tehneesi väärin, pyydä ensin anteeksi Jumalalta.  Se on Raamatullinen askel sopimuksenteossa, koska syntisi on rikkomus  Jumalaa ja Hänen käskyjään vastaan.  Mutta sinulla on lupaus: ”Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”(1 Joh 1:9). Tunnusta siis syntisi Jumalalle.  Hän antaa sinulle anteeksi, kun katumuksesi on aitoa.  Nyt sinulla on rauha.  Asiaa ei ole vielä selvitetty puolisosi kanssa, mutta tiedät saaneesi anteeksi Häneltä, jonka anteeksianto todella merkitsee jotain.  Sinun ei tarvitse rauhan saadaksesi vaatia puolisoasi antamaan anteeksi.  Ei tarvitse kerjätä anteeksipyyntöä- on ihmisiä, jotka tekevät tällaisesta tilanteesta todella dramaattisen ja voivat syyllistää toista osapuolta antamaan heille anteeksi, koska he kokevat, etteivät voi levätä ennekuin puoliso on saanut puristettua suustaan sanat Annan Anteeksi. 

Toinen askel...miten puhua puolisolle, joka on vielä loukkaantunut ja haavoitettu eikä ole valmis sopimiseen?  Hän ei ehkä ole valmis, mutta sinä voit silti tunnustaa oman osuutesi riidassa hänelle.  Ole konkreettinen ja kerro jokainen väärä asia, mitä riidan aikana teit tai sanoit.  Joka oli syntiä.  Voit kertoa, että olet tunnustanut nämä synnit Jumalalle ja vastaanottanut Hänen anteeksiantonsa asian suhteen.  Ja sitten tärkeät sanat: ”Rukoilen puolestasi, että sinä voisit antaa minulle anteeksi”.  Ei vaatimuksia.  Ei uhkailuja.  Ei kiristystä.  Sinä olet tehnyt niinkuin raamatullisesti tulee menetellä ristiriitojen jälkeen.  Tunnustat oman syntisi ja odotat, että toinen osapuoli voi antaa sinulle anteeksi. Mutta et vaadi väkinäistä sovintoa oman mielenrauhasi takia. 

Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. Matt 5:23-24

Periaate on se, että meidän aina odotetaan antavan anteeksi toisille heidän rikkomuksensa meitä kohtaan.  Meidän myös odotetaan tunnustavamme syntimme Jumalalle ja toisille ihmisille.  Ja mikä sen ihanampaa, jos sovinto löytyy heti siinä! Mutta sinun ei tarvitse mankua anteeksiantoa toiselta, jos hän ei ole siihen vielä valmis.  Voit vapauttaa hänet Jumalan käsiin ja rukoilla hänen puolestaan.  Ja jos olet se puoliso, joka tarvitsee aikaa riidasta toipumiseen, voit pyytää Jumalaa antamaan sinulle nöyrän sydämen ja anteeksiantavan mielen, jotta voit nopeasti antaa anteeksi riitakumppanille. 

Tunnustakaa siis toisillenne syntinne... Jaak 5:16

Miltä kuulostaa tällainen sovinnon teko? Miten teillä sovitaan riidat kotona?  Oletko nähnyt hyviä esimerkkejä muiden pariskuntien tai ystävien sopiessa riitoja? 

Kuva:  Free Digital Photos/Ambro

2 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä ollut todella hyödyllinen teksti. Aiemmin riitojen sopiminen ystävyyssuhteissani jäi lähinnä pinnalliselle tasolle. Pyydeltiin ja annettiin anteeksi, mutta mitä? Todellista katumusta ja loukkauksen käsittelyä ei tapahtunut. Lopputulos oli se, että loukkaukset jäivät sydämeen tekemään haavoja ja ne vasta ovatkin otollinen kasvualusta katkeruudelle ja vihalle. Kun minua seuraavan kerran loukattiin, uudet loukkaukset tuntuivat joka kerta pahemmilta, koska ne sivalsivat entisiä haavoja aina vain syvemmiksi.

    Edelleen minulla on oppimista. Toisinaan anteeksi antaminen voi viedä paljon aikaa; jopa vuoden. Jouduin joka päivä uudelleen päättämään, että annan anteeksi enkä katkeroidu. Rukoilen, että tulevaisuudessa se onnistuisi lyhyemmässä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Tämä on kyllä aihe, joka koskettaa meitä jokaista - ja on samalla ehkä yksi vaikeimmista asioista: anteeksiantaminen. Todellinen anteeksianto tekee kipeää, koska siinä ei voi jäädä vaatimaan oikeutta ja rangaistusta. Se on nöyryyttä ja luovuttamista; "olenhan itsekin saanut anteeksi niin paljon". Ihminen, joka ei näe itseään syntisenä, ei ymmärrä anteeksiantamusta. Olet todella siunattu, jos jo nuorena osaat käsitellä riitoja raamatullisesti kypsällä tavalla!

      Poista

Tervetuloa keskustelemaan!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...