Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

Haaveilen joskus Bed and Breakfast-paikan emännöinnistä.  Saisin työkseni keskittyä pitämään talon ja pihan kutsuvana, makuuhuoneet viihtyisänä ja laittaa upeat aamupalat.  Olisi täysin hyväksyttävää omistaa useita astiastoja, sisustaa vessat trendikkäästi ja hinkata ikkunalaseista tahrat päivittäin pois.  Itse asiassa minulle maksettaisiin tästä.  Ja koska en varmastikaan nykyisten palkkalakien vuoksi pystyisi palkkaamaan ketään muuta siivoamaan ja tiskaamaan ja pesemään vessoja, tekisin kaiken itse.  Mutta se olisi työpaikka. 

Jos olen kotona ja teen kaiken tämän, koska rakastan kotiani, perhettäni ja vieraita, olen taantumuksellinen, kykyni hukkaan heittävä ja teen nöyryyttävää työtä. 

Siskoni tekee työtä lasten parissa, takana on kokemusta päiväkodeissa ja kouluissa.  Hän ymmärtää lasten kehityskaarta ja tarpeita eri ikäkausina, osaa vetää kehittävää toimintaa millaiselle ryhmälle hyvänsä ja saa hauskuttaa lapsia koko päivän.  Työhön voi kuulua potalle vientiä, laululeikkien ohjaamista, läksyissä auttamista tai nahistelujen selvittämistä.  Hänelle maksetaan siitä. 

Jos olen kotona ja teen kaiken tämän, koska rakastan lapsiani ja haluan panostaa heihin, olen siipeilijä, vastuuton ja teen kakkosluokan työtä. 

Minua on joskus kiinnostanut ravitsemusterapeutin ammatti.  Ymmärtäisin ihmisen ravitsemuksellisia tarpeita erityisruokavaliot huomioon ottaen, antaisin ravitsemusneuvontaa ja suunnittelisin yksilöllisiä ruokavalioita.  Laskisin tuosta vain aterian kalorimäärän ja osaisin vaihtaa ranskalaiset porkkanaraasteeseen ja tsempata ihmisiä tekemään hyviä päätöksiä ruokailujensa suhteen.  Keskittyisin pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja antaisin luvan herkutella silloin tällöin, kunhan kokonaisuus pysyisi hallinnassa.  Saisin tästä mukavasti palkkaa. 

Jos olen kotona ja valmistan kotiruokaa, koska rakastan perhettäni ja haluan auttaa heitä pysymään terveinä ja hyvinvoivina, olen vanhanaikainen, minulta puuttuu kunnianhimoa ja vieroksun oikeita töitä. 


Rahako ratkaisee? 



Kuva:
Free Digital Images/radnatt

Epäluuloisesta karttelijasta innokkaaksi faniksi

Kirjojen rakastaja, kristitty.  Tunnustaa kartelleensa tiettyjä kristillisiä kirjoja.  Tunnustaa olleensa väärässä ja ottaa nyt kiinni menetettyä aikaa hyvien kirjojen äärellä.

Olen nirso lukija.  Höpsöt, tyhmät ja virheitä vilisevät kirjat tipahtavat nopeasti käsistä.  Haluan olla kirjan lumoissa, yllättyä ja nauttia.  Hyvä kirja ei voi olla liian pitkä.  

Jostain on mieleeni painunut, että kristilliset romaanit eivät ole kiinnostavia kirjoja.  En osaa nimetä tiettyä kirjaa enkä kirjailijaa, mikä tämän on aiheuttanut, mutta tästä genrestä on jäänyt negatiivinen lukujälki.  Henkilökuvien heppoisuus, juonen ennalta-arvattavuus, uskon ja evankeliumin väkinäinen esillä olo - nämä voivat olla syinä jättää kokonainen kirjallisuuden osa huomiotta.

Epäluuloinen jää monesta paitsi, olen saanut huomata.

Viime vuodelta on jäänyt mieleen kolme vangitsevaa lukukokemusta kristillisten romaanien parissa.  Näiden kirjojen äärellä on unohdettu uni, ruoka ja muu hyvinvointi.  Siis ihan parasta, mitä lukutoukka voi kirjamaailmassa kokea.  

Lue lisää Ruut-lehden sivuilta.



Onko suositella kristillisiä romaaneja?

Ja jos jäit ihmettelemään mikä kristillinen kirja on, tässä Olli Seppälä avaa kristillisen kirjan anatomiaa.  




Kuva: Free Digital Photos/imagerymajestic

Onko nainen heikompi astia?

Onko nainen miestä heikompi moraalisesti, henkisesti, fyysisesti tai hengellisesti?  

Heikomman astian merkitys oli minulle yllätys, mutta positiivinen sellainen! 

Raamatussa naisen ihmisarvo perustuu Jumalan luomistyöhön, ei sukupuoleen.  Kristinuskon hyvät uutiset naiselle julistavat, että mies ja nainen ovat yhtä arvokkaita.  Nainen ei ole toisen luokan kansalainen, jota ensimmäisen luokan kansalainen saa käyttää hyväkseen mielensä mukaan. 

Raamatun naiskuva on tasapainoinen.  Rankat yleistykset huorasta madonnaan puuttuvat sen sivuilta.  Kertomuksista löytyy esimerkkejä pahoista, syntisistä naisista, mutta myös useita älykkäitä, kykeneviä, kauniita ja moraalisesti puhtaita naisia.  Raamatun mukaan naiset ovat täysin kykeneviä valitsemaan oikein (tai väärin) ja tekemään rationaalisia päätöksiä.  Siellä ei koskaan yleistetä kaikkia naisia tyhmiksi, herkkäuskoisiksi, petollisiksi, vaikeiksi, tunteellisiksi, kevytkenkäisiksi, viettelijättäriksi tai pahoiksi.

Kontrasti on jyrkkä kun tutkitaan Raamatun ulkopuolisten kirjoitusten naiskuvaa.  Ensimmäisen vuosisadan kirjailijat kuvaavat naisia siveettöminä ja uhkana miehen hyvinvoinnille, himokkaina ja kavalina paholaisen portteina.  Nainen toi synnin maailmaan ja naiset ovat syyllisiä Jeesuksen kuolemaan.  Nämä mielipiteet ovat hämmästyttävän negatiivisia ja surullista kyllä eivät harvinaisia tänäkään päivänä.    

Blogissani tutkin Raamatusta löytyviä nais-teemaisia jakeita.  Niiden joukosta löytyy ajatus naisesta heikompana astiana.  Mitä tämä tarkoittaa?  Lähden selvittämään asiaa, koska minua kiinnostaa tietää millaista heikkoutta tässä tarkoitetaan.  Raamatussa ei koskaan halveksita naisia, joten jae ei voi tarkoittaa jotain naista vähättelevää.    

”Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.” 1 Piet 3:7.

Kontekstin ymmärtämiseksi jae pitää lukea asiayhteydessään.  Nämä jakeet ovat osa kokonaisuutta, jossa puhutaan alamaisuudesta.  Ensin Pietari käskee kaikkia kristittyjä olemaan ”alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden…” (2:13-).  Sitten hän kirjoittaa kehotuksia palvelijoille luvun 2 lopussa.  Luvun 3 alussa annetaan kehotuksia uskovalle naiselle (joista olen kirjoittanut täällä), sitten kehotuksia uskovalle miehelle (7) ja lopuksi kehotus kaikille uskoville (8):

“1. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, 2. kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.
3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, 4. vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.
5. Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset; 6. niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.
7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.
8. Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä.” 

Heikompaan astiaan vertaaminen ei tarkoita naisen heikompaa hengellistä tai henkistä kykyä.  Pietari on juuri kuvaillut naista, joka laittaa toivonsa Jumalaan eikä anna minkään pelottaa itseään.  Hänellä on uskoa (hänen miehellään ei) ja hän elää pelottomasti, koska laittaa toivonsa Jumalaan (ei mieheensä).  Tämän Raamatunpaikan nainen on uskossaan itsenäinen ja emotionaalisesti tasapainoinen. 

Huomioi myös se, että jakeessa puhutaan aviomiehistä ja vaimoista.  Pietari käskee aviomiestä elämään ymmärtäväisesti vaimonsa kanssa, niin kuin heikomman astian kanssa.  Kaikkien naisten yleistäminen heikommaksi kuin miehet ei ole hyvää Raamatun tulkintaa.  Jakeessa ei sanota, että kaikki naiset ovat heikompia astioita.  Vaimoa verrataan heikompaan astiaan eli jollain tavalla hän on niin kuin heikompi astia aviomieheensä nähden ja miehen pitää ottaa se huomioon ja elää kunnioittaen hänen kanssaan.

Tähän mennessä on siis selvinnyt seuraavat asiat:

Jae ei tarkoita, että naiset ovat hengellisesti tai henkisesti heikompia kuin miehet. 

Jae ei tarkoita, että kaikki naiset kaikkiin miehin nähden ovat niin kuin heikompia astioita; kyseessä on aviopuolisoiden välinen suhde.

Jae ei tarkoita, että vaimo on heikompi astia kuin aviomies.  Miehen pitää elää vaimon kanssa niin kuin heikomman astian kanssa ja osoittaa hänelle kunnioitusta. 

Mitä muuta voimme jakeesta saada selville? 

Sana heikko                                     

                                                    

Kun tutkin eri lähteitä (viitteet lopussa) esiin nousi yksi selitys, joka mielestäni määrittelee jakeen merkityksen järkeenkäyvästi. 

Ensimmäinen kuitenkin haluan puhua sanan heikko alkukielen merkityksestä ja miten sitä on käytetty muualla Raamatussa.  Sana ”heikko” on alkukielellä asthenos, joka muodostuu sanasta “Sthenos” (fyysinen voimakkuus) ja prefiksistä “a”, joka tarkoittaa “epä”.   Ei-vahva, ei-fyysisesti voimakas.   “Astheneia” on substantiivi, “astheneo” on verbi ja “asthenes” on adjektiivi ja nämä esiintyvät mm. Korinttolaiskirjeissä yli kymmenen kertaa.  Tässä muutama esimerkki Uudesta Testamentista:

Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset (I Kor 1:25).

Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön (Hebr 7:18).

Minä olin …sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa (Matt 25:43).

Henki tosin on altis, mutta liha on heikko (Matt 26:41).

Heidän omatuntonsa, joka on heikko, tahraantuu siitä (1 Kor 8:7).

Heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot (1 Kor 9:22). 

Kuten jakeista käy selväksi, heikko ei välttämättä merkitse fyysisen voiman puuttumista.  Se voi tarkoittaa myös kuvaannollista heikkoutta.  Miehet ovat yleensä fyysisesti voimakkaampia kuin naiset.  Siksi miehet ja naiset eivät kilpaile toisiaan vastaan urheilukilpailuissa. Verratessa terveitä samanikäisiä, -kokoisia, ja – kuntoisia miehiä ja naisia, mies on aina voimakkaampi.  Fyysisestä ominaisuudesta ei voida kuitenkaan tehdä tämän jakeen merkitystä, koska onhan avioliittoja, joissa vaimo on fyysisesti voimakkaampi kuin aviomies.  Joskus terve vaimo huolehtii sairaasta miehestä. 

Koska sana heikompi ei merkitse hengellistä, henkistä eikä fyysistä heikkoutta, vaan näyttää keskittyvän aviopuolisoiden väliseen suhteeseen, on välttämätöntä ottaa huomioon Raamatun opetus aviomiehen ja vaimon suhteesta.

Miehen ja vaimon roolit avioliitossa

Kun Paavali selittää miehen ja vaimon roolia avioliitossa, hän vertaa aviosuhdetta Kristuksen ja seurakunnan väliseen suhteeseen (Ef 5:22-33).  Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.  Samoin miehen tulee rakastaa vaimoaan, laittaen itsensä alttiiksi hänen edestään.  Seurakunta on Kristukselle alamainen, koska Kristus on seurakunnan pää ja samalla tavoin vaimon tulee olla omalle miehelleen kaikessa alamainen, kunnioittaen häntä.  Paavali kutsuu tätä suureksi salaisuudeksi, mysteeriksi.   

Pietari kertaa juuri ennen tätä tutkimaamme Raamatunpaikkaa miten Kristus osoitti alamaisuutta ja rakkautta seurakuntaansa kohtaan luvun 2 lopussa:    

   

21. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä, 22. joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut", 23. joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee, 24. joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut". 

Aviomiehen ja vaimon välinen suhde on mysteerinen.  Se on kuva Jumalan rakkaudesta kansaansa kohtaan tai Kristuksen rakkaudesta seurakuntaansa kohtaan.  Rooleja ei ole annettu satunnaisesti ja niiden paikkoja ei voi vaihtaa pilaamatta Jumalan tarkoitusta avioliittoa varten.  Ne nousevat Kristuksen ja seurakunnan tunnusomaisista tehtävistä.   Jumala haluaa sanoa jotain Pojastaan ja hänen seurakunnastaan, luodessaan tavan, jolla aviomiesten ja vaimojen tulee suhtautua toinen toisiinsa.  

Syntiinlankeemus ei tuonut johtajuutta ja alamaisuutta avioliittoon, vaan se pilasi ne.  Sen sijaan, että mies johtaisi nöyrästi ja rakastavasti, hän on joko vihainen dominoija tai laiskasti välinpitämätön.  Sen sijaan, että nainen älykkäästi ja halukkaasti alistuisi miehelleen, hän joko käyttää matelevaa manipulointia tai häpeämätöntä kapinointia.  Synti pilasi johtajuuden ja alamaisuuden ja teki niistä rumia ja tuhoavia asioita. 

Jeesus Kristus antoi mallin palvelevasta johtajuudesta.  Aviomies ei voi kontrolloida vaimoaan ja kutsua sitä jumalalliseksi johtajuudeksi.  Kristuksen esimerkki on antaa elämänsä rakkaansa puolesta,  uhrautua, palvella häntä.  Minkäänlainen hyväksikäyttö ei ole raamatullista ja näiden raamatunpaikkojen tarkoitus on käskeä aviomiehiä rakastamaan vaimojaan Jeesuksen lailla.   

”Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.” 1 Piet 3:7.
 

Kun Pietari antaa miehille käskyn elää vaimojensa kanssa kuin heikompien astioiden kanssa, hän jatkaa tätä samaa periaatetta.  Elä taidollisesti, elä ymmärtäväisesti, tunne vaimosi.  Mikä tekee hänestä ainutlaatuisen?  Millainen hän todella on?  Mikä on hänelle tärkeää?  Missä asioissa hän on lahjakas, mitkä asiat ovat hänelle vaikeita?  Mikä on hänen syvin kaipuunsa?  Kun aviomies etsii vastauksia näihin kysymyksiin oman vaimonsa suhteen, hän elää ymmärtäväisesti hänen kanssaan. 

Pietari käskee miestä myös kunnioittamaan vaimoansa.  Tässä nousee esiin ajatus naisesta heikompana astiana.  Avioliitossa nainen laittaa itsensä heikompaan asemaan alistuessaan miehensä palvelevaan johtajuuteen.  Vaimo on haavoittuvassa asemassa ja jumalallinen mies ymmärtää sen ja kunnioittaa häntä sen vuoksi.  Pietari itse asiassa varoittaa miehiä pitämään huoli siitä, että he elävät taidollisesti ja kunnioittavat vaimojaan, muuten heidän rukouksensa estyvät.  Vaimo on elämän armon perillinen niin kuin mieskin, joka ansaitsee kunnioituksen ja arvostuksen – hän on kaikkea sitä mitä Jumala sanoo hänen Kristuksessa olevan. 

Vaimo on avioliitossa ikään kuin heikompi astia kun hän alistuu miehelleen ja seuraa tämän johtajuutta.  Jumala turvaa tällaisen asenteen omaavan naisen, kun Hän Pietarin kautta käskee aviomiestä elämään taidollisesti vaimonsa kanssa ja kunnioittamaan häntä.  Vaimolla ei ole mitään pelättävää ollessaan alamainen tällaiselle aviomiehelle.     

Niin tärkeää on miehen ymmärtää ja rakastaa vaimoaan, että hänen rukouksensa estyvät, jos hän ei tee niin.  Vaimosta huolehtiminen ja hänen tarpeidensa tietäminen on elintärkeää.  Joka vähättelee tai nöyryyttää vaimoaan, sen sijaan, että kunnioittaisi häntä uskon kanssaperillisenä, ei ole ymmärtänyt Jumalan tarkoitusta avioliittoa varten.  Avioliittoon panostaminen ja sen parantaminen on Jumalan palvelemista, se on hengellistä työtä ja Hänen mielensä mukaista. 

Vaimon vertaaminen heikompaa astiaan ei siis ole ollenkaan vähättelevä asenne naisia kohtaan.  Se on varoitus aviomiehille kohdella vaimojaan, jotka alistuvat miehelleen, rakkaudella ja kunnioituksella, ja nöyrästi palvelemaan heitä johtajuudellaan, Kristuksen Jeesuksen esimerkin mukaan.  

Oletko sinä koskaan kuullut opetusta tästä jakeesta?  Miten tätä jaetta tulkitaan?  

Lisäluettavaa ja lähteet: 

Tässä artikkelissa puhutaan ensimmäisen vuosisadan perhekulttuurista aiheeseen liittyen: 

Jen Wilkin: How Are Women Weaker Vessels?

http://www.crosswalk.com/family/marriage/relationships/weaker-vessels.html

Tässä linkissä keskustellaan jakeen erilaisista käännöksistä ja alkukielen sanoista: 

http://christianity.stackexchange.com/questions/3558/why-are-wives-considered-the-weaker-partner-1-peter-37

Jae kreikan kielellä, linkit jokaisen sanan merkityksiin ja kaikkiin jakeisiin, joissa se esiintyy:

http://biblehub.com/interlinear/1_peter/3-7.htm

John Piper: Husbands Who Love Like Christ and the Wives Who Submit to Them

http://www.desiringgod.org/messages/husbands-who-love-like-christ-and-the-wives-who-submit-to-them

Wendy Alsup: Husbands Who Love Their Wives as Christ Loved the Church

http://www.crosswalk.com/family/marriage/relationships/husbands-who-love-their-wives-as-christ-loved-the-church.html

Kenneth S. Wuest: Word Studies in the Greek New Testament

Kuvat:

Free Digital Photos/Serge Bertasius Photography

Herkät pojat

Tytöt ja pojat ovat erilaisia, vaikka sen ääneen sanominen ei olekaan muodikasta nykyään.  Useiden lasten vanhemmat tai lasten kanssa työskentelevät tietävät totuuden.  On olemassa kasvatuskirjoja, joiden aiheena ovat pojat, kuten tämä ja tämä.  On olemassa nettisivuja poikien äideille.  Jos tytöt ja pojat olisivat täsmälleen samanlaisia, kirjat olisi voitu nimittää neutraalisti lastenkasvatusopas tai pienistä lapsista kunnon aikuisia ja tukisivustot poikien äideille olisivat samanlaiset tyttöjen äideille. 

Voit väittää, että erot tyttöjen ja poikien välillä ovat ihmisten, aikuisten luomia.  Jo syntymätilanteesta, kätilöiden päätettyä kumpi sukupuoli sieltä syntyikään, vanhemmat kohtelevat lasta tyttönä tai poikana.  Eroja aletaan muovata jo kehdossa.  Lapselle ei anneta mahdollisuutta päättää sukupuolestaan, koska perhe ja ympäristö olettavat hänen olevan joko tyttö tai poika ja kasvattavat hänet sitten tähän tiukkaan muottiin.  Voit toki uskoa kaiken tämän.  

Tyttöjen ja poikien eroja miettiessäni tallensin tämän artikkelin, jossa väitetään, että katastrofien jälkeen syntyy enemmän tyttöjä kuin poikia.  Tutkijat havaitsivat mm. että Japanin tsunamin jälkeen läheisissä paikkakunnissa syntyi huomattavasti enemmän tyttöjä kuin poikia.  Sama trendi oli huomattu muuallakin suurien onnettomuuksien tai kansallisesti stressaavien tilanteiden jälkeen.  

Herkät pojat abortoituvat äidin kokiessa raskausaikana suuren stressin tai miehen stressi vaikuttaa siittiöiden laatuun ja poikasiittiöt jäävät vähemmälle.   ”Poikalapset ovat ilmeisesti herkempiä stressille”. 

Miksi tuon esille tämän artikkelin?  Kaksi syytä.

Jo siittiöinä ja sikiöinä ollessaan pojat eroavat tyttösiittiöistä ja tyttösikiöistä.  He reagoivat ympäristöön eri tavoin.  Ennen kuin kasvattajat ja muut aikuiset ovat saanet lusikkaansa soppaan, ovat soppa-ainekset muodostuneet kahteen erilaiseen muotoon: tyttöön tai poikaan, jotka ovat erilaisia ytimiään myöten. 

Pojat ja tytöt ovat erilaisia jo sikiövaiheessa, mutta mikä kiinnitti huomiotani on se, että pojat ovat se herkempi sukupuoli, se joka ei kestä stressiä.    

Pojat eivät olekaan niin kovia ja vahvoja kuin ehkä helposti ajatellaan.  He reagoivat stressiin, ehkä jopa syvemmin kuin tytöt.  He eivät kestä ihan kaikkea mitä eteen tulee.

Tämän päivän lastenpsykiatriassa poikien osuus asiakkaina on selkeästi suurempi kuin tyttöjen.  Pojat kärsivät ja se näkyy.  En ole psykiatri enkä terapeutti, en tiedä syitä enkä seuraamuksia (vaikka Sinkkosen kirjoituksista tykkäänkin).  Tiedostan kuitenkin sen, että pojat tarvitsevat suojelua, hyväksyntää ja rohkaisua ihan niin kuin tytötkin.  Ehkä jopa enemmän?  Pojat turvautuvat tyttöjä herkemmin anti-sosiaaliseen käytökseen nurkkaan jouduttuaan.  Kovan kuoren alla voi olla haavoittunut, herkkä poika.    

Myötätuntoni poikia kohtaan syveni, kun ymmärsin, miten herkkiä he ovat.  Minulla on kaksi hyvin poikamaista poikaa ja haluan äitinä ymmärtää heitä parhaani mukaan.  Olen kiitollinen miehestäni, joka antaa aikaa ja huomiota lapsille (erityisen tärkeää pojalle). En halua olettaa, että kaikki varmasti tulee sujumaan hyvin, vaan haluan tietoisesti tehdä hyviä valintoja poikien äitinä. 

En voi suojella heitä kaikelta: kiusaajia löytyy joka paikasta, feministinen kulttuuri pilkkaa poikia heidän sukupuolensa vuoksi, poikamainen käytös diagnosoidaan, epäkypsä teinityttö voi särkeä heidän sydämensä.   Johdonmukaisesti tutkimukset osoittavat, että paras asia, mitä vanhemmat voivat tehdä lapsilleen, on ajan antaminen.  Yhdessäolo, olipa se sitten tekemistä tai juttelua tai vain olemista, on lapsille elintärkeää.  Se aika täytyy minun vanhempana ottaa. 

Seuraavan kerran kun näen poikien painivan äänekkäästi pihalla tai jahtaavan toisiaan sankaripuvut päällään, muistan, että hekin kaipaavat kainaloon, tarvitsevat rohkaisua ja ennen kaikkea hyväksyntää.  Päivän aikana kovisteleva ja mahtaileva poika on illalla lutuinen halinalle, joka tykkää kuulla siitä, miten rakas ja ihastuttava hän on.  Eikä kukaan muu lapsista ole tuonut minulle niin usein ihanasti ruttaantuneita kukkakimppuja tai käyttänyt omaa rahaansa ostaakseen äitille suklaata kuin vallaton poikani.  Äänekkään ja likaisen kuoren alla sykkii hellä sydän :).     

Onko täällä muita poikien äitejä, jotka tarkoituksenmukaisesti haluavat tukea pojan kasvua mieheksi?   Millaista on elämää poikaperheessä?  Ovatko pojat herkkiä sinun mielestäsi?   

  

Kommunikaatio avioliitossa - mitä kuunteleminen voi saada aikaan

Muutama vuosi sitten osallistuin päivän kestävään workshoppiin.  Aiheena coaching ja siinä me opettelimme kysymään toisiltamme avoimia, hyviä kysymyksiä.  Mieheni oli mukana ja kun istuimme vierekkäin, saimme mahdollisuuden harjoitella toisillamme.

Annoin yksinkertaisen aiheen ja mieheni aloitti kyselemisen.  Yhtäkkiä aloin itkemään.  Käänsin kasvoni niin, etteivät muut näkisi.  Minua hävetti ja nolotti, koska aihe, johon halusin selvyyttä oli tyyppiä olohuoneen uudet verhot.  Miksi tämä keskusteluhetki sai minut kyynelehtimään?  Miksi liikutuin niin syvällisesti, että tunteet nousivat pintaan ja läikkyivät yli?

Vastaus tuli nopeasti: minua kuunneltiin.  Joku oli kiinnostunut minusta ja halusi auttaa minua löytämään ratkaisun arkipäivän asiaan.  Minulle ei tarjottu neuvoja eikä ohjeita.  Minulle vain annettiin sataprosenttinen huomio ja minua ja asiaani kohdeltiin tärkeänä.

Kuuntelemisen lahja on yksi tärkeimmistä asioista, mitä voit tarjota puolisollesi.  Kun mietin arkielämää, kuinka usein tulee niitä hetkiä, kun joku todella on kiinnostunut minusta ja haluaa kuunnella minua hyvin?  Milloin viimeksi joku on kysynyt sinulta hyvän kysymyksen, joka osoittaa, että henkilö haluaa oppia tuntemaan sinua ja auttaa sinua?  Milloin viimeksi avioparina kuuntelitte toinen toisianne, ilman kiirettä puhumaan?  Onko siitä kauan, kun kyselitte toistenne mielipiteitä, todella haluten tietää?

Ehkä kommunikaatio-ongelmat syntyvät siitä, että haluan tuoda oman asiani esiin, löytää nopean vastauksen ja jopa voittaa väittelyn.  Koko huomioni on minussa ja minun asiassani.  Toisaalta jos keskityn täydellisesti kuuntelemaan ja ymmärtämään, mitä puolisoni yrittää sanoa, ilman, että minulla on vastauksia, saan hänet tuntemaan itsensä rakastetuksi.  

Olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan.  Jaakob 1:19

Rakastettu - haluan olla rakastettu.  Uskon tämän olevan universaalinen tarve ihmissydämessä.  Niin rakastettu, että jollakin on aikaa ja mielenkiintoa kuunnella minua.  Rakastettu - minun mielipiteeni on tärkeä sinulle.



Olen teipannut vaatekaappini oveen aanelosen, jossa on rukous ja periaatteita avioliitossa tapahtuvaan kommunikointiin.  Käänsin ne tähän suomeksi teillekin luettavaksi.

"Herra, tiedät, että haluan olla parempi kommunikoija.  Muistuta minua siitä, että sinä olet kommunikaation Luoja.  Tulevan viikon aikana, kun luen näitä periaatteita, auta minua laittamaan ne käytäntöön puolisoni kanssa.  Pidä minut lähelläsi, ja vedä minua lähemmäksi puolisoani.  Muistuta minua usein, että...

1.  Viestin jatkuvasti - jopa silloin, kun luulen piileksiväni hiljaisuuden muurin takana.
2. Sekä sanojeni että ei-verbaalisten tekojeni pitää viestiä samaa asiaa.
3.  Rakastava koti-ilmapiiri tarjoaa turvan, jota puolisoni tarvitsee, jotta voisi jakaa syvimpiä asioitaan.
4. Minä en voi sallia hankalien ihmissuhteiden avioliiton ulkopuolella vaikuttavan avioliitossa tapahtuvaan kommunikointiin.  Minun pitää korjata nämä väärät suhteet.
5. Kun keskustelen vakavasti puolisoni kanssa, fyysinen läheisyys välillämme auttaa.
6.  Olen velkaa puolisollinen kuuntelemisen lahjan, enkä saa keskeyttää häntä.
7.  Vaikka se olisi vaikeaa, yritän kommunikoida selkeällä ja suoralla tavalla, joka keskittyy ongelmaan eikä hyökkää henkilöä vastaan.
8.  Sekä puolisoni että minä olemme vastuussa aloitteenteossa kommunikoinnin suhteen, ja varmistamaan, että se mitä sanomme on totta ja rakkaudessa sanottua.
9. Minun pitää kiinnittää huomiota ääneeni, äänensävyyni ja äänen voimakkuuteen.  Nalkuttamisen ja valittamisen poisjättämisen valinta on minun.
10.  Voi olla puolisoni onnellisuuden lähde kommunikoimalla sanoja, joiden muistelemisesta hän nauttii.
11.  Se, mitä tunnen puolisostani tietyllä hetkellä riippuu ajattelustani, ja voin päättää ajatella hänestä eri tavalla.
12. "Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke." (San 12:18)
13. "Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmän." (San 18:21)
14. " Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi." (San 18:13)
15. "Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa." (San 25:11).

Harjoitus: Pyydä puolisoasi kuvailemaan tapahtuma lähiajalta, jolloin lopetit sanallisen kommunikoinnin, mutta jatkoit sanatonta viestintää.  Huomasitko siinä tilanteessa tehnesi näin?  Mikä oli se tunne, jota yritit sanattomasti tuoda esiin?"


Oletko sinä hyvä kommunikoija?


Kuvat: 
Trans4mind-sivulta
patheos.com