Naisena elämän tienristeyksissä

Millaista elämää kristityn naisen tulisi elää?  Miltä näyttää perhe-elämä silloin, kun Jeesus on kaikista tärkein asia vanhemmille?  Miten yhdistää perhe, työ ja seurakuntayhteisön kanssa elettävä elämä? 

Millaista elämää sinä haluat elää? 

Jos oikein mietimme tätä kysymystä, olen aika varma, että päädymme kaikki suurinpiirtein samoihin tavoitteisiin.  Haluamme rauhaa, haluamme tyydytystä, haluamme täysipainoista elämää, iloa, terveyttä ja tasapainoa. 

Mistä sen löytää?  Oletko tyytyväinen siihen, miltä elämäsi juuri nyt tuntuu, näyttää, maistuu? 

Jos et ole tyytyväinen, koetko olevasi valmis muutokseen?  Oletko miettinyt elämän osa-aluetta, jolla haluat nähdä jotain uutta?

Kun minä haluan muutosta, etsin vastauksia Raamatusta.  Luen kirjoja, blogeja tai kuuntelen podcasteja, joissa etsitään Jumalan tahtoa, inspiroidutaan Jumalan miesten ja naisten elämän esimerkeistä. 

Yritän lukea säännöllisesti kirjoja, joissa puhutaan naiseudesta, naisten rooleista ja elämäänsä tyytyväisistä naisista.  Haluan tutkia Raamatun sanomaa meille naisille, haluan ymmärtää Jumalan tahtoa naisia kohtaan. 

Viimeisin kirja, jonka luin aiheesta on teologian tohtori Raija Sollamon kirjanen, yksinkertaisesti nimetty Raamatun naisia (Helsinki: Kirjaneliö 1983). Vaikka en saanutkaan kirjasta paljoakaan uutta, muuta kuin hämmennyksen siitä, että Sollamon mielestä monet näistä naisista eivät ole oikeasti olleet olemassa, Sollamon ‘Persoonallinen loppupuheenvuoro’-nimiseen lopetukseen pystyin samaistumaan. 

Hän kirjoittaa:

Olen vuosikaudet tai oikeastaan jo pari vuosikymmentä käynyt jaakobinpainia Jumalani kanssa koettaessani saada selville, miten hän suhtautuu meihin naisiin ja mikä on naisen paikka hänen suunnitelmissaan.  Kerron mietteistäni naisena olemisesta.  Peilaan tätä nykyistä naisen identiteettiämme Raamatun naisten kuvastimella.  

Kerroin itsekin blogini ensimmäisessä postauksessa, miten päätin selvittää Raamatusta mitä Jumala ajattelee meistä naisista.  Olemme molemmat osa kristittyjen naisten joukkoa, jotka vuosikymmenten (-satojen!) aikana ovat naisnäkökulmasta pohtineet Jumalaa, Hänen ominaisuuksiaan, tahtoaan ja luomakuntaansa. 

Eräs bloggaajista, Wendy Alsup, joka kirjoittaa blogia Practical Theology for Women kuvailee tätä vastausten etsintäänsä näin (suomennos ja lisäys minun):

Ecclesia semper reformanda est.

Kirkko uudistuu jatkuvasti (tai kirkon tulee jatkuvasti uudistua).  Olen rakastanut tätä sanontaa siitä lähtien, kun sen kuulin ensimmäistä kertaa.  Se puhuu syvällisesti sielulleni.  Olen kysymyksien esittäjä.  Ja toivottavasti kysymykseni auttavat minua ja ympärilläni olevia linjautumaan uudelleen Kirjoitusten kanssa.  Meidän kaikkien pitäisi tutkistella itseämme ja ryhmiä, joihin kirkkokuntana samaistumme.  Meidän pitäisi teroittaa toisiamme.  Meidän pitäisi kyseenalaistaa toinen toisiamme, ja meidän pitäisi tutkia Kirjoituksia silloin kuin kysymyksillä ei ole helppoja vastauksia.  Tämä on luontaista reformoidulle teologialle.    

Jo yli kymmenen vuoden ajan olen opiskellut Kirjoituksista sitä, mitä ne kertovat naisista ja naisille.  Se on nostanut esiin kysymyksiä, uusia, haastavia, monimutkaisia.  Opinhaluni on laittanut etsimään vastauksia.  Mutta se on tuonut myös rauhaa ja lepoa elämään. 

Erityisen antoisaksi olen teologian lisäksi kokenut juuri näiden Raamatun naisten tarinat.  Olen juuri valinnut seuraavan naisen, jonka elämäntarinaan paneutua, ja pääsen jälleen lukemaan ja opiskelemaan ja pohtimaan, mitä voin hänen elämästään oppia.  Kirjoittamisen anti on itselleni suuri!

Tämän päivän kristity nainen elää monien odotusten paineissa.  Alussa esittämäni kysymykset ovat todellisia kysymyksiä, joihin ei löydy helppoja vastauksia.  Helppoja ne eivät ole siksi, että kristitty ihminen ei elä luonnollista elämää.  Hän ei anna luonnollisten halujen ja himojen viedä häntä sinne ja tänne, vaan taistelee ollakseen Jumalan Hengen kuljetettavana. 

Tämä maailma ylistää luonnollisten halujen viemänä olemista.  Se on nostanut jalustalle ihmisluonnon perusvietit, ja kannustaa meitä tekemään mitä hyvältä tuntuu.  On ihan luonnollista huutaa lapsille, tai haluta vapaa suhde, tai ajatella ensiksi itseään, tai varmistaa se, että omalla pikku porukalla sujuu hyvin.  Se on totta, se on ihmisluonnon mukaista, se on ainoa mahdollisuus niille, jotka elävät luonnollista eli Raamatun sanoja käyttäen, lihan mukaista elämää. 

Kristityllä on korkeampi kutsumus.  Meille annetaan Raamatussa ihastuttava kuvaus siitä, millaista elämä voi olla, jos päätämme vastustaa luonnollisia halujamme.  Itsehillintä ja kärsivällisyys ovat hyveitä.  Jumalan Sanassa sanotaan, että kun annan syntisen luonnon ottaa vallan, seurauksena on kuolema.  Mutta siellä on lupaus: kun annat Jumalan Hengen vallita mieltäsi, seurauksena on elämä ja rauha! 

Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.  Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha… Room 8: 5-6

En minä, eikä kukaan muukaan voi itse elää tällaista hyveellistä, elämään ja rauhaan johtavaa elämää.  Sen vuoksi elämäni on annettu Jeesuksen hyviin käsiin, Hänen johdatettavakseen.  Miten rauhaisaa onkaa luottaa Jumalaan ja Hänen hyvään tahtoonsa minua kohtaan!

Muut ihmiset voivat tuoda hirvittäviä suorituspaineita elämäämme.  Juttelin aiheesta juuri tänään erään ystäväni kanssa.  Hän kertoi omien sukulaistensa painostavan häntä hankkimaan hyvin palkatun työn, jotta koulutus ja lahjat eivät menisi hukkaan.  Nämä äänet aiheuttavat stressiä.  Se saa hänet epäilemään itseään. 

Ystäväni kokee itse, että keskittyessään perheeseensä ja muihin ihmisiin, jotka tulevat heille, hän on toteuttamassa Jumalan kutsua elämässään.  Hänen ammattinsa, vaikka onkin suhteellisen harvinainen, voi joku muukin ottaa tehtäväkseen.  Mutta kukaan muu ei voi olla äiti hänen lapsilleen, luomassa kotia, joka on avoinna epäonnistuneille, kärsiville, heikossa asemassa oleville, muiden hylkäämille.

Kun mietin niitä ihmisiä, jotka tämän perheen palvelualttiuden vuoksi on saanut kohdata vapauden Kristuksessa, olen kiitollinen ystäväni puolesta, että hän kuuntelee hiljaista Jumalan kutsua tämän maailman äänekkäiden painostajien sijasta. 

Jumalan Hengen mukaan elävällä on rauha ja yltäkylläinen elämä.  En tiedä sinun elämäntilannettasi. Haluan rohkaista sinua asettamaan sivuun hetkiä, jolloin voit keskittyä etsimään vastauksia Jumalalta.  Hän ei ole jättänyt meitä selviytymään yksin, vaan on lähellä, tarjoten apuaan, tuoden yliluonnollisen rauhan jokaiseen tilanteeseesi. 

Et ole yksin vastauksia etsiessäsi.  Meitä naisia on monia, hyvin monia, eri ikäisiä, eri puolilla maailmaa!  Älkäämme antako periksi, luovuttako vastustusta kokiessamme, tai toisten kyseenalaistettua valintojamme.  Elämä on siihen liian lyhyt.  Muutos voi alkaa juuri tässä hetkessä, kun päätät valita hiljaisen kuiskauksen kuuntelemisen.