Miten päästä vapaaksi menneisyyden haavoista?

Suurin osa meistä on kokenut kipua, traumaa tai synnin vaikutuksia, jotka ovat haavoittaneet sydäntämme.  Kun kuljemme Jumalan kanssa ja Hänen läsnäolossaan, ajallaan monet sydämen haavat ovat saaneet parantua.  

”Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.” Psalmi 147:3

Mutta on alueita, jotka vieläkin aiheuttavat kipua, on haavoja, jotka eivät ole päässeet parantumaan.  Osa kokemuksista on niin kipeitä, että ne on piilotettu ja unohdettu, koska niiden kanssa olisi liian tuskallista elää.  Tämä voi tapahtua tietoisesti tai tiedostamatta.  Me tarvitsemme Jeesuksen kosketusta päästäksemme vapaaksi demonisista vaikutuksista, hylkäämisestä, häpeästä, ahdistuksesta ja tuomion tunteista.

”Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.”  Psalmi 34:19.

Se miten suhtaudut itseesi, toisiin ja Jumalaan, paljastaa pinnan alla olevia asenteita, jotka eivät aina ole terveitä ja kypsiä.  Sisältäsi voi löytyä anteeksiantamattomuutta, katkeruutta, vihaa, pelkoa, kriittisyyttä, itsesi hylkäämistä, huolehtimista, ahdistusta, kapinallisuutta, syyllisyyttä, häpeää ja muita negatiivisia tunteita. 

Jumalan tahto on, että me saamme elää eheinä, kokonaisina ja terveinä sydämen, mielen, ajatusten ja tunteiden tasolla.  Muuten meille voi olla vaikeaa vastaanottaa Hänen rakkauttaan ja anteeksiantoaan.  Muuten voi olla vaikeaa hyväksyä itseämme tai toisia, ihan kokonaisesti ja täydellisesti.  Jotta suhteemme Jumalaan, itsemme kanssa ja toisiin voi olla terve, tarvitsemme parantajan kosketusta. 

”Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä.  Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden.  Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” Jesaja 53:4-5.

Parantavassa rukouksessa on mahdollista käydä läpi kipeitä kokemuksia ja pyytää Jeesusta ilmestymään muistojen keskelle.  Hän haluaa sitoa haavat ja päästää meidät vapaaksi, todella vapaaksi synnin vallasta.  Vaikka et olisikaan uskoontulon jälkeen enää tehnyt asioita, jotka ovat syntiä ja jotka sitovat sinut, jos et riko menneisyyden synnin tuomia kahleita ja siteitä, niillä voi olla vielä vaikutuksia sinuun. 

Tällaiseen vapautumiseen voi joskus olla hyvä saada apua kokeneilta ja asiasta tietäviltä uskovilta.  He voivat olla seurakunnan ja kirkon työntekijöitä, sielunhoitajia, rukouspalvelijoita, diakoneja tai muuten kokeneita hengellisen työn tekijöitä.  Mutta on myös mahdollista pyytää Jumalan Henkeä nostamaan esille haavoja ja pyytää Jeesusta ilmestymään tällaisen muiston keskelle ja rukoilla oman itsensä puolesta.

Sisäisen maailman haavat voivat kuulostaa oudoilta sinun korvissasi.  Nämä ovat minullekin vasta vanhempana tutuksi tulleita ajatuksia.   En itse nuorena osannut ajatella, että minulla olisi tarvetta sisäiseen parantumiseen.  Eräät ystävämme johtivat sisäisen parantumisen työtä ja ajattelin silloin, että minua ei saa kyllä tuollaiseen ryhmään itkemään ja säälimään itseäni.  Olin pragmaattinen ja ajattelin, että asioista selvitään kunhan tarpeeksi yrittää, ja tottakai Jumala auttaa kaikenlaisten kokemusten läpi.  Tämä toimi ensimmäiset 30 vuotta. 

Tänä päivänä tiedän, että tarvitsen Jeesuksen yliluonnollista kosketusta kipeissä asioissa.  Sisäisen parantumisen ryhmät eivät enää aiheuta allergista reaktiota, vaan olen saanut armollisesti hyväksyä rikkinäisyyden omassa ja muiden elämässä.  Ja tiedän, että ajallaan, kun olemme valmiita parantumisen prosessiin, Jumala on 100% mukana tukemassa ja auttamassa. 

”Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen.”  2 Pietari 5:7.

Miksi kirjoitan tästä aiheesta, joka on ehkä hieman kontroversaalinen kristittyjen kesken?  Jeesuksesta sanottiin, että hän on täynnä armoa ja totuutta.  Me tarvitsemme armoa ja me tarvitsemme totuutta.  Olen nähnyt armon ja rakkauden kohdalleni hetkillä, jolloin tunnen itseni vialliseksi, häpeälliseksi tai koen, että minun ei olisi pitänyt koskaan syntyä.  Olen kuullut totuuden siitä, miten Jumala iloitsee minusta ja siitä, että olen olemassa.  Hän loi minut.  Loi, tarkoituksella ja suunnitelmallisesti.  En ole virhe.  Olen rakastettu.  

Ja niin olet sinäkin.    

Uskalla päästää nuo kipeät, satuttavat ja pelokkaat tunteet Jeesuksen käsiin.  Hän rakastaa sinua.  Hän todella, todella rakastaa sinua, ja haluaa päästää sinut vapaaksi.  Jeesus tuli maailmaan parantamaan särjetyt sydämet ja vapauttamaan ne, jotka ovat vankina.  Kun tulen kirjoittamaan sisäisestä parantumisesta ja Jeesuksen mahdollisuuksista puhua meille totuutta, rukoilen, että Jumala saa ilmestyä sinulle rakastavan, huolehtivana Isänä, joka ei halua sinun kärsivän synnin vuoksi.  Ei omien syntiesi vuoksi eikä toisten sinua vastaan tekemien syntien vuoksi.  

”Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?”  Roomalaiskirje 8:32. 

Haluan jättää pohdittavaksesi tilanteen, jossa Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista.  Kun Jeesus kutsui Lasarusta ulos haudasta - "Lasarus, tule ulos!", mies heräsi henkiin.   Lasarus käveli ulos haudasta, mutta hänen jalkansa, kätensä ja kasvonsa olivat vielä käärittyinä kuolinvaatteisiin.  Jeesus sanoi Lasaruksen  ystäville: -"Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."  (Johannes 11:43-44).

Mekin olemme saaneet uuden elämän Jeesukselta, joka on voittanut kuoleman!   Silti tarvitsemme ystävien apua kääriytyäksemme pois kuolinliinoista ja ollaksemme todella vapaita kuoleman ja synnin vallasta.  Etsi avuksesi ihmisiä, joiden elämä on tervettä ja raikasta ja joista muut todistavat hyvää.  Prosessi voi tehdä kipeää, mutta se on sen arvoista.

Rakkautta elämääsi hiljaisella viikolla toivottaen,

Henna Maria



Jälkisana: 
Sisäisen parantumisen prosessi on aihe, johon kannattaa suhtautua terveellä järjellä.  Et voi syyttää kaikesta pahasta menneisyyttä, vanhempiasi tai muita tahoja.  Sinulla on vapaus valita ja kannat valinnoistasi vastuun .
Älä anna kenenkään syöttää sinulle "tiedon sanoja" tai "haudattuja muistoja" elämästäsi, jos ne eivät ole totta.  Ihmiset voivat kehittää "tiedon sanoja" omista motiiveistaan ja halustaan manipuloida ja sinun ei tarvitse vastaanottaa niitä.   
Jos koet vastaanottavasi viestejä tai sanoja, jotka ovat selkeästi ristiriidassa Raamatun sanojen kanssa, älä ota niitä vastaan.  Jumala ei muuta sanomaansa eikä vapauta nykyaikana parempaa ja uudempaa tietoa.  Kaikki mitä meidän tarvitsee tietää, on jo Raamatussa sanottu.  

Palmusunnuntai - pääsiäisviikko lasten kanssa

Muutama vuosi sitten pääsiäisen aikaan kokosin lapset ikkunalaudan ääreen.  Kerroin, että tähän laitamme esiin pääsiäisen tapahtumia lelujen ja askartelujen kautta.  Olimme lukeneet pääsiäisen ajan tapahtumia Raamatusta ja katselleet kuvia vanhoista uskonnonkirjoista, joten tapahtumat olivat lapsille tuttuja.

Kokosimme yhdessä Palmusunnuntain polun: aasin, jonka selkään laitoimme vaatteen.  Aasille teimme polun vaatteista ja vihreästä paperista leikatuista palmunlehdistä.  Piirsin pikaisesti väkijoukon ja pari sen aikaista taloa taustalle.  Muistolauseeksi kirjoitin väkijoukon huutaman "Hoosianna, Daavidin poika!".

Pääsiäisviikolla tapahtuu temppelin puhdistus.  Jeesus tekee nuorista ruoskan.   

Rahanvaihtajien pöydällä on eri maista kerääntyneitä kolikkoja.  Uuden Testamentin kuvaamana aikana juutalaisia saapui ympäri sen aikaista maailmaa juhlimaan Jerusalemiin.  Rahaa vaihdettiin ja uhrieläimiä myytiin temppelin edustalla.  Tulostin temppelikuvan taustalle.    

Jätin pois vierailun Betaniaan, Marian, Martan ja Lasaruksen kotiin.  Itselleni sillä on suuri merkitys, mutta en osannut lelujen kautta tuoda vierailua esiin.  Välttelin tarkoituksella ihmishahmojen käyttämistä ja keskityin symbolisiin esineihin, mutta ehkä ensi vuonna lelu-ukkelitkin voisi ottaa esiin.  

Lasten Legotalo oli sopiva yläsaliksi, jonne Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat viettämään ehtoollista.  

Pietari vietti yön nuotion äärellä lämmittelemässä ja kohtalokkaasti kielsi Jeesuksen kolme kertaa ennen kukon laulua...

Risti ja piikkikruunu kuvaavat pitkäperjantain päätapahtumaa:

Ylösnousemus: pyöreä kivi puutarhassa on vieritetty haudan suulta pois. 

Käytimme eri värejä eri tapahtumia rajaamassa.  

Tästä pääsiäiskuvaelmasta nauttivat sekä lapset että vanhemmat.  Pöydälle voi valita itseä puhuttelevia esineitä, kuvia ja värejä.  Välillä lapset käyvät leikkimässä asetelman esineillä.  Legotalon käyttöönotto aiheutti paljon kysymyksiä leikki-ikäisen mielessä!  

En ostanut asetelmaa varten mitään, periaate oli se, että käytämme kotoa löytyvää.  Tulostin tuon temppelikuvan, mutta kaikki muu on kotoa ja pihalta kerättyä.  Tänä vuonna laitoimme astelman pöydälle ikkunalaudan sijaan.  Muita sopivia alustoja ovat pianonpäällinen, takanreunus tai kirjahylly.

Asetelmaa ehtivät ihailemaan pääsiäisviikon vieraat, mutta oma perhe sen äärelle pysähtyy kaikkein eniten.  Tänä vuonna Ruut-lehti käytti muutamaa kuvaani jutussa, jossa annetaan luovia tapoja juhlia pääsiäistä.  Käy lukemassa!  Löytyykä näiden 20 tavan joukosta sinua puhutteleva pääsiäisperinne?

Unelmista totta: tänään ilmestyi uusi verkkolehti kristityille naisille

Uunituore Ruut-lehti on yhteiskristillinen naistenlehti.  Lehden perusti Nelli Heinimo, jonka unelmana on ollut naisille suunnattu kristillinen lehti jo kymmenen vuotta.  Tänään  on unelmista tullut totta ja Ruut-lehden sivut on avattu.  

Ruutin slogan on "Armollinen naistenlehti".  Päätoimittaja Heinimo kuvailee slogania näin:

Jokainen on varmaan törmännyt armottomaan naisille suunnattuun lehtijuttuun. Esimerkiksi sellaiseen, jossa kerrotaan, kuinka tulla kauniimmaksi, tehokkaammaksi, litteävatsaisemmaksi tai trendikkäämmäksi, pohtimatta sen kummemmin, miksi näitä asioita pitäisi tavoitella. Armoton juttu uskottelee, että minun pitäisi ostaa jotakin uutta, treenata tai vähintään opetella meikkaamaan hienommin, jotta voisin tuntea itseni arvokkaaksi ja kulkea itsevarmana ihmisten ilmoilla. Juhliin tai rannalle menosta ei tällaisen jutun luettuaan enää uskalla edes haaveilla.
Mitä se armollisuus sitten on? Sitä opettelemme itsekin. Me Ruut-lehden tekijät emme nimittäin ole kovin armollisia, tai muutenkaan erityisen hyviä ihmisiä. Lehden sloganin tarkoituksena onkin muistuttaa meitä siitä, mistä näkökulmasta haluaisimme tarkastella maailmaa, itseämme ja muita ihmisiä. Aina se ei toteudu, mutta yritämme olla itsellemme armollisia tämänkin tavoitteen suhteen.

Verkkolehteä on tekemässä naisia erilaisista seurakuntataustoista ja elämäntilanteista.  

Olin itse iloisesti yllättynyt, kun Nelli kirjoitti minulle sähköpostia ja pyysi mukaan kirjoittajajoukkoon.  Lehden viesti ja slogan on täysin ajatusteni mukainen: armollisuutta kaipaan itse ja varmasti muutkin ihan joka päivä.  Se on kristinuskon suurin sanoma:  Ansioton rakkaus minun osakseni.

Lupauduin kirjoittamaan Ruut-lehteen ja ensimmäinen artikkelini on "8 tapaa, joilla Jeesus edisti naisten asemaa".  Tarkkanäköiset lukijat huomaavat, että se perustuu aiempaan blogipostaukseeni "Jeesus ja naiset".  Lehteä varten muokkasin ja tarkensin postausta ja olen kiitollinen kommenteista ja ehdotuksista, joita sain Ruut-lehden muilta tekijöiltä.

Tervemenoa lukemaan ja tykkäämään!   :)

Erään perheen iltahetki

Illalla meidän perheessä luetaan.  Lapset istuvat sohvalla kirjoineen tai sarjakuvineen ja mies ja minäkin luemme jotain.  Joskus me luemme yhdessä.  Raamatunkertomuksia tai kirjoja.  Tässä tämän illan menoa, joka on hyvä muistutus itselleni siitä, että en saavuta sitä tasoa, jonka alitajunnassa olen nimennyt "täydelliseksi perheillaksi". 

Laitan kuopuksen nukkumaan.  Pieni mies oli aamulla herännyt nuhaisena ja yskäisenä ja päätin laittaa hänet nukkumaan hiukan aiemmin kuin yleensä.  Halusin viettää aikaa isompien lasten kanssa kirjaa lukien, ja se ei onnistu kuopuksen kanssa.  Pellavapää on hyvin puhelias ja loukkaantuu kovasti, jos käskemme pyydämme olemaan hiljaa sen aikaa, kun äiti lukee.  Kaksi-vuotiaan kanssa toimii lukuhetket kuvakirjojen kanssa, jossa molemmat saavat puhua ja toistella sanoja, mutta jos yritän lukea kirjaa ääneen muille kuopuksen läsnäollessa, turhaudumme vain kaikki.

Istuin sohvalle odottamaan, että isosisko sai luettua lyhyen lastenkirjan loppuu pikkusisaruksilleen.  Päätin lukea Isä meidän rukouksesta kertovasta kirjasta.  Olen lukenut sen läpi lasten kanssa pari vuotta sitten ja nyt on sopiva hetki lukea taas tästä kuuluisasta rukouksesta.  Kirjassa on lukuja ja päätin käydä luvun kerrallaan läpi iltaisin.

Ensin pitää siirtää vasemmalla puolellani istuvasta kahdesta lapsesta toinen oikealle puolelle, koska tämä pari on sellainen yhdistelmä, jolla tulee aina usein tappelu.  Onko muilla perheillä sisaruksia, jotka ovat kuin kissa ja koira keskenään?   

Aloitan kirjan ja muutaman kappaleen luettuani:

- Pitäiskö sun hakea nenäliina?, kysäisen muina miehinä.  En kestä nenänkaivuuta, vaikka pitäisihän siihen olla jo tottunut.  

- Joo, kuuluu vastaus. Me muut odotamme, kun lapsi hakee nenäliinan vessapaperirivin, jatkan lukemista. 

Oikealla puolella istuvat saavat jotain kärhämää aikaan.  Leikki-ikäinen tykkää kosketella muita ihmisiä ja nyt isosisko ei tykännyt kun toisen käsi koski hänen sohvalla olevaan jalkaan.   

- Laittakaapa kädet omaan syliin, älä koske toisiin äläkä heilu niin kovasti, kun äiti ei saa luettua, kun kirja heiluu, ehdotan ja yritän pysyä kärsivällisenä.   

Luen taas hetken ajan, kunnes huomaan taas jotain.

- Älä viitsi pyyhkiä räkää pitkin kasvoja, käy hakemassa nenäliina, ja pese kädet!, sanon tällä kertaa toiselle lapselle.  Lapsi palaa hetken kuluttua neljä isoa nenäliinaa kädessään.  Kirjan lukeminen jatkuu.  

Taas kaksi vierekkäin istuvaa saavat aikaan kinastelua ja nyt pyydän lapset lattialle maton päälle istumaan.  

-Sohvalla voi istua sitten, kun osaa istua siinä kauniisti toisia häiritsemättä, ehdotan  ja miten tämän saisi kuulostamaan positiiviselta? 

Saan luettua muutaman rivin.

- Onko siellä kuvia? Näytä sitten kuvat, hätäilee yksi.

- Tässä ei ole nyt kuvia, näytän sitten, jos niitä tulee, ja jatkan lukemista.

- Näytä äiti, äiti...? aloittaa taas pieni ääni.

- Ei ole vielä kuvia tällä sivulla, keskeytän lukemiseni.  Taas. 

Luen muutaman rivin eteenpäin.

- Äiti...

Hiljennän lapsen sanomalla tiukemmin: - Ei ole nyt kuvia, älä kysy, minä kyllä näytän, kun niitä tulee.  Lapsi loukkaantuu ja hautaa kasvonsa piiloon. 

Miten yhden luvun lukeminen voi olla niin vaikeaa?  Kamppailen ärsyyntymisen kanssa ihan tosissaan.  Jos korottaisin ääntä ja ilmaisisin lapsille, miten ärsyttävää on lukea, kun koko ajan joku keskeyttää.  Onneksi muistin Isä meidän rukouksen kohdan "Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta..."  Kiusaus olla itsekkäästi kärttyinen ja puhua rumasti lapsille pysyy sisällä ja huokaisen pyynnön Taivaan Isän puoleen: - Anna minulle kärsivällisyyttä! 

- Tässä on kuva, käännän luvun loputtua kirjan lapsia kohti ja jokainen katsoo hartaasi pientä kuvaa.  Annan kirjan yhden käsiin ja hän alkaa selailemaan sitä kuvia etsien.

Täydellisessä maailmassa olisin rukoillut lasten kanssa, vaikka jopa Isä meidän rukouksen sanoja käyttäen.  Tai kehittänyt keskustelua aiheesta.  Kysynyt heiltä ajatuksia.  En ole täydellinen.  Tarvin pienen hetken itsekseni.  

Annoin lasten käytöksen vaikuttaa tunteisiini.  Aina jotain häiriötä tuntuu tapahtuvan, kun haluamme tämän tärkeänä pitämämme lukuhetken pitää, joko Raamatun tai muun hengellisen kirjan äärellä.  Mutta kun loppuun päästään, lapset ovat yleensä aina iloisia ja kyselevät kaikkea aiheeseen liittyvää.  He eivät jää sinne keskeytyksiin ja häiriötekijöihin.  Osaisinpa minäkin iloita siitä, että saan lukea lapsilleni tärkeää asiaa ja opettaa heille totuuksia.  Jättää ne valuvat nenät, kähinät ja keskeytykset omaan arvoonsa. 

Luin tuon ylläolevan kirjoittamani jälkeen Seurakuntalainen-nettilehdestä erään äidin blogikirjoituksen.  Sen nimi on "Iltahetki".  Siinä kerrotaan sukupolvesta toiseen jatkuvaa iltahetkeä, jossa luetaan hyviä kirjoja ja aina rukoillaan yhdessä.  

Naurahdan, miten sattuikin juuri tälle illalle, kun tunnen oloni epäonnistuneeksi juuri tässä iltahetkessä.  Vanhemmuus on kovaa työtä.  Huomenna on uusi armo ja onneksi on tuo Isä meidän rukouksen malli, jossa saan pyytää Isältä apua vanhemmuuteen.  

Avioliittoon valmistautuminen: kysy hyviä kysymyksiä.

Useimpien ihmisten toiveena on löytää puoliso, jonka kanssa jakaa elämä, sen iloja ja suruja.  Haasteena voi olla sen puolison löytäminen!  Ja kun on tavannut liian-hyvää-ollakseen-totta- tapaisen ihmisen, mistä tietää, että tämä on todellakin hyvää ja se voi todellakin olla totta?

Kirjoitin täällä varoitusmerkeistä seurustelusuhteessa.  Tiivistäen: jos poikaystäväsi ei koskaan myönnä olevansa väärässä, ei ota huomioon sinun tarpeitasi ja tunteitasi, ei suostu kommunikoimaan ajatuksistaan tai tunteistaan, ei osaa sopia ristiriitoja, on epärehellinen ja hänen elämäntyylinsä ja tapansa ovat itsekkäitä ja toisia loukkaavia, on parempi lopettaa tällainen suhde pian.

Mutta tilanteessa, jossa olet tavannut hyvän, rehellisen ja nöyrän miehen, kannattaa käyttää seurusteluaikaa siihen, että opitte tuntemaan toistenne arvoja, ajatuksia ja mielipiteitä.  Useimmilla meistä on avioliiton suhteen odotuksia.  Tai itse asiassa kaikilla meillä on odotuksia.  Ne voivat olla realistisia tai epärealistisia, mutta jollet kommunikoi odotuksiasi ääneen, toinen osapuoli ei pysty tietämään, mitä toivot avioliitossa.  Samoin sinäkään et voi tietää, millaisia odotuksia poikaystävälläsi on avioelämän sujumisen suhteen, ellette puhu asioista.  Täytymättömät toiveet ja odotukset ovat yksi suurimmista ristiriitojen ja pettymysten aiheuttajista avioliitossa.

Odotusten ei tarvitse olla edes suuria, kun niiden täyttämättä jättäminen tuo paljon pahaa mieltä.  Kertomus kuuluu pariskunnasta, jossa vaimo itki katkerasti syntymäpäivänsä iltana.  Nuori aviomies oli ihan hämillään ja ihmeissään eikä ymmärtänyt suurta pettymystä; hänhän oli ostanut lahjan.  Mutta vaimon odotukset olivat olleet erilaisia.  Hänen lapsuuden perheessä syntymäpäiviä oli juhlittu aina suurin menoin.  Ajatuksella ostetut lahjat käärittiin huolellisesti kauniisiin pakkauksiin, sankaria huomioitiin koko päivä ja järjestettiin isot juhlat.  Miehen kotona syntymäpäiviä ei oltu oikein koskaan juhlittu, yleensä käteen annettiin rahaa, jolla sai ostaa mieleisensä asian.  Kumpikin oli toiminut omien odotustensa mukaan, mutta ne olivat menneet suurella tavalla ristiin.

Mikään suhde ei elä romanttisten, hyvien tunteiden voimalla kymmeniä vuosia.  Rakkautesi kohde on ihan oikea, elävä ihminen ja sellaisena hän on vajavainen, syntinen, epätäydellinen.  Ihan niin kuin sinäkin!  Käytännöllisyys tulee tarpeen kun ensimmäiset tiskit vuoraavat keittiön ja pankkitili lähenee nollaa ja auto on rikki.  Mitä paremmin tunnet häntä ja hänen ajatuksiaan ennen avioliittoa, sitä paremmin olet valmistautunut sitoutumaan häneen koko elämän ajaksi.  Jos poikaystäväsi haluaa huvitella ja viettää päivät tietokonepelejä pelaamalla, mieti tarkkaan haluatko alkaa hänelle äidiksi, vai  odotatko mielummin miestä, joka on aikuinen ja kypsä ottamaan vastuuta perheen ja kodin suhteen.

Odotusten selvittämiseen keskusteluja avaavat kysymykset voivat olla hyvä apu.  Jos etsit netistä listaa kysymyksistä, jotka kysyä ennen avioliittoa, löydät kymmeniä listoja, joissa kysymysten määrä vaihtelee kuudesta kahteensataanseitsemäänkymmeneenkuuteen.  Ihan totta!  Kun luin kysymyslistoja läpi, huomasin monia kysymyksiä, joita en itse edes osannut ajatella kysyväni seurusteluaikana.  Nämä monet ovat kuitenkin asioita, jotka voi olla hyvä selvittää yhdessä ennen kuin avioliitto on sitonut teidät yhteen.

Kokosin tähän muutamia aihekokonaisuuksia.   Jokaisen kokonaisuuteen on hyvä lisätä seuraava kysymys:  Miten käsittelette ja elätte eroavaisuuksien kanssa?  Miten päätätte, mitkä asiat voivat pysyä eroina teidän välillä ilman, että se vaarantaa suhdettanne?  

Teologia:

Tämä on tärkeä aihe.  Pystytkö elämään ihmisen kanssa, jolla on sinusta eroavat teologiset mielipiteet tai joka muodostaa teologiset mielipiteensä sinusta eroavalla tavalla?  Kun olin noin 18-vuotias ja mielestäni kypsä ja valmis avioliittoon (äiti, älä naura siellä!), ajattelin, että haluan miehen, joka on ihan samasta kristillisestä suuntauksesta kuin minäkin.  Eipähän tarvitse sitten vääntää kättä teologisissa kysymyksissä.  Olin niin varma, että löydän tulevan puolisoni Suomen Helluntaikansan joukosta, että en edes ostanut Iso Raamatun Tietosanakirja-kokoelmaa erityistarjouksessa, vaikka sormia syyhysi.  - Turha sitä on minun ostaa, kun tulevalla miehelläni se kuitenkin jo on, ajattelin.    Sillä tottahan toki tuleva mieheni olisi vakavissaan Raamatun opiskelun suhteen!

No, Jumalan suunnitelmat olivat ihan toisenlaiset, en löytänyt puolisoa seurakuntasuunnastani enkä edes Suomesta.  Meillä ei vieläkään ole Iso Raamatun Tietosanakirja-sarjaa.  Mutta teologisten erojen ennalta tietäminen on järkevää.

• Mitä uskot…kaikesta?  Lukekaa kirkkokuntanne uskontunnustus läpi nähdäksenne mitä kumpikin uskoo ja ajattelee.
• Miten muodostat näkökulmasi?  Millainen on päättely-usko-prosessisi?  Miten käytät Raamattua?

Jumalanpalvelus ja henkilökohtainen hengellinen elämä:

• Kuinka tärkeää sinulle on yhteinen jumalanpalvelus? Entä muut tavat olla seurakunnan työssä mukana?
• Kuinka tärkeää sinulle on olla mukana pienryhmissä/tukiryhmissä/kotiryhmissä?
• Mikä on musiikin tärkeys elämässä ja jumalanpalveluksessa?
• Millaiset ovat päivittäiset hengelliset harjoituksesi (rukous, lukeminen, Raamatun ulkoa oppiminen)?
• Miltä perheen yhteiset hartaushetket tulevat näyttämään? Kuka johtaa?
• Teemmekö näin jo nyt, asiaankuuluvalla tavalla (rukoileminen yhdessä elämämme ja tulevaisuutemme puolesta, Raamatun yhdessä lukeminen)?
• Oletko sitoutunut kasvuun ja muutokseen?  Pystytkö myöntämään, että et ole täydellinen ja luonteessasi on piirteitä, jotka eivät ole vielä Jumalan mielen mukaisia?  Oletko valmis saamaan palautetta elämästäsi ja käytöksestäsi?

Aviomies ja vaimo:

• Mikä on johtajuuden ja alamaisuuden merkitys Raamatussa ja avioliitossamme?
• Mitä odotamme tilanteissa, jossa toinen meistä voi olla yksin vastakkaisen sukupuolen kanssa?
• Miten tehtävät jaetaan kotona (talous, siivous, ruoanlaitto, tiskaus, pihatyöt, auton huolto, korjaustyöt, ruokaostokset ja kotitalouteen liittyvät asiat)?
• Mitä ovat odotuksesi yhteenkuuluvuuden suhteen?
• Millainen on tavallinen ihanneilta?
• Kuka ehdottaa seksiä ja kuinka usein?
• Kuka hoitaa raha-asiat, vai hoitaako molemmat omansa?
• Mitä mieltä olette velan ottamisesta?
• Haluammeko kirjoittaa ylös perhebudjetin?

Lapset

• Jos ja kun, haluammeko lapsia? Miksi?
• Kuinka monta?
• Kuinka monta vuotta lasten välillä?
• Miten suhtaudumme yllätysraskauteen?
• Entä raskauden ehkäisyyn?
• Voisimmeko harkita adoptiota?
• Mitkä ovat käyttäytymisstandardit lapsille?
• Mitkä ovat sopivia tapoja kurittaa lapsia?
• Miten odotamme viettävämme aikaa lasten kanssa ja mikä on nukkumaanmenoaika?
• Miten osoitat välittämistä lapsille?
• Koulukysymykset: Tavallinen koulu? Kristilllinen koulu? Kotikoulu?

Suku:

• Kuinka usein vierailemme vanhempien luona? Entä vanhemmat meidän luona?
• Missä vietämme lomat ja juhlat?
• Ovatko läheiset suhteet perheen ja suvun kanssa tärkeitä?
• Kuinka paljon vanhemmat vaikuttavat päätöksientekoon?
• Jos perheelläsi ja minulla on erimielisyyttä, kenen puolelle asetut?
• Jos vanhemmat sairastuvat/vanhenevat, ottaisimmeko heidät meille asumaan?

Koti ja Elämäntavat:

• Oma koti vai vuokralla? Miksi?
• Millainen naapurusto? Miksi?
• Teemmekö itse vai palkkaammeko ammattilaisen?
• Onko sinulle tärkeää, että sinulla on yksityinen alue kotona?
• Onko koti sinulle yksityisaluetta vai ovatko avoimet ovet tärkeitä?
• Kuinka monta autoa? Uusia? Käytettyjä?
• Yleinen suhtautuminen rahaan? Kuinka paljon seurakunnalle?
• Miten teette rahallisia päätöksiä?
• Mistä ostatte vaatteet?  Tavaratalot? Kirpparit? Jotain siltä väliltä? Miksi?

Viihde:

• Kuinka paljon rahaa meidän pitäisi käyttää viihteeseen?  Entä jos rahaa on vain vähän?
• Kuinka usein syömme ulkona?  Missä?
• Millaiset lomat ovat sopivia ja hyödyllisiä?
• Kuinka monta lelua?  Moottorikelkka, vene, mökki?
• Pitäisikö meillä olla tv?  Missä?  Mikä on sopivaa katseltavaa?  Kuinka paljon?
• Mitkä ovat elokuvien ja teatterin kriteerit?  Mitkä ovat säännöt lapsien suhteen?

Ristiriidat:

• Mikä saa sinut vihaiseksi?
• Miten käsittelet turhautumista ja vihaa?
• Kenen tulisi nostaa esiin asia, joka vaivaa?
• Entä jos me olemme eri mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä ja josko asia on vakava?
• Menemmekö nukkumaan vihaisina?
• Miten sinä pyydät anteeksi?  Millainen on hyvä anteeksipyyntö?
• Mitä mieltä olemme ystäviltä tai ammattilaisilta saatavasta avusta?
• Voisitko koskaan harkita eroa?

Työ:

• Kuka on pääasiallinen perheen elättäjä?
• Mikä on sopiva työtuntimäärä?
• Miten suhtaudumme matkatyöhön?  Etätyöhön?  Vaaralliseen työhön?
• Onko työ sinulle ura vai pelkkä työ?
• Pitäisikö vaimon käydä töissä?  Ennen lapsia?  Lasten kanssa kotona?  Lasten jälkeen?
• Mitä mieltä olemme lasten päivähoidosta?
• Mikä päättää minne muutamme asumaan?  Työ?  Kenen työ?  Seurakunta?  Perhe?
• Milloin eläkkeelle?  Mitä teemme eläkkeellä?

Ystävät:

• Onko hyvä tehdä asioita ystävien kanssa, mutta ilman puolisoa?
• Mitä teemme, jos toinen meistä haluaa viettää aikaa henkilön kanssa, josta puoliso ei pidä?
• Kuinka usein haluat nähdä ystäviä? Puhua heidän kanssaan puhelimessa?

Terveys ja sairaus:

• Onko sinulla, tai onko sinulla ollut sairauksia tai fyysisiä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa suhteeseenne (allergiat, syöpä, syömishäiriöt, sukupuolitauti jne.)?
• Uskotteko ihmeparantumisiin ja mitä osaa rukous näyttelee lääketieteellisen avun saannissa?
• Mitä mieltä olet liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta?
• Onko sinulla tapoja, jotka ovat haitallisia terveydelle?


Moni asia tulee ilmi ihan vain viettämällä aikaa yhdessä ja perheenjäsenten ja ystävien kesken.  On kuitenkin parempi tarkistaa, mitä seurustelukumppani todella ajattelee avioliitosta ja yhteiseen elämään liittyvistä asioista, kuin herätä joku päivä miehen ilmoitukseen, että hän odottaa sinun elättävän perheen sillä aikaa kun hän paneutuu taiteeseensa läpimurtoa odotellen.

Onko sinulla lisätä listaan hyviä kysymyksiä?  Mitä toivot, että olisit tiennyt, ennenkuin menitte naimisiin?


Lähteet:

Preparing for Marriage - Help for Christian Couples.  Resources from John Piper

276 QUESTIONS TO ASK BEFORE YOU MARRY

12 Questions to Ask Before You Get Married

Kuva:
FreeDigitalPhotos.net
luigi diamanti