Voivatko miehet ja naiset olla ystäviä?

Voivatko naiset ja miehet olla ystäviä, ja vain ystäviä?

Perinteisesti tammikuun viimeisenä päivänä esittelen jonkin tutkimuksen mielenkiintoisesta aiheesta.  Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin olen eri mieltä esittelemäni tieteellisen tutkimuksen kanssa.

Naisen ja miehen välisestä ystävyydestä tehdyt tutkimukset ovat yksimielisiä: ystävyys ei onnistu, koska miehillä on taka-ajatuksia.

Scientific American kertoo tutkimuksesta, jossa 88 mies-nainen-ystävää vastasivat kysymyksiin ystävyydestä.  Tutkimuksen tuloksena selvisi, että vaikka ystävyys näyttäisi olevan vain ystävyyttä, pinnan alla kuplii.  Erityisesti miehet olivat usein ihastuneita naispuolisiin ystäviinsä ja toivoivat ystävyysuhteen johtavan peiton alle.  He myös usein luulivat naisten tuntevan vetovoimaa miespuolisiin ystäviinsä.  Onneksi kyselyt tehtiin tutkimuksen kohteille erikseen ja ystävyksiltä vaadittiin lupaus siitä, että he eivät keskustelisi vastauksistaan keskenään.  Aika monta ystävyyttä olisi voinut loppua, kun miehet olisivat oppineet, että heidän naispuoliset ystävät todellakin halusivat olla "vain" ystäviä.

Evolutionary Psychology kertoo Norjassa tehdystä tutkimuksesta, jossa 308 heteroseksuaalia 18-30- vuotiasta kertoi ystävyyssuhteistaan, seksuaalisesta kiinnostuksesta ja väärin ymmärretyistä sosiaalisista signaaleista.  Tuloksissa selvisi, että miehet yleensä lukivat väärin naisten osoittamaa kiinnostusta ja luulivat sen olevan seksuaalista luonteeltaan.  Naiset kertoivat, miten miehet olivat ymmärtäneet väärin heidän ystävälliset aikeensa, mutta toisaalta he eivät olleet tajunneet miesten osoittavan seksuaalista kiinnostusta.

Psychology Today-lehden The Attraction Doctor Jeremy Nicholson tutkii miesten ja naisten välistä ystävyyttä ja on tullut tulokseen, että vaikka miesten ja naisten välinen ystävyys ei yleensä tule toimimaan, se voi olla mahdollista tilanteessa, jossa ystävät ovat tehneet odotuksensa selväksi toisilleen, tai jossa toinen ystävistä on jo naimisissa.  Doctorin mielestä ystävyydessä miehet hakevat naiselta romanttista suhdetta ja naiset hakevat miehestä turvaa ja maksumiestä.  Kunhan molemmat ymmärtävät toisensa tarpeet, ystävyys voi ehkä onnistua.

Luettuani nämä tieteelliset tutkimukset, päätin lukea, mitä Raamatussa sanotaan aiheesta.  Samaan aikaan törmäsin kirjaan, jonka aiheena on ystävyydet kristittyjen miesten ja naisten välillä.  Miesten ja naisten välisen ystävyyden tarpeellisuudesta lukeminen oli vapauttavaa.

Risti yhdistää

Maailman tunnetuin symboli on Jeesuksen risti.  Alunperin sen symbolisoima häpäisykuolema on nyt kristityille ilosanoman merkki: olimme ennen Jumalan vihollisia, mutta Jeesuksen kuolema kautta tulimme sovitetuiksi (Room 5:10).  Ristin vuoksi meillä on rauha Jumalan kanssa, olemme osa Hänen perhettään ja saamme nauttia yhteydestä Jumalan kanssa.  Jeesus kutsuu meitä veljikseen, sisarikseen ja ystävikseen.

Yhteys, jonka Jeesus on antanut meille ei pääty yhteyteen Jumalan ja ihmisen välillä.  Meillä on nyt yhteys toisten ihmisten kanssa.  Olemme "yhtä" (Joh 17:21).  Paavali kirjoittaa historiallisista rotuun perustuvista rajoista, jotka Jeesus omalla ruumillaan "teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden" (Ef 2). Olimme ennen muukalaisia ja vihollisia.  Nyt olemme saman perheen jäseniä.

Kristuksen sovitustyö muuttaa kaikki ihmissuhteet läpikotaisin, rotuun, luokkaan, ikään ja sukupuoleen katsomatta.  Seurakunnassa rikas ja köyhä, umpisuomalainen ja maahanmuuttaja, mies ja nainen, nuori ja vanha, ovat yhtä.  "Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole  orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa" (Gal 3).

Jeesuksen sovituskuolema ristillä on teologisesti pätevä peruste hyväksyä jokainen ihminen kristittyjen yhteyteen.  Mutta Jeesuksen elämän käytännön esimerkit avaavat ystävyyskäsitettä entistä enemmän.  Jeesus vietti vapaasti aikaa sekä miesten että naisten kanssa.  He matkustivat, aterioivat, keskustelivat ja palvelivat yhdessä.  Jeesus ei nähnyt tarpeelliseksi rajoittaa kanssakäymisiä miesten ja naisten välillä ulkoisin säännöin, kuten juutalainen yhteiskunta teki.

Jeesus tiesi kyllä heikkoutemme ihmisinä.  Sen sijaan, että Hän olisi välttänyt ongelmia miesten ja naisten välillä estämällä heitä viettämästä aikaa yhdessä, Hän opetti ihmisiä hillitsemään synnillisiä halujaan ja ajatuksiaan.  Jeesus odotti jokaisen seuraajansa kunnioittavan toinen toisiaan Jumalan luomina, lahjakkaina ihmisinä, joita ei tarvitse vältellä edes maineen menettämisen pelossa.  Keskustelihan Jeesus itse kahden kesken naisten kanssa ja puolusti julkisesti prostituoituja.  Kerta toisensa jälkeen naiset hakeutuivat Jeesuksen luo, mikä osoittaa suurta luottamusta Häneen miehenä.

Osana yhteiskuntaa

Emme kristittyinä elä vakuumissa, olemme osa ympäröivää yhteiskuntaa ja sen vaikutuksille alttiita.  Jokainen sukupolvi tarvitsee kohdalleen ristin tuomaa vapautusta synnistä ja häpeästä.  Vasta kun ymmärrämme väärät ajatusmallimme, voimme katua niitä ja päästä vapauteen.  Viimeisten vuosikymmenten muutoksista suurimmat liittyvät sukupuoleen ja seksiin, ja muutosten nostattamat kysymykset vaativat käsittelyä.

Sata vuotta sitten yhteiskunnassa seksuaalielämän ajateltiin kuuluvan yhden naisen ja yhden miehen välille elinikäiseen avioliittoon. Nykyään rajoja ei ole.  Sänkyyn voi mennä miltei kenen kanssa vain ja jokaisessa ihmissuhteessa on mahdollisuus kipinöintiin.  Ennen häpeällisinä tai syntinä pidettyjä asioita juhlitaan tämän päivän yhteiskunnassa.

1900-luvun alusta lähtien olemme uskoneet freudilaista psykoanalyysia, jonka mukaan ihmistä motivoi libido.  Sen mukaan koko elämämme yritämme tukahduttaa seksuaaliviettiä, usein siinä onnistumatta.  Seksualisoituminen on vääristänyt ajatusmaailmaamme ymmärtämään jokaisen syvän välittämisen kahden ihmisen välillä olevan seksuaalisesti motivoitunutta ja johtavan automaattisesti fyysiseen suhteeseen.

Kristittynä haluamme kunnioittaa Jumalaa elämällä moraalisesti puhdasta elämää.  Haluamme välttää väärinkäsityksiä, haluamme olla hyvä todistus ei-kristityille.  Emme halua elää viettien orjana.  Uuden elämän suuntaviivoja etsiessä voimme vilpittömyydessämme kuitenkin helposti siirtyä ääripäästä toiseen.  Haluamme suojella itseämme ja toisia lankeemuksilta, mutta millaiset keinot ovat tarpeen? Millaisia sääntöjä sukupuolten välille oikein tarvitaan?

Toimivatko tiukat käyttäytymissäännöt? 

Henkilökohtaiset rajat ovat viisaita.  Jos sinulla on ongelmia alkoholin kanssa, on viisasta välttää ensimmäistä drinkkiä.  Jos koet vetoa sellaista henkilöä kohtaan, jota et voi saada, on viisasta välttää tiettyjä sosiaalisia tilanteita hänen kanssaan.

Puhtaan elämän toivossa seurakunta, kristillinen koulu tai oppilaitos voi vetää tiukkoja linjauksia miesten ja naisten välisen kanssakäymisen välille.  Se ei kuitenkaan toimi.  Näemme ehkä enemmän kuin koskaan moraalisia lankeemuksia kristittyjen joukossa.  Henkilökohtaisesta ei voi tehdä kaikkia koskevaa sääntöä, vaikka joku ihailemasi hengellinen johtaja noudattaisikin tiettyjä rajoja vastakkaisen sukupuolen suhteen.

Usein voimakkaat linjaukset ovat enemmän pelon ajamia kuin Raamatun opetuksiin perustuvia.  Tiukat käyttäytymissäännöt miesten ja naisten välille luovat ennemminkin vain epäluuloa sukupuolien välille.  Voivatko naiset luottaa siihen, että miehellä ei ole taka-ajatuksia? Voivatko miehet luottaa siihen, että naiset eivät yritä vietellä heitä?  Voivatko miehet luottaa siihen, että ystävyys miesten välillä ei ole tukahdettua homoseksuaalista vetovoimaa?

Kun seurakunta säännöstelee miesten ja naisten välistä kanssakäymistä, sillä on negatiivisia vaikutuksia seurakuntaan perheenä.  Se ei vain ole tehoton välinen moraalittomuuden poistamiseen, vaan se nakertaa seurakunnalta mahdollisuuden rakentaa luottamukseen, arvostukseen ja ystävyyteen perustuvia ihmissuhteita.    

Raamatulliset ihmissuhteet

Freud julisti seksuaalisen vietin olevan kaiken tekemisemme perustalla ja sen pelossa typistämme luonnolliset ystävyyden tarpeet miesten ja naisten välillä.  Hyväksymme ystävyyden nuorten välillä tai sinkkujen kesken, koska sanomaton tavoite on saada ihmiset pariutumaan mahdollisimman pian.  Uskomme avioliiton olevan ainoa vastaus yksinäisyyteen ja ainoa mahdollisuus ilmaista syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta miehen ja naisen välillä.

Raamatullinen seurakunta ei kuitenkaan rakennu psykoanalyysin periaatteille eikä edes ydinperheiden ympärille.  Raamatun opetuksessa avioliitto ei ole ihmiselämän suurin päämäärä.  Raamattu ei väitä, että ihmisyys jää vajaaksi ilman seksuaalista täyttymystä.  Se ei palvo romanttisia tunteita ja niiden ilmaisua kaikkein hienoimpana ihmiskokemuksena.

Seurakunta tarjoaa meille uuden perheen, uuden yhteisön, jossa ihmiset löytävät täyttymyksensä palvomalla Jumalaa ja palvelemalla ihmisiä.  Suurin päämäärä on Jumalan tunteminen henkilökohtaisesti.  Täyttymys löytyy läheisestä suhteesta Jumalan kanssa.  Tunneskaala laajenee ja romanttinen rakkaus eros löytää paikkansa agape, phileo ja storge-rakkauden joukossa, ei korkeampana, ei alhaisempana kuin muut rakkauden muodot.

Seurakunnan jäsenet ovat toisilleen sisaruksia, saman Isän lapsia.  Uudessa Testamentissa neuvotaan kohtamaan vanhemmat miehet niin kuin isänä, nuoremmat niin kuin veljenä.  Vanhemmat naiset ovat äitejä, nuoremmat sisaria, kaikessa puhtaudessa.  (1 Tim 5).  Seurakunnassa on yksinäisenkin mahdollista saada laaja suku setineen, tätineen ja serkkuineen.

Vaikka kristityt elävät yhdessä sisarusten tavoin, neutrius ja sukupuolten unohtaminen ei ole päämäärä.  Kristityt miehet ovat miehiä ja heillä on ja saa olla normaalien miesten halut ja tunteet.  Kristityt naiset ovat naisia ja heillä on ja saa olla normaalien naisten halut ja tunteet.  Tavoitteena on alistaa nämä inhimilliset halut ja tunteet Jumalan tahdon alaisuuteen ja tuoda esille miehisyyttä ja naiseutta Jumalan antamia rajoituksia kunnioittaen.

Paavali palveli seurakunnissa ja matkoillaan kymmenien miesten ja naisten kanssa.  Hän mainitsee kirjeissään vapaasti nimeltä naisia, joiden työtoveruutta hän arvosti.  Hän ei koskaan mennyt naimisiin, vaikka voimme olla varmoja, että hän tunsi sinkkunaisia, jotka halusivat palvella Jumalaa yhtä täydellisesti kuin Paavalikin ja olisivat voineet olla erinomaista vaimomateriaalia.  Paavali oli tyytyväinen sinkkuelämäänsä ja sen antamiin mahdollisuuksiin.  Ystävyys, työtoveruus ja sisaruus naisten ja miesten kanssa täyttivät hänen sosiaaliset tarpeensa.

Käytännön kysymyksiä

Ystävyydet kristittyjen miesten ja naisten välillä ovat luvallisia ja mahdollisia.  Miten se voi toimia käytännössä?  Veljinä ja siskoina eläminen voi kuulostaa utopialta ja naiivilta maailmankatsomukselta.  Onhan realistista, että ystävyydessä voi herätä odottamattomia romanttisia tunteita.  Se voi johtaa seurusteluun ja avioliittoon, kun molemmat ovat naimattomia, mutta se voi aiheuttaa epämukavia kohtauksia, jos ystävät ovat varattuja tahoillaan.

Vaatii taitoa osata käsitellä tunteita ystävää kohtaan.  Taitojen puute ja haasteiden mahdollisuus eivät ole kuitenkaan syitä vältellä vastakkaista sukupuolta ystävänä.  Paavali kutsui ystäviään ilokseen ja kruunukseen.  Selvästikin ystävyyksillä miesten ja naisten kanssa oli suuri merkitys Paavalille.

Toki on ihmisiä, jotka käyttävät vapautta tekosyynä täyttää lihallisia halujaan.  Ystävyyssuhde ei ole keino päästä ihastumisen kohdetta lähelle, etenkään jos toinen on jo naimisissa.  Luottamus ja ihmisen todellinen arvostaminen ja hänen parhaansa etsiminen on rehellinen perusta ystävyydelle.

Miksi avautuminen ystävyydelle miesten ja naisten kanssa on väärinkäsityksistä ja haasteista ja kiusauksista huolimatta kuitenkin sen arvoista?  Onko jotain, jota voimme ainoastaan saada ystävyydestä vastakkaisen sukupuolen kanssa?

Lue seuraavasta postauksesta miksi tarvitsen sukupuolirajoja ylittäviä ystävyyksiä ja millaisia (tänä päivänä shokeraavia) esimerkkejä ystävyydestä Raamatusta löytyy!

Onko sinulla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä?  Millaisia kokemuksia se on tuonut?


Kirjalähde: Joshua D. Jones: Can Christian Men and Women Be Friends.


Kuva:
FreeDigitalPhotos.net by tiramisustudio