Otin tämän vuoden haasteeksi lukea kirjan viikossa (voit käydä katsomassa edistymistäni täältä). Kirja Wild Swans kertoo Kiinan 1900-luvun historiaa isoäidin, äidin ja tyttären kokemusten kautta. Se ei ole kaunista luettavaa. Eräs nainen kirjassa alistuu katkerana kohtaloonsa ja viettää päivänsä mutisten "Oi, jos voisin syntyä uudelleen miehenä, tai koirana, tai kissana, mutta en naisena...".
Miten todeksi onkaan maailmassa tullut Jumalan syntiinlankeemuksen jälkeen käärmeelle lausumat sanat: "Minä panen vihan sinun ja naisen välille..." 1 Moos 3:15. Paholainen ei ole hukannut aikaa hyökätessään naisten kimppuun, ja sukupolvi toisensa jälkeen löytää tapoja väheksyä naisia, heidän tehtäviään ja ominaisuuksiaan.
Naiseus voi tuntua esteeltä, taakalta, virheeltä. Mutta Jumalan suunnitelmissa naiseus on korvaamatonta, kaunista ja ylistettävää; nainen on luomakunnan kruunu, miehen kunnia, 1 Kor 11:7. Jumala, joka on luonut Alpit, koralliriutat, flamingot, sinivalaat ja mustangit, on luonut naisen tuomaan ainutlaatuisella tavalla esiin Hänen ominaisuuksiaan.
Mutta miten elää naisena ristiriitaisessa maailmassa, jossa jokaisella tuntuu olevan mielipide siitä, miten naisen tulee elää?
Viime vuonna olin auto-onnettomuudessa, jossa olisi voinut käydä pahastikin. Onneksi ei käynyt, mutta eräs ajatus tuli vahvasti mieleen - minulla ei ole lopullista kontrollia elämäni suhteen. Minun elämäni olisi voinut loppua tuosta vain. Voin kuvitella olevani oman elämäni herra, mutta ei minulla ole lopullista sanavaltaa. Mitä vain voi sattua.
Jouduin testaamaan väitettäni, että elämäni on täysin Jumalan käsissä ja luotan Häneen sataprosenttisesti. Pystynkö samaan henkeä uhkaavan tapahtuman jälkeen, tai vielä pahempaa, lasteni henkeä uhkaavan tapahtuman jälkeen? Olenko valmis ottamaan kaiken vastaan sanomalla "tapahtukoon sinun tahtosi"?
Toinen kysymys, joka nousee esiin on: Elämä on lyhyt ja arvaamaton. Elänkö todella niin kuin Jumala haluaa minun elävän? Onko elämässäni mitään, joka ei ole Hänen tahtonsa mukaista?
Minulla on haaveita tulevaisuuden suhteen. Olen pohtinut viime päivinä milloin on oikea aika toteuttaa näitä haaveita? Kun sydämessä on halu heittäytyä uusiin haasteisiin, noudatanko sydäntäni vai valjastanko sen odottamaan parempaa hetkeä? Miten tunnistaa Jumalan tahto?
Äitiys
Ensimmäinen sitoutuminen on perheeseeni. En kadu yhtäkään perheeseeni panostamaani vuotta. Olen saanut noudattaa vakaumustani siitä, että oma äiti on lapsille korvaamaton. Lapsiini panostamani aika ja energia on mittaamatonta. He ovat saaneet maailman silmissä parhaat vuoteni ja parhaat antini. Mutta vähempää en olisi heille voinut antaa.
He eivät ole vain minun lapsiani, vaan he ovat Jumalan luomia ihmisiä, joilla on iankaikkinen sielu. He tulevat elämään iankaikkisesti. En ole panostanut heihin vain tätä elämää varten, vaan ikuisuutta varten. Koen vastuuni suuremmaksi päivä päivältä, kun kasvatan lapsiani aikuisuuteen.
Äitiys on laajentanut elämääni ja auttanut sisäistämään evankeliumia. Mitä on itsensä uhraava rakkaus, oman elämänsä antaminen toisen hyväksi? Olen nähnyt omakätisesti miten Raamatun vertaukset heräävät henkiin nälkäisen vauvan, lapsenkaltaisen luottamuksen ja omapäisen nuoren kautta. Tajuan kuinka tärkeä olen lapsilleni. Olen heille kuva Jumalasta, kunnes he kykenevät ymmärtämään näkymätöntä Jumalaa.
Pysähdyn myös miettimään, mitä tarkoittaa ensimmäisen naisen nimi Eeva, kaiken elävän äiti. 1 Moos 3:20. Kaiken... elävän... äiti. Nainen on luotu synnyttämään uutta elämää - nainen on fyysisiltä ja henkisiltä kyvyiltään kykenevä ravitsemaan ja hoitamaan uutta ihmistainta. Se on aika uskomaton ajatus. Kaiken elävän äiti.
Niinpä tulevaisuuden suunnitelmien tulee olla sellaisia, jotka eivät vie minua antamaan parhaani perheen ulkopuolelle, vaan päinvastoin: antamalla parhaani perheelle, siitä riittää ylenpalttisesti myös muihin asioihin. Antamaan elämää toisille. Jumalan siunaus toimii näin.
Avioliitto
Ehkä olisi pitänyt laittaa tämä ennen äitiyttä. Olenhan yksi liha mieheni kanssa, en lasteni kanssa. Toisaalta koen roolini äitinä olevan osa sitä suhdetta, joka meillä on. Jumala siunasi Aadamin ja Eevan ja antoi heille kaksi tehtävää: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet." 1 Moos 1:28.
Mies ei voi olla hedelmällinen eikä lisääntyä ilman naista, eikä hän voi tehdä maata alamaiseksi ja vallita eläimiä ilman naista. Aadamin ei ollut hyvä olla yksin, joten Jumala teki hänelle sopivan avun. Ei Jumala sanonut, että Aadamin ei ole hyvä olla yksin, teenpä hänelle jotain nättiä katseltavaksi. Tai että Aadamin ei ole hyvä olla yksin, teenpä hänelle avun, joka osaa valmistaa voileipiä ja pestä pyykkiä. 1 Moos 2:18. Naisen apu on välttämätöntä miehelle.
Vaimona tehtäväni on auttaa miestäni näyn saavuttamisessa. Tiesinhän jo ennen seurustelua, mikä hänen kutsunsa oli, ja kun sitouduimme toisiimme aviopuolisoina, ymmärrän sitoutuneeni myös hänen avukseen tässä tehtävässä.
Mieheni ei voi tehdä työtään ilman minua. Minä en voi tehdä työtäni ilman häntä. Me emme tee aina samoja asioita, mutta olemme toisillemme korvaamattomia. Hän mahdollistaa minun tehtäväni, ja minä mahdollistan hänen tehtävänsä. Erilaisuutemme tuo tehtäviimme laajuutta ja syvyyttä. Ehkä sen vuoksi sinkkumies Paavali teki hengellistä työtä sekä miesten että naisten kanssa. Yhdessä vaikutusalamme kasvaa.
Mieheni mielipide on minulle muiden mielipiteitä tärkeämpää. Kuuntelen, kun hän kommentoi tulevaisuuden suunnitelmiani ja haaveitani, sillä hän tuntee minut paremmin kuin kukaan muu. Samoin hän haluaa minun kommenttini omiin suunnitelmiinsa. Teemme parhaat päätökset yhdessä, etualalla yhteinen hyvä.
Hengellinen työ
Miten sitten sopii tähän haasteeseen, kun sanon, että ensimmäinen hengellinen työni on perheeni?
Perheet ja kodit ovat avainasemassa Jumalan suunnitelmissa saavuttaa maailma evankeliumilla. Jos kieltäydyn tehtävästäni olla avuksi miehelleni, kun teemme työtä yhdessä ja kasvatamme lapsia yhdessä, tai jos kieltäydyn hoitamasta kotiani niin kuin Jumala minua käskee, hidastan Hänen suunnitelmansa toteutumista. Koti on strateginen paikka, ja sen vuoksi se on vihollisen hyökkäyksissä ykköskohteena. Se on etulinja, ei paikka, jossa tuhlataan aikaa ja elämää.
Hyvinvoiva ja terve perhe-elämä on se perusta, jolle yksilöiden elämät perustuvat. Kun perhe-elämä sujuu hyvin, minä voin hyvin. Sama koskee miestäni ja lapsiani, ja ystävät, sukulaiset, vieraat, kaikki hyötyvät onnellisesta perhe-elämästä. Seurakunnat voivat hyvin, kun perheitä tuetaan, puhumattakaan yhteiskunnasta.
Hyvinvoiva ja terve perhe-elämä on se perusta, jolle yksilöiden elämät perustuvat. Kun perhe-elämä sujuu hyvin, minä voin hyvin. Sama koskee miestäni ja lapsiani, ja ystävät, sukulaiset, vieraat, kaikki hyötyvät onnellisesta perhe-elämästä. Seurakunnat voivat hyvin, kun perheitä tuetaan, puhumattakaan yhteiskunnasta.
Vaikka olemme mieheni kanssa yhdessä perustaneet tämän perheen ja siihen panostaneet, ovat roolimme erilaisia. Tietyllä tavalla perhe kasvaa naisen ympärille. Perheestä ja kodista huolehtiminen tuo minulle tyydytystä ja avaa mahdollisuuksia, ja kun kuulen perhe-elämäämme maistaneiden kokemuksia, he ovat myös saaneet tästä nauttia.
Jumala kutsuu meitä kristittyjä omaksi perhekseen. Moni, joka valitse uskon Jeesukseen, joutuu biologisen perheensä kyseenalaistamaksi, halveksumaksi, jopa hylkäämäksi. Ja puhun tässä nyt vain suomalaisten kokemuksista. Ota mukaan tiukemmista yhteisökulttuureista tulleet, ja ymmärrät, miten kriittisen tärkeää on tarjota uusille kristityille uusi perhe ja yhteisö. Ihmiset kasvavat terveiksi rakkaudellisessa perheympäristössä ja sen luomisessa naisella on erityinen paikka.
Sanasta lihaksi
Naisena meillä on kyky muuttaa teologiset periaatteet elävän elämän esimerkeiksi. Naiset osaavat tehdä asiat kauniiksi ja puoleensavetäviksi. Se on meidän lahjamme ja sitä voi käyttää hyvään tai pahaan. Kuinka monta miestä on lähtenyt väärällä tielle ja unohtaneet kaiken, mihin he uskovat väärän kauniin naisen tähden? Kuinka moni on vahvistunut aatteissaan ja lojaalisuudessaan oikean kauniin naisen tähden?
Kauneudella on vaikutusvaltaa ja se vetää ihmisiä puoleensa, enkä puhu nyt vain henkilökohtaisesta kauneudesta ja seksuaalisesta vetovoimasta. Taide, musiikki, ruoka, runous, luonto - kauneus koskettaa meitä syvemmin kuin älykkäät argumentit. Kauneutta kokiessa moni elämäntehtävä on loksahtanut kohdalleen. Naisina tehtävänämme on ottaa abstraktit, älylliset ja rationaaliset asiat ja tehdä niistä kauniita ja puoleensavetäviä.
Voimme vetää ihmisiä Kristuksen puoleen näyttämällä heille kuinka kaunista elämä Kristuksessa on. Me saarnaamme evankeliumia eri lailla kuin miehet. Olemme kuin vertaus, kielikuva, mysteeri, elävä runo. Saarnaamme hyvän aterian, viinin, vieraanvaraisuuden, rakkauden ja ilon kautta.
Rebekah Merkle sanoo kirjassaan Eve in Exile:
En tarkoita, että miesten on opetettava teologiaa ja naisten ei - vaan miehet opettavat sitä yhdellä tavalla ja naiset toisella. Jos miehet ovat sanoja, naiset ovat musiikkia. Jos miehet ovat luuranko, naiset ovat liha. Jos miehet ovat radioaaltoja, naiset ovat vahvistimia.
Ehkä tämän vuoksi Sally ja Sarah Clarksonin kirja Life-Giving Home teki niin syvän vaikutuksen minuun. Rakkauteni kauneuteen, perheeseen ja teologiaan voivat sekoittua elämän eliksiiriksi, kun toteutan naiseuttani Raamatun osoittamalla tavalla.
Naisilla on kykyä muuttaa sanarikkaat, kuivat ja abstraktit käsitykset lihaksitulleeksi runoudeksi, asiaksi joka houkuttelee ihmisiä puoleensa. Hyvä saarna voi nostattaa masentuneen sielun, hyvä seura hyvän ruoan ääressä voi nostattaa masentuneen mielen.
Tehtävälleen omistautuneinkaan nainen ei voi välttää vastuutaan opetella teologiaa: Raamattu olettaa, että naiset oppivat seurakunnassa muitten mukana, 1 Tim 2:11. Ei saa pelätä haastaviakaan konsepteja. On hyvä muistaa naisen valta ihmiskunnassa: Eeva, joka oli erehtynyt, veti Aadamin ja lopun ihmiskuntaa mukaansa tottelemattomuuden tielle. Älä ole erehtynyt eeva, vaan tunne Raamattusi!
Kotona jumissa vai maailmaa valloittamassa?
Perhekeskeisyys ei tarkoita sitä, etten koskaan lähde kotoa tai tee työtä kodin ulkopuolella, vaan se on perheen hyvinvoinnin etualalle asettamista. Voin yrittää pelastaa maailman ja jättää perheeni oman onnensa nojaan. Voin tavoitella itseni toteuttamista tai onnea tai rikkautta tai kuuluisuutta. Tai voin tehdä valintani niin, että perheeni tietää olevansa minulle tärkein. Laittaa omat tarpeeni taka-alalle. Se on aikuisuutta. Se on Kristuksen kaltaisuutta.
Meillä ei ole enää pikkulapsia, joiden välittömät tarpeet määrittelevät minun päiväni. Vaikka maailman silmissä "parhaat työvuoteni" ovat kuluneet, koen itse niiden olevan vasta edessäpäin. Minulla on nyt paljon enemmän annettavaa kuin parikymppisenä. Ikä ei ole koskaan ollut esteenä Jumalan palvelemiselle.
Vuodenajat vaihtuvat, mutta kutsumukseni palvella ei vaihdu. Se voi muuttaa muotoaan. Olenhan itse muuttunut, ja perheeni tarpeet ovat muuttuneet. Olen naiseudessani onnellisempi ja tasapainoisempi kuin itseäni etsivänä, epävarmana nuorena.
Kokemuksistani rikastuneena tiedän kuitenkin, että Jumalan aikataulu on parempi. Ehkä odotan vielä, ehkäpä nyt on aika kypsä. En tiedä vielä. Viimeksi lukemassani hartauskirjasessa aiheena oli kärsivällisyys. Se kosketti minua. Opettelen luottamaan siihen, että ovet aukeavat oikealla hetkellä. Jumalalla on upea suunnitelma jokaista naista kohtaan ja tehtävämme naisena ovat korvaamattomia.
Kuva:
FreeDigitalPhotos.net
Serge Bertasius Photography
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa keskustelemaan!