Vinkkejä lapsiperheen arkeen

Sain kommentin eräältä lukijalta, jossa kysytään vinkkejä arkeen:

"Hei, kiitos hyvistä aiheista. 
Tämä kommentti ei liity itse aiheeseen, mutta toivosin sinulta postausaihetta jotenkin liittyen perheen järjestykseen ja kurinpitoon. Meillä tilanne, että minä äitinä nukun yöt lasten kanssa samassa pedissä, jotta lapset nukkuisivat läpi yön, mies sohvalla ja kärsii siitä. Välillä arki on yhtä kaaosta, lapset ovat villejä, emme saa lapsia kuriin, tappelevat keskenään, lyövät toisiaan ja meitä vanhempia sekä huutavat koko ajan. Lapset ovat päiväkodissa ja siellä käyttäytyvät hyvin ja ovat jopa arkoja. Mielestämme annamme paljon syliä ja huomiota, ei syödä ylim. sokereita, lauantaisin on karkkipäivä. Lapset ovat vielä pieniä (3v ja 4v) ja kun saamme noin kerran kuukaudessa mieheni kanssa kahdenkeskistä aikaa niin olemme niin väsyneitä, että meillä ei ole mitään puhuttavaa. Minä haluaisin olla kotiäitinä lasten kanssa, mutta meheni mielestä lapsilla on enemmän tekemistä ja kavereita päiväkodissa eikä se rahallisestikaan olisi enää oikein mahdollista. Mitä mietteitä herättää ja löytyisikö sinulta useamman lapsen äitinä ihan konkreettisia vinkkejä arkeen? Kiitos!"

Kommentissa on kaksi aihetta; perheen nukkuminen ja arjen kaaos, ja kirjoitan niistä erikseen.  Tässä on joitain ajatuksiani pikkulapsiperheen arkielämän kesyttämiseksi.  Koska en tiedä perheen tilannetta sen paremmin kuin mitä kommentissa kerrotaan, kirjoitan yleisesti ajatellen kaikkia lukijoita, joita tilanne saattaa koskettaa.  Tässä siis yhden perheenäidin vinkkejä arkeen.  

Väsyneet vanhemmat

Jotta jaksaisit olla hyvä vanhempi, sinä tarvitset riittävästi lepoa. Tämä vaatii itsekuria ja sitä, että illalla mennään ajoissa nukkumaan.  Kun olet levännyt, jaksat lapsia ja kotihommia ja töitä paljon paremmin ja sinulla on parempi mieli.  Jos sinulla on ollut iltaisin tapana katsoa telkkaria, lukea, järjestellä kotia, olla netissä, käydä harrastuksissa tms., jätä kaikki tämä muutamaksi illaksi pois ja mene sen sijaan nukkumaan kaksi tuntia aiemmin kuin yleensä menet.  Et jaksa muuttaa yhtään mitään kotona, jos olet koko ajan väsynyt. (Kirjoitan myöhemmin erikseen kommentin nukkumispuolesta).  

Siirtymävaihe kotiin päiväkodista

Meillä oli lyhyt jakso, kun opiskelin, jossa 2,5-vuotias oli päiväkodissa.  Huomasin, että vaikka lapsella meni todella hyvin päiväkodissa, hän nautti siellä olemisesta ja päiväkotiaika oli vain 6 tuntia, kotiin saapui hyvin väsynyt pieni ihminen.  Niinpä järjestin niin, että kun saavuttiin kotiin, heittäydyin lapsen tasolle ihan konkreettisesti; otimme esiin palapelin tai kivan leikin ja vietimme jonkin aikaa yhdessä lattialla. 

Teidänkin lapset ovat todennäköisesti väsyneitä päiväkodin hulinasta, kyllähän aikuinenkin saapuu työpäivän jälkeen kotiin lepoa tarvitsevana.  Siirtymävaihetta päiväkodista kotiin auttaa jokin kiva juttu, jonka yhdessä teette heti kun kotiin saavutaan.  Tämä edellyttää sitä, että iltaruoka on jo lämmitystä vaille valmis.  Toinen vaihtoehto on, että toinen vanhemmista keskittyy lapsiin ja toinen valmista ruoan.  Lapset nauttivat vanhemman antamasta huomiosta ja ovat usein todella myötämielisiä vielä jälkeenpäinkin, kun vietetään aikaa häiriöittä yhdessä.  Yhteisten touhujen aikana voi jutella siitä, miten päivä meni ja kysellä lasten kuulumisia ja kertoa heille miten ihania lapsia he ovat.

Television katseleminen ei ole hyvä siirtymävaihe, vaikka katselisitte lastenohjelmaa yhdessä.  Se voi tuntua helpolta tavalta saada lapset istumaan tyytyväisenä paikoillaan hetken aikaa, mutta ei tarvitse kuin etsiä netistä artikkeleita sanoilla ”lapsi + televisio” niin löytyy paljon tutkimuksia television haittavaikutuksista lapsen mieleen.  Rauhoittaisin arki-illat kokonaan ilman televisiota kun lapset ovat pieniä. 

Fyysisesti rauhaton lapsi

Joskus lapsen villi meno voi olla huomion hakua.  Siihenkin auttaa tämä siirtymävaihe, jossa vanhempi on antanut täydellisesti huomiota lapselle.  Mutta joskus lapset vain ovat villejä ja riehumielellä.  Silloin joku tekeminen voi kanavoida villiysenergiaa paremmin.  Pidän jemmassa esimerkiksi vesivärejä tai tarroja, jotka voi ottaa esiin kun lapsi ei osaa muuta kuin riehua tai haastaa riitaa sisarusten kanssa ja kaipaa ohjattua tekemistä.  Ulos meneminen on erinomainen keino purkaa ylimääräistä energiaa.   

Eräs ystäväni on viiden pojan äiti, ja hän sanoi, että pojille pitää antaa tilaa reuhuta ja painia ja olla fyysisiä.  Jos lapset ovat siis poikia, riehuminen on ihan normaalia poikaenergiaa, jonka pitää päästä purkautumaan.  Pallon potkiminen, pyöräily, luistelu ja kaikenlainen muu liikunta on tosi tärkeää pojille.  Ehkä isä innostuu poikien kanssa touhuamaan tai painimaan?  Tai löytyisikö lähiympäristöstä kavereita isommille lapsille?     

Roolileikit

Yhdessä vietetyt hetket on myös hyviä käytöstapojen opettamisen kannalta.  Meillä on monet roolileikit käyty lelujen kautta ja lapset ovat tykänneet niistä tosi paljon.  Teillä on varmasti kotona yhteisiä sääntöjä, esimerkiksi se, että kukaan ei lyö ketään?  Lapset eivät toisiaan eikä vanhempiaan, vanhemmat eivät toisiaan eivätkä lapsia.  Voitte leikin lomassa puhua säännöistä ja laittaa nallen ja nuken tilanteeseen, jossa toinen lyö tai haluaa lyödä toista ja näytellä miten asia voitaisiin ratkaista paremmin. 

Meillä jopa kouluikäiset lapset rakastavat isän käsinukeilla esittämiä hupsuja, mutta opettavaisia esityksiä.  Hassuttelu ja rento tunnelma on tärkeää lasten kanssa!  Pidämme muutamia käsinukkeja keittiössä ja ne saapuvat joskus vierailulle iltaruoan jälkeen.  Roolileikeissä voi myös puhua tunteista, vaikka ihan pienet eivät osaa samaistua toisten ihmisten tunteisiin.  Niistä puhumisen voi kuitenkin jo aloittaa ajoissa. 

Tottelevaisuus

Kristityssä perheessä lasten tottelevaisuuden tulee olla yhteinen arvo.  Raamatussa on useita kohtia, joissa lapsia käsketään tottelemaan vanhempiaan.  Koska lapset eivät sitä automaattisesti osaa, on vanhemman tehtävä sitä opettaa.  Meidän perheessä on ehdoton sääntö, että vanhempaa totellaan ja muitakin auktoriteettejä kunnioitetaan.  Sitä odotetaan ja vaaditaan.  Emme ole täydellisiä, ja kyllä lapset ovat meillä välillä tottelemattomia, mutta periaate pysyy.  Tottelevaisuusopetuksessa tärkein asia vanhemmalle on johdonmukaisuus ja se, että molemmat vanhemmat ovat asiassa samalla sivulla ja tukevat toisiaan. 

Aloittaisin asiaan puuttumisen tarpeeksi pienellä asialla. Odota hetkeä, jolloin sekä sinä että lapset olette levänneitä ja kylläisiä.  Kerro lapsille mitä tottelevaisuus on ja että odotat heidän tottelevan sinua.  Kerro, että tottelevaisuus on oikein ja että siitä seuraa palkinto.  Varaa vaikka pieniä karkkeja tai muita herkkuja taskuun.  Sitten anna lapsille pieniä, helppoja tehtäviä ja kun he tottelevat, anna välittömästi palkintokarkki ja kehu vuolaasti.  En alkaisi ehkä tässä vaiheessa puhumaan rangaistuksista, vaan keskittyisin siihen, että lapsen täytyy totella, tottelevaisuudesta on mukavia seuraamuksia ja äiti odottaa vaikka koko illan, että totellaan. 

Tottelevaisuudesta voi puhua lapsen kanssa eri tilanteissa.  Ulkona kävellessä voi puhua miksi on tärkeää, että lapsi kuuntelee äidin käskyjä esim. autotietä lähestyttäessä.  Kaupassa voi puhua siitä, miksi on tärkeää totella äidin käskyä pysyä lähellä.  Mitä tapahtuu leikkikentällä, jos äiti neuvoo odottamaan liukuvuoroa ja lapsi päättää lähteä liukumaan liian pian edellisen lapsen jälkeen?  Totteleminen on hyväksi sekä lapselle että hänen läheisilleen. 

Valintojen tekoa

Käytän itse tällä hetkellä vajaa kolmivuotiaani kanssa kahta sormea.  Viime viikolla pojalla oli vaikeuksia rauhoittua nukkumaan.  Sekä päiväuniaika että illalla nukkumaan meno oli yhtä huutoa ja ”Ei haula!”-kiukuttelua.  Nostin ylös molemmat etusormet ja kerroin, että nyt saat valita.  Heilutin oikeaa etusormea ja sanoin ”Tottelen äitiä ja laitan pään tyynyyn”.  Sitten heilutin vasempaa etusormea: ”Olen tottelematon ja saan rangaistuksen”.  Sormet ovat hyvin konkreettinen ja visuaalinen tapa lapselle nähdä vaihtoehdot.  Itse asiassa kaksi kertaa sinnikäs tyyppi valitsi tottelemattomuuden ja rangaistuksen, kunnes päätti, että tottelevaisuuden valitseminen olikin hänestä parempi vaihtoehto.

Valinnan opettaminen on tärkeä taito.  Me voimme jankuttaa tottelevaisuudesta ja houkutella sitä esiin palkinnoilla ja kivoilla jutuilla, mutta loppujen lopuksi jokainen ihminen tekee valintansa itse.  Kun käyt läpi Raamatun kertomuksia lasten kanssa, tuo esiin eri henkilöiden tekemiä valintoja ja niiden seuraamuksia.  ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” on oikein hyvä sananlasku opetella ulkoa.

Kerron usein isommalle lapselle, jonka käytöksessä on parantamisen varaa, että hänellä on nyt valinnan paikka.  Lapsi voi valita huonon asenteen, käytöksen jne. mutta siitä on sitten asiaankuuluvat seuraamukset.  Rangaistus on siis lapsen itse valitsemi seuraamus teolle, jotka hän tiesi vääräksi.  Toisaalta hän voi tehdä hyvän valinnan ja siitä on hyviä seuraamuksia lapselle sekä mieluisa kodin ilmapiiri meille kaikille.  

Lapsentasoisesti

Pienet lapset tarvitsevat lyhyitä ja selkeitä käskyjä.  ”Älkää jaksako riehua!” on liian epämääräistä pikkulapselle.  ”Sohvalla ei saa pomppia, lopeta heti” tai ”Sisällä ei saa juosta, mutta ulkona saa, haluaisitko mennä ulos juoksemaan?” ovat selkeitä ja helppo ymmärtää ja helppo totella. 

Kiinnittäisin huomiota myös siihen, miten asiasta lapselle sanotaan.  Henkilökohtaisuudet kuten ”Aina sinä nariset” voivat haavoittaa lapsen mieltä siinä missä aikuisenkin.  Asian voi sanoa niin monella tavalla: ”Nariseminen on rumaa, sanopa sama asia kauniilla äänellä, kun sinulla on niin suloinen ääni ja osaat hymyillä niin hienosti!”.  Itse keskeytän narisemisen usein sanomalla, että ”Äiti ei ymmärrä narinaääntä, kokeilepa uudelleen kivalla äänellä”.

”Älä ole niin ärsyttävä!” kun lapsi on ärsyttävä, voi kääntyä kohteliaammin ”Kun teet noin, se häiritsee minua, voisitko lopettaa?  Osaat käyttäytyä kauniisti, voisitko näyttää minulle kaunista käytöstä?”  Lapset myös tarvitsevat toistoa.  Huomaan itse, että toistelen samoja lauseita usein viikon, jopa päivän aikana.  Nämä on varmasti niitä lauseita, jotka jäväät sinne selkäytimeen!

Varaa aikaa

Ymmärtävätkö monet vanhemmat, miten paljon aikaa lasten kasvattaminen vie?  On tärkeää viettää rentoa yhdessäoloa perheen kesken, jolloin keneenkään ei kohdistu vaatimuksia ja odotuksia.  On myös tärkeää, että vanhemmat seuraavat, että lapsi todella tottelee ja tekee mitä pyydetään.  Tämä vie aikaa, varsinkin ensimmäisillä kerroilla. 

Olen itse viettänyt jopa kaksi tuntia keittiössä odottaen, että puolitoistavuotias kerää lattialle heittämänsä ruoan pois.  Jos olisin ollut kiireinen, en olisi ehtinyt odottaa tottelevaisuutta ja lapsi olisi oppinut, että ei äiti oikeasti tarkoita sitä kun hän sanoo: ”Jos heität ruokaa lattialle, keräät sen myös pois.”  Olisin myös ollut kärsimätön ja vihainen siitä, että lapsi estää minua siirtymästä toisiin puuhiin.  Mutta siinä hetkessä kasvattaminen oli tärkein tehtäväni ja pystyin sen tekemään kärsivällisesti, mutta jämäkästi.  Ajattelen aina vaikeissa tilanteissa, että kohtaan mieluummin taaperon kiukun ja yritykset olla tottelemattomia, kuin odotan kymmenen vuotta ja käyn tahtojen taisteluita teinin kanssa.   

Kotiäitiys

Jos olet lukenut blogiani, tiedät, että arvostan kotiäitiyttä!   (Mutta en usko sen olevan autuaaksi tekevä komponentti uskovan naisen elämässä.)  Itselleni on ollut suuri helpotus huomata, että Raamatussa arvostetaan naisten kotona tehtävää työtä, eikä heille laiteta suuria odotuksia kodin ulkopuolelle.  Usein nämä odotukset tulevat ihan muualta.  Lasten kasvattaminen ja kodin hyvä hoitaminen ovat kristityn perheen tehtäviä, jotka kommunikoivat evankeliumia muille!   

On toki tärkeää, että lapsilla on leikkitovereita, mutta päiväkotiympäristö ei ole ainoa paikka, jossa muiden kanssa voi leikkiä.  Mieti teidän perheen ympyröitä ja ystävyyssuhteita; onko siellä mahdollisuuksia viettää aikaa toisten lasten parissa?  Pienten lasten tärkein ihmissuhde on loppujen lopuksi omat vanhemmat ja ystävien merkitys korostuu sitten myöhemmin. 

Kotiäitiys vaatii äidiltä aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta.  Lapset nauttivat äidin kanssa tekemisestä.  Joskus tekeminen on lapsikeskeistä, kuten askartelu tai pelit.  Joskus lapset otetaan mukaan kotiaskareisiin ja asioiden hoitamiseen.  Joskus äiti tekee asioita yksin ja opettaa lapsia viihdyttämään itseään sen aikaa ilman äitiä.  Jos lapsi osaa odottaa tiettyä aktiviteettia aina samaan aikaan, se auttaa päivänä kulkua.  Lapset tykkäävät rutiineista ja siitä, että tietävät mitä milloinkin tapahtuu.  

   

Jokainen perhe tekee heille sopivat ratkaisut henkilökohtaisesti.  Taloudellinen tilanne on varmasti suurin syy siihen, miksi molemmat vanhemmat ovat työssä kodin ulkopuolella.  Kirjoitin aiheesta täällä.  Mieleeni tulee vain suuri velka, joka estäisi kotiäitiyden, jos molemmat puolisot ovat valmiita siihen sitoutumaan.  

Lapset kasvavat hyvin nopeasti.  Muutaman vuoden päästä teillä on jo koululaisia!  Lasten kasvattaminen on työtä, mutta se on tärkeää työtä.  Vaivannäkö palkitaan ja onhan siellä arkipäivien kaaoksessa myös ihaniakin hetkiä.  Toivotan jaksamista arkielämään ihan jokaiselle vanhemmalle!  Ja kirjoittakaa ihmeessä muutkin kommentteihin vinkkejä arkikaaoksen rauhoittamiseen.  

Anteeksiantamus vaaleanpunaisella muistilapulla

Olen niitä ihmisiä, joiden mielenrauha suuresti kasvaa kun kaapit ja laatikot ovat järjestyksessä.  Tänä syksynä raivausurakkani kohteena sai olla vuosien varrella kertyneet epämääräiset paperipinot, korjattavat lelut, unohtuneet ”aarteet” ja se kaikki muu mikä valtasi alaa hyllyillä.  Skannasin tärkeitä juttuja koneelle ja heitin paperit sytykkeiksi saunaan, moni "aarre" päätyi roskikseen ja pari reseptiä pitää kirjoittaa vielä keittokirjaan (mutakakku, nam!).

Ah, mikä keveys ja siisteys!  

Eräästä laatikosta löytyi vaaleanpunaiselle paperille kirjoitetut muistiinpanot anteeksiantamuksesta.  Mielenkiintoista kyllä, se ei ole minun käsialallani kirjoitettu.  Muistiinpanot olivat erinomaiset ja kirjoitin ne itselleni koneelle talteen.  Harmi kyllä viimeinen sivu loppuu kesken, joten en tiedä kuinka monta kohtaa aiheesta olisi pitänyt olla.

Lyhyet muistiinpanot koskettivat minua.  Koska aihe on ajankohtainen koko ihmiselämän ajan, kirjoitan ne tännekin hieman täydentäen lyhennettyjä lauseita.


Askeleet anteeksiantamukseen:

1.  Ole rehellinen sinua kohtaan tehdystä loukkauksesta.  Tunne aiheutettu kärsimys ja kipu.  

2.  Joskus kipu on haudattu niin syvälle pitkäksi aikaa, että sitä ei enää tunne.  Ehkä siitä on vain tietoisuus pään sisällä.  Ajattele ristiä.  Anteeksiantamusta ei voi vain ajatella, sen pitää tuntua.  Se vie aikaa, mutta se on osa parantumisprosessia.

3.  Kohtaa oma vihasi.  Joskus se on oikeutettua.  Jos emme myönnä tuntevamme vihaa jotakin henkilöä kohtaan ja kiellämme sen, voi olla että se kääntyy meitä itseämme kohtaan.  Tällöin viha muuttuu masennukseksi.

4.  Oikeudenmukaisuuden kaipuu…. Kivun kantaminen.  Esimerkiksi kapinallisen lapsen tilanteessa vanhempi kantaa kivun sisällään, mutta antaa lapselle anteeksi.  Jeesus ”kantoi ruumiissaan meidän syntimme ristinpuuhun” 1 Piet 2:24.  Hän imi itseensä tuomion, jonka olisi pitänyt kohdata meitä.  ”Jokainen suuri anteeksiantamus kätkee sisäänsä suuren kärsimyksen”.  Me myös imemme osan tuomiosta.  ”Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.” (Jaakob 2:13).  Armo saa voiton.

5.  Vapauta ne, jotka tekivät väärin sinua kohtaan.  Viha antaa tunteen, että hallitsemme syyllistä.  Me emme ole edes kykeneviä olemaan oikeudenmukaisia tuomareita.   Täytyy antaa…


Tähän loppuivat vaaleanpunaiselle paperille kirjoitetut muistiinpanot.  Aihe innosti minua niin, että kaivoin esiin pari kurssikirjaa, joissa puhutaan anteeksiantamuksesta.  Ehkä kirjoitan aiheesta vielä lisää.  Tähän väliin kysymys:  miten sinä jatkaisit tuota listaa?  Miten selittäisit anteeksiantamuksen henkilölle, joka kamppailee katkeruuden ja vihan kourissa?  Mistä sinä saat voimaa anteeksiantamukseen?

Epäterveet sielunkumppanuudet ja miten päästä niistä irti

Tyttökirjaklassikoiden sankaritar, Vihervaaran Anna, oli ylionnellinen löytäessään naapurin Dianasta "sukulaissielun".  Sukulaissielu tai sielunkumppani on henkilö, jonka kanssa kohdataan ihan eri tasolla kuin tavallisissa tuttavuuksissa.  Se on vahvaa kiintymystä, ymmärrystä ja yhteyden tunnetta.  Tästä yhteydestä voi käyttää nimiä tunnesuhde tai sielunside.  

Tunnesuhteet voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Yhteenliittyminen voi palvella monia tarkoituksia, mutta perusajatus on, että kaksi sielua on sitoutunut yhteen.  Raamatussa käytetään sielunkumppanuudesta sanoja kuten ”tulla yhdeksi lihaksi” tai ”kiintyä kaikesta sielustaan”.   

Positiiviset tunnesuhteet 

Läheiset suhteet tuovat elämään siunausta ja iloa.  Terveissä suhteissa meillä on Jumalan antama mahdollisuus rakentaa jumalallisia suhteita toisiin ihmisiin. Esimerkiksi suhde rakastavan äidin ja lapsen, ystävien tai aviopuolisoiden välillä on mahdollisuus sitoutua ja olla terveesti riippuvainen toisesta ihmisestä.

”…Joonatan kiintyi kaikesta sielusta Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niin kuin omaa sieluansa.” (1 Sam 18:1). 

”Ruut riippui kiinni hänessä.. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät.” (Ruut 1:14-17). 

Lapselle on jopa välttämätöntä saada muodostaa kiintymyssuhde vanhempaan tai johonkin muuhun turvalliseen henkilöön, jotta elämän perusturvallisuus voisi muodostua.  Se mahdollistaa myös oman itsensä hyväksymisen, kyvyn luoda suhteita toisiin ihmisiin ja sitä kautta tasapainoisen ja merkityksellisen elämän.  Tarvitsemme toisia ihmisiä, tarvitsemme yhteyden kokemusta.

Rakastava suhde puolisoiden välillä on täydellinen esimerkki terveestä, positiivisesta tunnesuhteesta.  Sielujen yhteenliittyminen puolisoiden välillä vetää heitä magneetin lailla toisiinsa.  Kaksi yksilöä on nyt yksi aivan erityisellä tavalla.  Jumala tarkoitti aviopuolisoiden välisen siteen olevan rikkoutumaton.

”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.  Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.  Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.  Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” (Mark 10:7-9). 

Kristityillä on myös erityinen suhde Jumalan kanssa.  He ovat sitoutuneita Häneen, ja Jumala rohkaisee meitä ”riippumaan Hänessä” (5 Moos 13:4) ja ”pysymään Hänessä vakaalla sydämellä” (Apt 11:23).

Negatiiviset tunnesuhteet 

Epäterveet sielunkumppanuudet ovat suhteita, jota muodostuvat synnin seurauksena tai kun ihminen asettaa itsensä toisen ihmisen kontrolloimaksi.  Nämä tunnesuhteet aiheuttavat hengellisiä siteitä ihmisten välille, joita meidän ei ole tarkoitettu muodostavan.  Epäterveet kiintymykset sallivat toisen ihmisen negatiivisen hallinnan elämässä.  Nämä siteet voivat muodostua seuraavin tavoin:

Seksisuhteet: 

Seksuaalinen kanssakäyminen avioliiton ulkopuolella muodostaa epäpuhtaan siteen kahden ihmisen välille.  Seksi ei ole vain fyysistä yhteentulemista, vaan siinä tapahtuu myös henkinen, sielujen yhdistyminen.  Raamattu ei siis turhaan käske meitä rajoittamaan seksuaalista kanssakäymistä avioliittoon.  

”Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se! Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi". Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.  Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.” (1 Kor 6:15-20). 

Tällainen side sirpaloittaa ja vahingoittaa ihmistä.  Jos henkilöllä on ollut useita seksuaalisuhteita menneisyydessä, hänen voi olla vaikeaa ”liittyä” terveellä tavalla toiseen ihmiseen, koska hänen sielunsa on palasina.  Menneisyyden suhteet vaikeuttavat läheisyyden muodostumista nykyisessä suhteessa ja puoliso voi kokea, että toinen on etäinen, jopa saavuttamaton.

Seksin muodostamat siteet ovat vahvoja.  Ne saavat pahoinpidellyn naisen palaamaan uudelleen ja uudelleen väkivaltaisen tai kontrolloivan miehen alaisuuteen, vaikka häntä kohdellaan kuin likaa.  Ne saavat seurustelevan parin jatkamaan yhdessäoloa, vaikka he eivät olisikaan yhteensopivia arvojensa tai näkemystensä tai minkään muun tärkeän asian suhteen.  Sielunsiteiden vuoksi he eivät kykene lopettamaan suhdetta.

Henkiset suhteet:

Sielunside on kuin sähköjohto kahden ihmisen välillä, jota kautta vaikutukset voivat siirtyä toiseen. Sielunsiteet antavat toiselle luvan manipuloida ja kontrolloida toista ihmistä.  Manipuloinnin kohteena oleva voi olla joko tietämätön näistä sielunsiteistä tai voi tietää niistä, mutta sallia vaikutusten jatkumisen.

Jos sielunside on muodostunut noitaan tai ennustajaan, tätä kautta voi henkimaailman vierailut, painajaiset, riivaukset yms. siirtyä toiseen ihmiseen.  Pahojen henkien vallan alla henkilöt voivat lähettää demonisia vaikutuksia toinen toisilleen.


”Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.” (Sananlaskut 29:25). 

Sairas kiintymys johonkin ihmiseen tai vaikka pakkomielteinen musiikkibändin kuunteleminen voi aiheuttaa tunnesiteen.  Tällöin veto kuunnella tiettyä musiikkia voi olla vastustamaton. Muuten normaalit ihmiset voivat alkaa vainota julkisuuden henkilöä tai muuta ihastuksen kohdetta. 

Mustasukkainen halu hallita toisen ihmisen elämää ja valintoja, vanhempana tai ystävänä on epätervettä.  Tällöin ihminen ei pysty päästämään irti suhteesta, vaikka toinen osapuoli kärsisi siitä. 

Valat, sitoumukset ja sopimukset: 

Avioliitossa annetut valat sitovat puolisot terveesti toinen toisiinsa (Ef 5:31).  Valat ja lupaukset ovat sitovia: ”Jos joku tekee lupauksen Herralle tahi valalla vannoen sitoutuu kieltäytymästä jostakin, älköön hän rikkoko sanaansa, vaan tehköön kaiken, mitä hänen suunsa on sanonut.” (4 Moos 30:3).

Valan vakavuuden vuoksi emme voi ylenkatsoa epäpuhtaiden valojen ja lupauksien vaikutusta sielunsiteiden muodostumiseen.  Annetut lupaukset kuten "Tulen aina rakastamaan sinua!"  tai "En voi koskaan rakastaa ketään toista miestä!" ovat sitovia.


Muita esimerkkejä, joissa epäterve sielunside voi muodostua:

• Romanttinen sitoutuminen, tunnesuhde (ilman seksiä)
• Kontrolloivat ja manipuloivat suhteet
• Väkivalta
• Okkultismin harjoittaminen
• Hengelliseen opettajaan turvautuminen
• Opiskeleminen kamppailu- ja taistelulajien opettajan alaisuudessa
• Aviomies, joka ei "jätä" vanhempiaan eikä "liity" vaimoonsa
• Vanhempi, jolla on epäterve riippuvaisuus lapsestaan tai joka kontrolloi lapsensa elämää
• Pitkitetty suruaika, kyvyttömyys päästää irti läheisestä, joka on kuollut
• Abortti tai keskenmeno (kts. edellinen kohta)
• Laiton sopimus tai yhteisymmärrys henkilön kanssa

Jos et ole varma, onko siteesi johonkin henkilöön tervettä kiintymystä vai epätervettä sielunorjuutta, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:

• Kuvailenko tunnetilaani sanoilla hämmennys ja sekavuus?  "Jumala on...rauhan Jumala." 1 Kor 14:33.  Jumalan tahdossa on rauha.  Hämmennys voi olla Pyhän Hengen herättelyä näkemään suhteen todellinen tila.    
• Koenko oloni onnettomaksi ja surkeaksi?  "Olen voimaton...runneltu... parun sydämeni tuskassa." Ps 38:9.  Jos itsepintaisesti jatkan jossain, jonka tiedän Jumalan tahdon vastaiseksi, koen ahdistusta, surua, kipua ja epämukavuutta.  
• Onko mieleni piinattu menneisyyden tapahtumilla, likaisilla tai pelkoa tuottavilla ajatuksilla?  Kristuksessa meille on tarjolla mielenrauha tilanteista riippumatta.  "Vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle." 2 Kor 10:5
• Olenko valmis tottelemaan Jumalaa välittämättä seuraamuksista ja tunteistani?  Jumala ei voi viedä sinua eteenpäin vapauteen ja iloon, jos olet tottelematon.  Ole rehellinen, vaikka se tuottaisikin kipua.    

Negatiivisten tunnesiteiden katkaisemisessa käytetään jälleen viiden kohdan rukousta.  On tärkeää, että rukouksessa katkaistaan Jeesuksen nimessä sanallisesti side ja kaikki vaikutukset, jotka kulkevat sinun ja toisen henkilön välillä.  Rukouksessa myös annetaan takaisin kaikki osat toisen henkilön sydämestä, jotka ovat sinulla, ja vastaanotetaan kaikki osat, jotka sinun sydämestäsi on ollut toisen henkilön vallassa.

Esimerkiksi:

1. ”Herra Jeesus, tunnustan, että ole tehnyt syntiä ja herättänyt tyytymättömyyttä sinussa _______ (mainitse tunneside, kuten seksuaalisuhteet/epäterveet tunnesuhteet/kontrollointi) kautta."

2 ja 3. "Kadun tätä syntiä ja katkaisen kaikki epäterveet siteet minun ja _____ välillä.  Jeesus, annan sinulle kaikki osat _____:n sydämestä, jotka ovat vielä minulla.  Jeesus, otan vastaan sinulta kaikki osat sydämestäni, jotka olen jättänyt _______:lle."

4. Pyydä siunausta korvaamaan tämän epäterve suhde ja rukoile siunausta suhteelle, jos se vielä jatkuu terveenä (esim. kontrolloiva vanhempi muodostaa nyt terveen lapsi-vanhempi-suhteen), anna anteeksi toiselle henkilölle jne.

5. Pyydä Jeesusta paljastamaan sinulle haavat, jotka ovat mahdollisesti epäterveiden tunnesuhteiden taustalla.  Pyydä Hänteltä parannusta.


Jos epätervettä suhdetta symboloivia lahjoja tai symboleita on vaihdettu, tuhoa ne.  Näitä voivat olla esim. sormukset, kukat, kortit, rakkauskirjeet, alusvaatteet jne.  Nämä symbolit voivat pitää sidettä paikoillaan.  Hankkiudu niistä eroon.

Esimerkkejä positiivisita sielunsiteistä:

5 Moos 13:4
Apt 11:23
1 Moos 2:24
Matteus 19:6
Apt 4:32
Ef 4:16
Fil 2:2
Kol 2:1-2
Ruut 1:14-17
1 Sam 18:1

Esimerkkejä negatiivisista sielunsiteistä:

Dan 2:43
1 Kor 6:15-20
2 Kor 6:14
1 Moos 34:2-3
1 Kun 11:1-2
San 22:5, 24-25
San 29:25
Gal 5:1

Vapaaksi okkultismista

Tämä postaus on osa sarjaa, jossa kirjoitan menneisyyden haavoista ja miten ne yhä vaikuttavat elämässämme sekä miten rukouksessa on mahdollista päästä irti menneisyydessä syntyneistä kahleista.

---

---

Okkultismiin kuuluvat kaikki ne aktiviteetit, joilla halutaan saada siunauksia, etuja, kykyä tai voimaa henkimaailmasta, jonka lähteet eivät ole Jeesuksessa Kristuksessa. 

Jumala on kieltänyt okkultismin harjoittamisen – miksi?  Koska Hän tietää, miten vihollinen haluaa tarjota meille nopeita etuja, vain vaatiakseen hintaa siitä myöhemmin.  Hintana on kärsimys.  Kaikki mitä vihollinen tarjoaa tänään, muuttuu tomuksi ja tuhkaksi myöhemmin, jättäen meidät ahdistaviin kahleisiin, joita emme voi itse avata.  Saatana vihaa meitä, haluaa tuhota meidät eikä osallisuudesta pimeyden tekoihin tule osaksemme muuta kuin pelkoa, valhetta, pimeyttä ja kuolemaa.  Hintana on ero Jumalasta.

Kun pyydämme jotain Jeesukselta, emme aina saa välittömiä vastauksia, mutta ”hinta” siitä, että tottelemme Häntä ja otamme asioita vastaan Häneltä on ”vanhurskaus, rauha ja ilo” (Room 14:17).  Jeesus ei vain voi antaa meille totuutta, elämää, valoa ja vapautta; Hän ON totuus, Hän ON elämä, Hän ON valo ja Hän ON vapahtaja.  

Raamatussa Jumala on erittäin selkeä kaikenlaisen okkultismin suhteen.  Se on syntiä, ja Hänen omiensa ei tule olla osallisena siitä minkäänlaisissa muodoissa.  

”Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta?  "Pysykää laissa ja todistuksessa!" Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole.  Ja siellä he kuljeskelevat vaivattuina ja nälkäisinä, ja nälissään he vimmastuvat ja kiroavat kuninkaansa ja Jumalansa. He luovat silmänsä korkeuteen, he katsahtavat maan puoleen, mutta katso: ainoastaan ahdistusta ja pimeyttä; he ovat syöstyt tuskan synkeyteen ja pimeyteen.” Jesaja 8:19-22.

Okkultismin siteet voivat alkaa jo suojaa tuovien esineiden asettamisesta oven yläpuolelle.  Lehtien horoskoopit ja ennustukset, illanviettojen ouija-pelit ja tarot-korttien lukemiset, meedioilla ja henkiparantajilla käynti...kaikki tämä on osa okkultismia.  Äärimmäisiä okkultismin muotoja ovat henkimaailman vaikutusten kutsuminen rituaaleja suorittamalla. 

Okkultismi tarjoaa meille monenlaisia etuja.  Esimerkiksi:  kantamalla paperille kirjoitettuja sanoja vartalolla tai vaatteissa terveyden tai menestyksen saamiseksi,  parantavia loitsuja, terveyden hyväksi tehtyjä sopimuksia, parantavien vesien juominen, tiettyjen eläinten osien syöminen voimien saamiseksi, kuolleille esi-isille tarjotun ruoan syömistä, meditointi hautausmailla, tulevaisuuden ennustaminen, henkiohjaajan asettaminen elämäämme, kadonneiden tai varastettujen tavaroiden löytyminen, toisten kontrollointi, uskottomuuden estäminen avioliitossa, voima parantaa toisia, omaksumalla henkivoimaa maasta, pyytämällä viisautta kuolleilta sukulaisilta jne.   

Tunnustamalla osallisuutemme okkultismiin ja sanoutumalla siitä irti, elämässämme vaikutusvaltaa saaneiden pahojen henkien oikeudet otetaan pois.  Jeesuksen voima kumoaa niiden vaikutukset.  Me joudumme luopumaan henkien tuomista eduista, mutta saamme niiden tilalle jotain suoraan Jeesukselta Kristukselta. 

”Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa. Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa. Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui.”  (Apt. 19:18-20)

Jokaisessa kulttuurissa harjoitetaan okkultismia. Tavat voivat vaihdella, mutta kaikkinaiset yhteydenotot henkimaailmaan, jotka tapahtuvat Jeesuksen Kristuksen ulkopuolella, ovat syntiä ja meille vahingollisia.  

Raamatussa kielletään nimeltä seuraavanlaiset harjoitukset:

Spiritismi, meediot ja vainajien kanssa kommunikointi (2 Aikakirja 33:2,3,6;  5 Moos. 18:9-12).

Noituus, taikuus, velhous, ennustaminen, epäjumalat (5 Moos 18:9-12; Hoosea 4:12).

Astrologia: horoskoopit, tähtimerkit ja tähtikartat (5 Moos 17:2-5; 2 Kun 17:15-17; Jesaja 47:9-14).

Magiikka (Apt. 13:8; 19:16-19).

Okkultismin harjoittaminen on vakavaa, koska siinä ihminen ei vain aktiivisesti torju Jumalaa, vaan hän aktiivisesti etsii Jumalan korvaavaa voimaa.  Se on täydellisesti suoritettu hengellinen aviorikos.  Uskottomuus on täytetty.  

Okkultistiset teot ovat kuolemaanjohtavia.  Ihminen, joka on osallisena niissä on lopullisesti hukannut arvonsa.  Okkultsimissa on vaihdettu ihmiskunnan etuoikeus olla intiimisti Jumalan läheisyydessä ja kiinnostus on siirtynyt valehtelijaan, joka vihaa ihmisyyttä, kaikkea inhimillistä ja kaikkea, mitä ihmiset arvostavat.  

Okkultismin harjoittamisen aiheuttamat kahleet rikotaan rukouksen avulla:

• Rukoile ensin, että Herra voi paljastaa sinulle kaikki ne tavat, joilla olet osallistunut okkultismiin, tietoisesti tai tietämättäsi (ehkä joku sukulainen teki jotain puolestasi kun olit vauva tai äitisi kohdussa). 
• Odota kunnes Jumala näyttää sinulle tietyt okkultismin muodot, joissa olet ollut osallisena. 
• Kirjoita ylös jokainen aktiviteetti ja osallistuminen, jotka Hän paljastaa sinulle.  Yllä olevan listan ja Raamatunpaikkojen lukeminen voi auttaa sinua täydentämään listaa. 

Kun lista on valmis, rukoile seuraavat rukoukset:

1. Tunnusta jokainen teko ja osallisuus syntinä.  Tunnusta, että jokainen henki, jonka luulit olevan auttavia henkiä, olivat todellisuudessa pahoja henkiä, jotka haluavat tuhota sinut. 
2. Kadu jokaista tekoa ja osallisuutta erikseen. 
3. Tunnustaudu irti ja riko jokaisen teon voima, jokainen negatiivinen vaikutus, joka on tullut elämääsi näiden tekojen kautta.  Torju kaikki edut, kyvyt, siunaukset tai voimat, joita sait okkultismista.
4. Rukoile ja pyydä ääneen Jumalalta, että luotat vain Häneen sen sijaan, että luottaisit pahojen henkien apuun ja suojeluun.  Esimerkkirukous:  ”Jeesuksen nimessä torjun kaiken avun, edun, siunauksen, parantumisen, suojelun, kyvyn tai voiman, joka tulee pahoilta hengiltä.  Otan vastaan Sinulta kaiken avun, siunauksen, parantumisen, kyvyn, voiman, lahjan tai suojelun, jonka Sinä haluat antaa korvaamaan sitä, mitä vihollinen on minulle antanut.”    
5. Pyydä Jeesusta paljastamaan kivut ja haavat, jotka ovat yhteydessä okkultismin sortoon.  Anna Herran tutkia sydäntäsi. 

Loppuun keskustelunavaus.  Aion muuttaa kommentointia niin, että nyt myös anonyymit kommentit sallitaan.  Joillakin on ollut vaikeuksia kommentoida, koska kommentin jättäminen on vaatinut rekisteröityä henkilötiliä.  Nyt keskusteluun osallistumisen pitäisi olla helpompaa.    

Olen henkilökohtaisesti yllättynyt siitä, miten helposti ihmiset ottavat ylleen amuletteja ja koristeita, joilla on toisissa kulttuureissa selkeä tarkoitus suojella pahoilta hengiltä.  Näitä ovat esimerkiksi Aasiassa käytettävät helmet lasten kaulassa tai ranteessa, turkkilaiset pahalta silmältä suojaavat siniset kivet, joita näkyy koruissa ja koriste-esineissä sekä intiaanien unisiepparit.  Entäpä hevosenkenkä oven yläpuolella?

Tiedän, että kivi itsessään ei ole hyvä eikä paha, mutta jos sen symboliikka on henkimaailmassa, miksi haluaisimme ottaa niitä elämäämme?  Onhan esimerkiksi unisieppari kiva koriste-esine, mutten ole koskaan pitänyt sen alkuperäisestä tarkoituksesta: siepata pahat unet ja tipauttaa nukkujan ylle höyheniä pitkin vain hyvät unet.  Koska olen krsititty, haluan sen myös näkyvän sisustuksessa ja koruissa, enkä niiden kautta olla saattamassa asiassa heikompaa tai okkultismin kanssa kamppaillutta alttiiksi lankeemukselle.

Mitä mieltä olet yllämainittujen esineiden käytöstä koristeena?  

Oivallinen emäntä

Blogissa on ollut hiljaiseloa hetken aikaa.  Pitkästä aikaa sairastuin ja olin vuoteenomana heti päiväkausia.  Olen todella kiitollinen antibiooteista ja toipuminen on hyvällä mallilla.  Ja tautihan ei ollut mikään eksoottinen tai hengenvaarallinen: ihan perus-kamala-nielurisantulehdus jälkitauteineen.  Ainoa hyvä puoli tästäkin raastinrautakurkusta oli, että ruoka ei maistunut eikä mennyt alas, joten housut ovat vähän löysemmät nyt jonkun aikaa. 

Kaappeja kaivellessa löysin Aleksis Kiven kirjan Seitsemän veljestä ja tartuin siihen innokkaasti, mitenkä muuten sitä toipilasaikaa viettämään kuin lukemalla!  En muista milloin viimeksi olen lukenut tämän klassikon. 

Heti kirjan alussa oli hauska kohta, joka sopi aika mukavasti tämän blogin teemaan.  Jukolan veljekset istuvat kotonaan miettimässä isännän vastuita ja Aapo vihjaa: “Huomaa siis mitä sanon: Emännätön isännyys on puoletonta ja ontuvaa; talo ilman aitan polulla astelevaa emäntää…” kesken jääneen lauseen täydentää Timo: ”On niin kuin suden pesä ilman naarassutta, tai niin kuin saapas ilman toista saapasta; totisesti ontuupa se, niin kuin Aapo sanoi.”  Sitten Aapo runoilee hyvän emännän ominaisuuksista:

”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niin kuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta.  Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää 

– Katso; ensimmäisenä jättää hän aamulla vuoteen, sotkee taikinansa, rakentaa miehellensä suurusta pöytään, evästää heidät metsään ja siitä kiirehtii hän kiulu kourassa tarhaan, lypsämään kirjavan karjansa.  Nyt hän leipoo, hyörii ja pyörii; nyt on hän pöydän ääressä, nyt keikahtaa hän tuolla peräpenkin päässä leipä kämmenillä, ja nyt hän pyrynä kohentelee uunia, joka ammentaa hohtavasta kidastansa tulta ja savua.  Nyt hän, leipäin noustessa, viimein itsekin, lapsi rinnoilla, einehtii, syö kimpaleen leipää, paistetun silakan ja ryyppää haarikosta piimää päälle.  Mutta eipä unohda hän halliakaan, talon uskollista vartijaa portaalla, eikä kissaa, joka unisena uuninpäältä killistellen katsahtelee.  

– Ja nyt hän taasen hyörii ja pyörii, kääntyy ja keikkuu, sotkee vielä toisen taikinan kaukaloonsa nousemaan, leipoo sen leiväksi ja paistaa, ja virtana juoksee hiki hänen otsaltansa.  Mutta katso: päivän laskiessa on hänellä leivät katossa, varras lahdottuna vartaaseen, joista raitis elämä liehahtaa alas.  Ja silloinpa, miesten tullessa metsästä, vartoo heitä höyryävä illallinen pestyllä pöydällä.  Mutta missä on emäntä itse?  Tuolla hän pihalla taasen lypsää vääräsarvisia nautojansa, ja kiulussa helluu rieskan sohiseva, vaahtoinen harja.  

– Niin hän hyörii ja pyörii, niin hän kääntyy ja keikkuu; ja vasta, koska toiset jyräävät jo sikeimmässä unessa, kallistuu hän siunaten vuoteellensa.  Mutta eihän vieläkään ole työnsä ja toimensa kaikki.  Tuskittelematta hän yön kuluessa nousee sijaltansa hetkettäisin, tunnittaisin, nousee viihdyttämään pienoista lastaan, joka tuossa itkee hyyryttelee kehdossansa.  – Tämä, veljet, on oivallinen emäntä.”

(Ehtiiköhän oivallinen emäntä lukemaan askareidensa lomassa?) 

Tuliko teillekin tämän kuvauksen jälkeen mieleen tietty luku Raamatussa?  Itse en voinut olla huomaamatta yhteyttä Jukolan oivallisen emännän ja Sananlaskujen kirjan luvun 31 kelpo vaimonvälillä.  Molemmat ovat ahkeria palvelemaan perhettään ja hoitamaan kotiaan ja saavat siitä kiitosta mieheltään.  Tsemppiä leidit kaikkeen siihen arvokkaaseen työhön, jota teette päivästä toiseen usein kenenkään sitä mitenkään erityisemmin huomioimatta!