3 ydintaitoa, joilla romanttinen suhde onnistuu

Aina välillä luen jotain todella hyvää ja mietin "Tästä pitää kirjoittaa blogissa!"

Jaan miellelläni hyviä resursseja, kirjoja, artikkeleita, blogeja.  Olen itse saanut niin paljon hyötyä muiden oivalluksista ja ihan tutkimuksista.  Tässäpä siis yksi kohtaamani hieno juttu ihmissuhteista ja avioliitosta.

Eräässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat niitä taitoja, joita ihminen tarvitsee löytääkseen terveen romanttisen suhteen.  (Romantic competence, healthy relationship functioning, and well-being in emerging adults, linkki postauksen lopussa.)

Psykologi ja tutkija Joanne Davila kertoo, että ollakseen pätevä tai taitava rakkaudessa ja ihmissuhteissa, ihminen tarvitsee kolmea ydintaitoa: oivaltamiskykyä, vastavuoroisuutta ja kykyä säädellä tunteitaan.  

Lyhyesti, oivaltamiskyky on tietoisuutta, ymmärtämistä ja oppimista.  Kun tunnet itsesi, mitä tarvitset ja mitä haluat, pystyt kommunikoimaan tarpeitasi.  Mutta osaat myös tunnistaa tunteitasi, stressipisteitäsi ja pitää huolta, että purat niitä terveellä tavalla, syyttämättä partneriasi esim. sen hetken työstressistä. 

Oivaltamiskykyinen ihminen osaa ottaa huomioon toisen tarpeet, ja osoittaa kiitollisuutta esimerkiksi, kun partneri tuo sinulle kupin kahvia juuri oikealla määrällä sokeria ja maitoa.  Tällainen ihminen myös tiedostaa, että jos hän ei kiitä kumppaniaan huomavaisuuksista, tämä todennäköisesti tuntee olonsa loukatuksi tai ärsyyntyy. 

Oivaltava ihminen oppii tuntemaan partenrinsa ja ymmärtää tämän käytöksen perustalla olevia syitä.  Esimerkiksi, jos kumppani on myöhässä, se voi johtua siitä, että hän on kroonisesti aina myöhässä, joka paikasta.  Se ei siis liity sinuun tai suhteeseenne.  Hän vain on sellainen. 

Toinen taito on vastavuoroisuus.  Kummallakin teillä on tarpeita, ja kummankin tarpeet ovat tärkeitä.  Kun vastavuoroisuus on toimivaa, molemmat saavat ilmaista tarpeitaan selkeällä tavalla, ja se lisää todennäköisyyttä, että tarpeet tulevat täytetyksi. 

Vastavuoroisessa suhteessa saat pyytää partneriltasi apua ja samoin olet valmis auttamaan häntä eri tilanteissa.  Molempien tarpeet vaikuttavat päätösten tekoon.  Esimerkiksi, jos saat työtarjouksen, joka lisää työtuntien määrää, mutta tarkoittaa sitä, että teillä on vähemmän aikaa yhdessä, keskustelette asiasta molempien kannalta.  "Haluaisin kovasti tämän työn, se olisi minulle todella tärkeää, mutta minua myös huolestuttaa se, että meidän yhteinen aikamme vähenee.  Jos lupaan varata tarpeeksi aikaa meille, sopisiko sinulle, että hyväksyn tämän tarjouksen?"

Kolmas taito on tunteiden säätely.  Se tarkoittaa, että kun jotain tapahtuu suhteessa, osaat säätää tunteitasi sopivaan reaktioon.  Pysyt rauhallisena ja näet asiat oikeassa perspektiivissä. 

Kaikilla on hetkiä, jolloin on helppo huolestua tai äksyillä.  Näissä tilanteissa tärkeä taito on rauhoittua, ja olla kärsivällinen.  Esimerkiksi partnerisi ei vastaa heti tekstiviestiin.  Huolestutko, tarkistatko puhelinta parin sekunnin välein?  Vai pystytkö rauhoittamaan itseäsi ja kertomaan itsellesi, että vastaus kyllä tulee ilman, että tuijotan puhelinta.  Pystyt laittamana puhelimen pois ja keskittymään johonkin muuhun tekemiseen. 

Tunteiden säätely on tärkeä taito kaikissa ihmissuhteissa, koska sen avulla kestät epämukavia tunteita, samalla kun säilytät itsekunnioituksesi ja sitoutumisesi omien tarpeiden täyttämiseen. 

Tutkimuksessa huomattiin, että nämä taidot ovat tarpeellisia jo ihan nuorillekin.  Esimerkiksi 13- ja 14-vuotiaat, joilla oli oivaltamiskykyä, vastavuoroisuustaitoja ja jotka kykenivät säätelemään tunteitaan, raportoivat miellyttävämpiä ystävyyssuhteita, huolehtivat vähemmin hylkäämisestä, ja kokivat parempaa mielenterveyttä.

Teini-ikäisten vanhempana minusta on hienoa tietää, että on mahdollista oppia taitoja, jotka auttavat ystävyys- ja seurustelusuhteissa.  Nämä taidot ovat myös hyvä mittapuu oman avioliiton tilaa tarkastaessa.  Olenko osannut kommunikoida tarpeitani?  Miten olen ottanut puolisoni huomioon eri tilanteissa?  Kuinka hyvin osaan säädellä tunteitani eri tilanteissa? 

Oletko huomannut näiden taitojen olemassaolon parantavan avioliittoasi?  Ja toisaalta, oletko huomannut puutteita näissä taidoissa ja miten se on syövyttänyt suhdettasi? 

Toivon sinulle entistä parempaa uutta vuotta itsetuntemuksen ja ihmissuhteiden parantumisen merkeissä!

Täältä löytyy koko tutkimus: Romantic competence, healthy relationship functioning, and well-being in emerging adults
Ja tässä Joanne Davilan TED-talk aiheesta 

Pakettiratkaisut ei sovi jouluun - eikä elämään

Joulukuussa nostin pinon joululehtiä olohuoneen pöydälle.  Kauniita kuvia, herkullisen näköisiä respetejä ja kaikenmaailman koristeideoita.  Ajattelin löytäväni sieltä uusia kivoja ideoita joulunajalle, mutta sen sijaan koin kasvavaa epämukavuutta kaiken sen näennäisesti täydellisen äärellä.

Kirjoitin ajatuksistani kolumnin Ruut-nettilehden sivuille.

Huomasin, että lehtien tarjoilemat valmiit mallit täydelliseen joulunviettoon ei sopinut ollenkaan meidän perheen parhaisiin joulumuistoihin.  Joulu ei olekaan pakettiratkaisu, ei ole olemassa valmismallia, jota seuraamalla takaat täydellisen joulun jokaiselle.

Lapsiperheenä meille on muodostunut tiettyjä perinteitä joulun ajalle, joita lapset odottavat jo lokakuusta saakka.  Ja omakin sydän sykähtää kun teemme asioita aina vähän saman kaavan mukaan. Miksi perinteet ovat meille niin tärkeitä?

Kaipaamme kuulumista johonkin, olla osa jotain suurempaa.  Lapsuusmaisemat, lapsuudenkoti, lapsuuden joulut...niissä mielikuvissa on oma hohtonsa, niissä on jotain, joka herättää kaipuun ja kaihon. 

Perinteet kertovat meidän historiaamme.  Näin me juhlitaan, näin meillä tehdään.  Isovanhempien reseptit, vanhat joulukoristeet, ja yhteiset kokemukset perheenjäsenten kanssa lujittavat kuulumisentunnettamme. 

Juurettomuus voi olla suuri suru.  Hajonneet perheet, ikävät kokemukset, tarkoituksettomuus maailmassa. 

On lohdullista olla osa sukua, perhettä, perinteitä.  On rauhoittavaa tietää, että on olemassa asioita, jotka pysyvät.

Perheille on tärkeää luoda omia perinteitä.  Osa asettuu helposti jouluun.  Sinne sijoitetaan ne kansalliset perinteet, jotka jaamme yhdessä muiden suomalaisten kanssa.  Sieltä löytyy kristikunnan ylläpitämät traditiot, kirkkohistoriassa toistuneet tavat.  Ja sinne voi kukin perhe luoda omia perinteitään, joita lapset hartaasti odottavat.

Joulun pyhäpäivät alkavat olla jo ohi, mutta perinteiden luominen voi alkaa milloin vain.  Haluan rohkaista sinua vanhempana miettimään perinteitä, jotka voisit ottaa osaksi teidän perheen tarinaa.  Millaisia asioita haluat juhlia?  Millaisiin asioihin haluat kiinnittää huomiota?

Kun lapset ovat pieniä, ei paljoa tarvita.  Perinteet kasvavat ja kehittyvät perheen kanssa.  Meidän tämän hetken jouluperinteet ovat muodostuneet pikkuhiljaa.  Voi olla, että lisäämme eri asioita, jotka paremmin vastavat kasvavien lasten tarpeita ja rakentavat perheen yhteenkuuluvuutta tulevaisuudessa. 

Olemme luoneet perinteitä syntymäpäivien viettoon tai perjantai-iltaan.  Osa pieniä, osa suurempia. 

Perheen omat perinteet luovat turvallisia ja muistorikkaita hetkiä.  Pääasia on, että luomme juuri meidän näköisen perheen omia juttuja.  Luomme lapsillemme tunnetta, että he ovat osa jotain hyvää ja kestävää, ja luomme perhekulttuuria, jonne on aina ihanaa palata aikusenakin. 

Millaisia perinteitä teidän jouluun kuuluu?  Noudatatko monia lapsuudenperinteitä omassa kodissasi? 

 

   

10 Parasta ei-leluisaa lahjaideaa lapselle

Julkaisen uudestaan parin vuoden takaisen lahjalistan, jolle keräsin lahjoja, jotka eivät ole leluja.  

Pari muutakin lahjaisaa postausta vuosien varrelta: 

Parhaat lahjaideat löytyy täältä

Täällä on vinkkejä itse tehdyille lahjoille, aikuisille ja lapsille

Tässäpä siis uusintana!

~ ~ ~ ~ ~ ~

Rakastan joululahjojen ostamista lapsillemme! Mikään ei ole hauskempaa kuin katsella heidän iloaan jouluaattona paketteja avatessa.

Olemme viettäneet jo 13 joulua lapsiperheenä.  Lisäksi syntymäpäivät ja tuliaiset ja muuten vain ostetut lelut...voit arvata että lelulaatikot eivät kolise tyhjyyttään!  Viime aikoina olen alkanut sanomaan, että entäpä jos ei ostettaisikaan enää leluja syntymäpäiväksi tai jouluksi.

Olemme ostaneet aikaa kestäviä ja lapsien suosimia leluja - mutta kun on jo Legoja, Play Mobile-settejä, nukkeja, astioita yms. mistä kirjoitin joululahjalistan pari vuotta sitten, mitä sitten?  On ehkä aika siirtyä kohti lahjoja, jotka eivät ole leluja.

On myös tosiasia, että maailmamme alkaa hukkua muovijätteeseen ja nykyään lapsemmekin osaavat kertoa lelusta "mutta se on muovia" eli äiti ei todennäköisesti sitä osta.  Silmääni myös viehättää enemmän puiset, metalliset tai kankaiset esineet kuin muoviset.

Näitä miettiessäni päätin tehdä listan ei-leluista, joita voi ostaa lahjaksi ja joista lapset todennäköisesti silti ilahtuvat.

1. Kirjat ja lehdet

En olisi minä, jos en ostaisi tai suosittelisi kirjoja.  Kuvakirjat, runokirjat, seikkailukirjat, klassikot, sarjakuvat - kaikki käy.  Lapset lukemaan!  Kirjoissa on niin paljon hyviä puolia.  Ei vain se lukukokemus ja ajanviete, joka toki on hyvä itsessään.  Jos kirjaa luetaan yhdessä, läheisyys ja tarinan yhdessä kokeminen lähentää ja tekee lapselle, miksei aikuisellekin, fyysisesti hyvää.

Kirjoista opitaan asioita, esim. poikamme rakastaa solmukirjaa, jonka ostin hänelle kirpputorilta.  Hyvin kirjoitetuista kirjoista oppii lisäksi hyvää kieltä.  Huomaan tämän merkityksen aina, kun luen huonosti kirjoitetun kirjan.  Tässä listassa kuvailin muutamaa vähän erikoisempaa kirjalahjaa  ja  täällä mietin pitäisikö vanhemman päättää, mitä lapsi saa lukea.

2. Pelit

Pöytäpelit, palapelit, tietokonepelit... Pelit ovat mukava ajanviete ja erinomainen lahjaidea.  Jos ostat pelin, sitoudu myös pelaamaan lapsen kanssa.  Pelien kautta lapsi oppii monia asioita.  Oman vuoron odottaminen, häviäminen ja voittaminen, tiimityö, siirtojen suunnittelu, vastuun ottaminen huonoista päätöksistä.  Peleistä voi oppia myös faktoja tai kieliä.

Osa jouluperinteitämme on suurien palapelien kokoaminen koko perheen voimin.  Kuuntelemme äänikirjaa tai musiikkia ja istumme näpertämässä.  Se on myös mukavaa parisuhdeaikaa, kun lapset ovat menneet nukkumaan.  Emme tee isoja palapelejä muulloin, koska meillä ei oikein ole tilaa pitää niitä esillä (siskoni piti jättipalapeliä maton alla, mikä voi toimia!), mutta jouluun ne kuuluvat.

3.  Vaatteet ja asusteet

Vaatteet ovat aina tervetullut lahja - kunhan kaikki paketit eivät ole pehmeitä.  Moni lapsi tietää tarkalleen millaisista vaatteista tykkää, joten jos koko on selvillä, eivät vaateostokset ole vaikeita. 

Villasukat sekä muut itseneulotut & ommellut jutut ovat minun mielestäni aivan upea lahja. Lämpimät sukat ovat meillä perinteinen joululahja.

Lippalakit, hatut, huivit, korut yms. ovat myös tällä listalla.

4.  Huoneen tekstiilit

En halunnut listata vain petivaatteita... vaikka tänä jouluna kaikki lapsemme saavat uudet lakanasetit.  Omat pyyhkeet, sängynpeitto, koristetyynyt, torkkupeitto, kaunis liina oman huoneen pöydälle - tekstiilit ovat persoonallinen tapa muistaa lasta.

Olen itse saanut lapsena lahjaksi suomalaisen taiteilijan painaman tyynyliinan ja se on vieläkin huippukunnossa ja mieluinen minulle.  Itsekudottu räsymatto kuulostaa ihanalta lahjalta! Siskoni osaa kehrätä villasta lankaa, ja kyllä siitä neulottu lahja olisi ihan ainutlaatuinen ajatus.

5. Liikunta- ja ulkoiluvälineitä

Jos lapsi harrastaa jo jotain lajia, toivelistalla voi olla jo tarvittavia välineitä.  Mutta ihan jokainen voi nauttia sulkapallosetistä, rullaluistimista, uimalaseista tai jumppamatosta.  Vesipullot, liikuntavaatteet, urheilukassit, heijastinliivit tai erilaiset jalkineet ovat myös liikkuessa tarpeen.

Talven leikkeihin vauhtia antavat liukurit, perinteiset pulkat, puhallettavat pulkat ja kelkat. Lumikengät ovat hauska tapa saada hiki pintaan. Onko teidän lapsella jo potkuri?  Oletko kuullut Beardon eläinaiheisista hiihtomaskeista? Upeita ja hauskoja!

Kesään kuuluu mukavat pelit kuten mölkky tai kroketti, frisbee tai bumerangi sekä uimapatjat ja sukelluslelut. Tästä sarjasta löytyy myös tramboliini, pyörät ja potkuautot pienimmille.  Telttailuun ja vaellukseen liittyvät tarvikkeet aktiiviselle perheelle ovat tarpeellinen lahja.

Entäpä olisiko teillä seinää, johon saa kiipeilyotteet tai puolapuut kiinni? Tai saisitteko kattoon renkaat, trapetsin tai keinun?  Riippumatto pihalla on kesän tunnusmerrki.

6.  Askartelu ja taide

Jos et osta omalle lapselle, tarkista lapsen vanhemmilta mitä kotoa jo löytyy.  Meille on kertynyt vuosien varrella erilaisia askartelutarvikkeita ja lapset tekevät innolla kaikenmaailman ihania luomuksia.  Jos et tiedä mistä aloittaa, osta laadukkaat puuvärit, paperia ja kuviosakset, joilla saa leikattua erilaisia kuvioillisia reunoja.  Teippi on ehdoton, mieheni osti juuri kotiin kuusi isoa rullaa teippiä, kun lapset käyttävät sitä metrikaupalla.

Kaupoista löytyy myös valmiita settejä, joista lapsi voi tehdä laukun, auton, koruja, tyynyjä, saippuaa tms. Tähän sarjaan kuuluu myös värityskirjat, joita löytyy aikuisillekin.  Löysin myös hiljattain vaativat pisteestä-pisteeseen- kirjat, joiden parissa viihtyy isompikin lapsi.  Piirtämisestä tai maalaamisesta tai puutöistä pitävä lapsi ilahtuu kirjoista, joissa opetetaan erilaisia tekniikoita ja eri materiaalien käyttöä.

7. Huonekalut

Alle kouluikäiselle voi ostaa pienen pöydän ja tuolit omaan huoneeseen.  Pikku jakkara auttaa yltämään.  Lapsenkokoinen nojatuoli tai säkkituoli olohuoneessa on kiva tapa huomioida lasta.  Keinuhevonen, puinen leluarkku tai taiteilijan maalausteline ovat melkein leluja!

Isommalle lapselle voi ostaa huonekaluja jo oma asunto mielessä.  Laadukas sänky, työpöytä tai kirjahylly on tarpeen pitkään.  Muotoilusta kiinnostunut nuori arvostaa suosikkimuotoilijoiden lamppuja, maljakoita, ja muita kodin käyttö-ja koriste-esineitä.

8.  Musiikki-instrumentit

Osta oikeita instrumentteja, ei muovisia leluja.  Nokkahuilu, huuliharppu, xylofoni tai tamburiini sopivat käteen kuin käteen.  Kantele, kitara tai kosketinsoitin on jo isompi investointi musiikkia harrastavalle lapselle.  Nuottiteline on kätevä sekä laulajalle että soittajalle.  Musiikkiliikkeistä ja kirjakaupoista löytyy nuotteja ja nuottikirjoja, joiden avulla lapsi voi harjoitella mielimusiikkiaan. Ja tottakai mielimusiikki - ostaako kukaan muu enää cd-levyjä toisille?

9.  Tieteen maailma

Kiikarit, kamera, suurennuslasi, mikroskooppi, laskin, kompassi, otsalamppu... (Nuorimmaisemme laittoi syksyllä otsalampun vilkkumaan punaiselle ja juoksi ympäri pihaa huutaen: olen paloauto, olen paloauto!).  Kaupoista voi löytyä myös luontoon, kemiaan, fysiikkaan tai matematiikkaan liittyviä pelejä, aktiviteettisettejä tai kirjoja.

Ostin viimeksi tuliaiseksi muoviset (argh!) planeetat, jotka voi ripustaa kattoon, koska lapset ovat juuri opettelemassa planeettojen nimiä ja ominaisuuksia.

Koko perhettä voi ilahduttaa ikkunaan kiinnitettävä lintulauta tai linnunpönttö kameralla. Kotiin voi myös tilata muuraihaispesän lasiastiassa tai toukkia, jotka muuttuvat perhosiksi.

10.  Elämykset

On kivaa saada tavaroita, mutta elämysten antaminen lapselle on myös ihanaa.  Se voi olla pienempi juttu kuten uimahallikäynnit tai elokuva, perinteiset kuten kesän huvipuistomatka tai jotain erikoista kuten karting-ajelu, paikallinen risteily tai jokin muu erityinen tapahtuma.  Osa lahjaa on yhteinen odottaminen ja suunnittelu.

PLUS!

Suu makeaksi.  Jouluna saa herkutella.  Omia lapsuuden joulumuistoja ovat kilon karkkirasiat jokaiselle lapselle sekä suuret puolen kilon suklaarasiat - jokaiselle ihan oma!  Aion tänä jouluna antaa jokaiselle lapselle oman Nutella-purkin ja kokoamme herkkupussin, josta löytyy kaikkea hyvää.


Mitä teillä annetaan lahjaksi?  Onko ideoita ei-leluille?

Miten kasvattaa vahvoja lapsia?

Koska olen kristitty vanhempi ja kasvatan kristittyjä lapsia, kohtaamme päivittäin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai hyväksy arvojamme ja maailmankuvaamme.

Olen aikuinen, ja rankkakaan vastustaminen ei murenna uskoani Raamatun Jumalaan.  Lauman mukana kulkeminen vain seuran tai hyväksynnän vuoksi ei ole ollut minulle koskaan erityisen tavoitteellista.

Mutta entäpä lapseni?  Miten kasvattaa heistä sisäisesti vahvoja nuoria, jotka pystyvät tekemään omia valintojaan silloinkin, kun ikätoverit laumautuvat muille teille tai opettaja tai muu tärkeä aikuinen haastaa heidän mielipiteensä?

Päätimme aloittaa apologetiikan opiskelemisen perheenä, jotta voimme olla valmiita antamaan vastauksia ensinnäkin itsellemme, ja myös perustelemaan uskoa muille.  Mutta aina ei nouse tilaisuutta kysymyksille ja vastauksille eikä asioista keskustelemiselle, vaan sekulaari maailma vain kuuluu, näkyy ja tuntuu eri tavoin arjessa.

Tässä muutamia ajatuksia siitä, miten vanhempana voin vahvistaa lasta sisäisesti ja yleensäkin rohkaista nuorta kristittyä navigoimaan tämän päivän maailmassa.

Perustus

Perustus on kaikkein tärkein osa mitä tahansa rakennelmaa.  Usko perustuu Jumalan Sanaan, se on meidän kompassimme.  Jokainen ihminen rakentaa elämäänsä tietyille arvoille ja maailmankuvalle.  Kristityn maailmankuva muokkautuu tietenkin Raamatun opetusten mukaan.

Opetan lapsille, että Jumalan Sanan opetusten perustalle voi rakentaa elämän.  Se on kestänyt tuhansia vuosia, ja se tulee kestämään tuhansia vuosia.  Itse asiassa, opetan heille, että mikään muu perustus ei tule kestämään. 

Opetan lapsen etsimään Raamatusta vastauksia kysymyksiin ja haasteisiin.  Voi olla myös silmiäavaavaa tutkia yhdessä, millaisille eri perustoille ihmiset rakentavat elämänsä.  Esimerkkejä löytyy sekä Raamatun henkilökuvista, historiasta että tämän päivän elävästä elämästä.

Loppu mielessä

Jos matkan loppupiste on selkeästi merkittynä karttaan, ei pienet tai isotkaan mutkat tai hidasteet matkassa anna aihetta huoleen.  Ilman päämäärää vaeltavat sen sijaan eksyvät pahasti.

En noudata Raamattua, koska se on helppoa tai kivaa.  Noudatan sitä, koska elämässäni on pitkän tähtäimen suunnitelma. Ajattelen sen loppua.

Moni päätös voi tuntua oikealta juuri siinä hetkessä, mutta kaikella tekemisellämme on pitkäkantoisia seuraamuksia.  Niistä kannamme itse vastuun. 

Viikottain saamme lukea julkisuuden henkilöistä, joiden menneisyydestä paljastuu aika karmeitakin tekoja.  “Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” on käypä sananlasku kaikille. Raamatusta löytyy sama periaate: “Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.” (San 20:17).

Nuori voi tehdä valintoja hetkessä, koska ei näe tulevaisuutta.  Tämänhetkiset koulukaverit ovat suuri osa päivittäistä elämää - mutta harva aikuinen pitää lopun elämäänsä yhteyttä koulukavereittensa kanssa.  On suuri harmi, jos elämälle suuntaa antavat päätökset on tehty kavereiden mukaan, jotka eivät ole koskaan edes näkemässä minne nämä päätökset johtavat.

Epämukavuus, menetykset, jopa kärsiminen päätöksen teon hetkellä on sen arvoista, jos valitsemme Jumalan arvot ja totuuden.  Pitkällä tähtäimellä, viimeistään sillä kuuluisalla kuolinvuoteella, emme tule katumaan.

Esimerkit omasta elämästä tai muiden kristittyjen elämästä kuvittavat tätä periaatetta mieleenpainuvalla tavalla, kun keskustelemme nuortemme kanssa.  Heistä on mielenkiintoista kuulla kertomuksia vanhempien elämästä.  Käytä nämä hetket hyväksi kertomalla, miten sinä olet tehnyt päätöksiä. 

Tunteet vs logiikka

Ihmisyyteen kuuluu fyysinen, hengellinen, emotionaalinen, älyllinen ja sosiaalinen ulottuvuus.  Lapsi tarvitsee apua kehittyäkseen jokaisella osa-alueella.  Vanhemman oma sisäinen kasvu auttaa tukemaan nuoren sisäistä aikuistumista.  Oppiakseen tekemään emotionaalisesti tasapainoisia valintoja, lapsi tarvitsee vierelleen emotionaalisesti terveen aikuisen.

Edellisessä kohtaan kirjoitin “Moni päätös voi tuntua oikealta…”  Nuoret ovat kuuluisia käsittämättömistä tekemisistään.  Oletko koskaan kovistellut teinin tekemisiä sanoilla “Mitä ihmettä sinä ajattelit?!”   Yleensä vastaus on totuudenmukainen: “No, en mitään”.  Tapaamme usein aikuisiakin, jotka tekevät päätöksiä tunteiden mukaan, seuraamuksista huolimatta, ajattelemaan pysähtymättä.

Nuoren kohdalla tämä ei ole ihmeteltävää.  Aivojen etuotsalohko, jonka pääasiallinen tehtävä on toiminnan ohjaus ja tunnetilojen säätely, ei ole vielä valmis. Lapsi tarvitsee hyvin kauan aikuisen apua toimintansa ohjaukseen ja tunnetilojensa hallintaan.  Emotionaalinen tasapaino ei voi olla täydellistä ennenkuin siihen on fyysiset mahdollisuudet.

Vanhempi, älä ala-arvioi lapsen ja nuoren tarvetta sinun ohjauksellesi!  Nuoret eivät ole “valmiita” vielä parikymppisenäkään, itse asiassa naisten aivot kehittyvät 26-vuotiaaksi ja miesten 29-vuotiaaksi saakka.    (Lue aivojen kehityksestä täällä.)

Vanhempien tukea tunteiden hallinnassa ja impulsiivisen käytöksen hillinnässä tarvitaan kauan.  Älä vaadi liikaa nuorelta kanssakulkijaltasi.  Lue karttaa nuoren kanssa yhdessä ja etsi paras polku kohti päämäärää.

Hyväksyntä

Vanhempien rakkaus ja hyväksyntä vahvistaa lasta kasvamaan omaksi itsekseen.  Asioiden syvällinen pohtiminen yhdessä vanhempien kanssa antaa nuorelle hyvät eväät kestämään matkan vaikeuksia.  Se vahvistaa tietoisuutta, että hän ei ole yksin vaikeidenkaan ajatusten tai kokemusten kanssa.

Maailman hyväksyntä on hyvin häilyväistä.  Yleensä se hyväksyy ne, jotka ajattelevat juuri niin kuin heitä käsketään.  Toisinajattelijat jätetään julmasti ulkopuolelle.

On nurinkurista, että kristillisiä arvoja ja uskoa vähätellään niitä naurunalaiseksi tekemällä.  Nurinkurista se on siksi, että sitä tekevät ne, jotka väittävät olevansa tieteen, argumenttien ja loogisuuden puolella.  Eikö silloin mieluummin esitellä niitä argumentteja, heittäytymättä lapselliseen käytökseen?   

Valmistan nuorta kohtaamaan ihmisiä, jotka haluavat häpäistä ja pilkata, ilman, että he osaavat perustella omaa maailmankuvaansa.  Useinhan pilkkaajat ovat vain ajelehtineet sekulaarivirran mukana, sen suuremmin asioita ajattelematta tai maailmankuvansa perusteita ja elämän todellisia arvoja miettimättä.

Älä sysää lasta liian nopeasti omalle matkalleen, vaan ole turvallinen vierelläkulkija kunnes hän itse on valmis lähtemään omiin seikkailuihinsa.  Luja perustus ja pitkän tähtäimen suunnitelma sekä vanhempien vankka tuki auttaa kestämään hetkelliset heilutukset.

Nöyryys

Kaiken tämän lisäksi kaikkein tärkein sisäisen vahvuuden rakennusaine on nöyryys.  Sen tunnustaminen, että tarvitsen muita.  Tarvitsen Jumalaa ja Hänen Sanaansa.  Tarvitsen muita ihmisiä.  Olen oppimassa, teen virheitä, ihan niin kuin muutkin.

Jos nöyryys ei tunnut luonnolliselta osalta tätä listaa, sen vastakohta ehkä auttaa ymmärtämään sen arvon.  Ylpeä ihminen ei ole sisäisesti vahva, vaan hän on rakentanut kiiltävän kovan kuoren itseään tukemaan.  Hän ei tarvitse mitään eikä ketään, hän on aina oikeassa.  Hän ei koskaan pyydä apua.

Sisäisesti vahva on haavoittuva.  Mutta hän ei ole heikko.  Hän osaa rakastaa ja palvella, jopa niitä, jotka pilkkaavat ja halveksuvat häntä ja hänen mielipiteitään.

Sisäistä vahvuutta ei heti huomaa.  Mutta myrskyn keskellä tällainen ihminen on kullan arvoinen.  Hänen lähellään on hyvä olla, ja häneen voi nojautua, koska hän kestää.

Joskus vanhempana pelottaa lähettää nuorta ihmistä tuntemattomalle matkalle.  Mitä vain voi tapahtua!  Miten hän tulee selviytymään?  Löytääkö hän luotettavia kanssamatkaajia?

Sanasta löytyy lohdutus: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon". (Jaak 4:6)

Jumala julistaa olevansa nöyrien puolella.  Siitä tietoisena on nuoren ja vanhempien turvallista katsoa tulevaisuuteen.   


Millaisia asioita sinä lisäisit?  Miten sinua kasvatettiin olemaan sisäisesti vahva?


kuvat:Pixabay

Lapsen oikeudet

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Näin alkaa lista lapsen oikeuksista. 

Tiedätkö, mikä lapsi on? kysyin tänään kuopukselta.  Lapsi on pieni ihminen, josta pitää huolehtia ja jota pitää rakastaa.  Lapsi on rakas ja tärkeä ja ihana.  Suukottelin pientä pehmeää poskea. 

Vaikkakaan en sinisilmäisesti usko, että pelkkä sopimus auttaa meitä kohtelemaan lapsia oikein, on hienoa vuosittain pysähtyä muistamaan, miten paljon alle 18-vuotiaat tarvitsevat meitä aikuisia. 

Sopimuksessa esillä pidettävät asiat ovat alku sille, että kunnioitamme lapsen ainutlaatuista elämää, alusta alkaen, jo ennen syntymää.  Uskon, että Jumala antaa elämän.  Haluan auttaa jokaista elämän alussa olevaa lasta parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin, koska lapset ovat Jumalalle tärkeitä.

Jokaisella lapsella on lahjoja ja kykyjä tuoda iloa, luovuutta, kekseliäisyyttä tai järjestystä maailmaan. Hienointa vanhemmuudessa onkin auttaa lasta kehittämään omia lahjakkuuksia ja etsimään omille jaloille sopivaa polkua tulevaisuudessa.

Tässä on muutama vuosi sitten kirjoittamani teksti Lapsen oikeuksista:

Lapsen oikeuksien päivänä pidetään esillä sopimusta, jossa on sovittu kaikille lapsille kuuluvat oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien: terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille.  Se on valtioita sitova ihmisoikeussopimus.  Vain kolme maata maailmassa ei ole allekirjoittanut sitä.

Luin tämän sopimuksen läpi.  Siinä on 45 erityistä kohtaa, määritellen kaikki oikeudet, jotka lapsilla tulisi olla.  Sopimuksen kirjoittamisessa oli mukana valtioita, kansalaisjärjestöjä, sosiaalityöntekijöitä,  lakimiehiä, ihmisoikeusasiantuntijoita, hengellisiä johtajia, kasvatustieteilijöitä ja muita asiantuntijoita.  Heillä meni noin 10 vuotta sopimuksen kirjoittamiseen ja se on hyvin perusteellinen.

Jotenkin minua kosketti erityisesti artikla nro 6:

6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 

Oikeus elämään.  Lapsella on oikeus jäädä henkiin ja kehittyä.

Silti hälyttävän suuri osa maailman lapsista kuolee ennen viidettä ikävuottaan.  Kaksi vuotta sitten 6,9 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuoli.  Kaksi kolmasosaa näistä kuolemista olisi voitu estää (Wikipedia).  Voi miten paljon maailmassa onkaan tarpeita!  Vuonna 2009 maailmassa oli 31 maata, joiden alle 5-vuotiaista 10% kuoli.  Kuvittele tätä Suomessa; että jokaista tuntemaasi yhdeksää lasta kohti olisi yksi, joka ei selvinnyt viidennelle ikävuodelle.

Lapsella on siis oikeus elämään.  Mutta ei vain elämään sen alkuperäisessä määritelmässä; henkiinjäämistä ja kehittymistä.

Lapsella on oikeus yltäkylläiseen elämään. Jokaisella lapsella on oikeus ikuiseen elämään.  Siksi Lapsen Oikeuksien Sopimuksen artikla numero kuusi jää vajaaksi.

Lapsilla on oikeus kuulla, että heillä on mahdollisuus yltäkylläiseen elämään.  Mahdollisuus runsaaseen elämään, jossa runsaus ei tarkoita pursuilevia ruokakaappeja tai vaatekaappeja tai lelukaappeja.  Mahdollisuus elämän täyteyteen, jossa sydän voi olla täynnä iloa ja rauhaa ja voimaa huolimatta siitä kärsiikö henkilö sairaudesta, köyhyydestä tai koettelemuksista.

Yltäkylläinen elämä on vastakohta tyhjyydelle, tyytymättömyydelle ja tarkoituksettomuudelle.  Yltäkylläistä elämää elävältä ei puutu mitään.

Jokaisella maailman lapsella on oikeus kuulla, että hän voi saada ikuisen elämän.  Että hän voi oppia tuntemaan ikuisen Jumalan, elämän antajan, henkilökohtaisesti.  Että hän voi paeta kuoleman valtaa, elää pelotonta elämää pelottavassa maailmassa.  Että tämä näkyvä ei ole kaikki mitä on, vaan on tulossa on parempaa.  On toivo.  Millaisen muutoksen ikuisen elämän lupaus saakaan aikaan ihmiselämässä!

"Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus".  Sinulla, aikuisella, on velvollisuus, että maailman lasten oikeudet toteutuvat.  Lapsella on oikeus kuulla evankeliumi omalla kielellään, kultturellisesti ymmärrettävällä tavalla.  Meillä on velvollisuus siihen, että se toteutuu.

Voimme lukea tämän sopimuksen artiklat ja lisätä sinne paljon muutakin rikkautta, jota meille on suotu Jumalan Sanassa.  Meillä kristityillä on oikeasti hyviä uutisia tämän päivän lapsille.  Meidän ei pidä piileskellä ja hiippailla mumisten jotain pyhäkoulutunneista ja kivoista iltapäiväkerhoista.  Meillä on sanoma, joka muuttaa maailmaa...ja sinä voit aloittaa sen sieltä oman lähiympäristösi lapsista.  Yhden lapsen maailma voi muuttua sinun välitykselläsi...ja hän saa omakseen Jumalan lapsen oikeudet.

Siunattua Lapsen Oikeuksien Päivää!

Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä (Unisefin sivuilta):

1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.

4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.

5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.

6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.

7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.

8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.

9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.

10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.

11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta.

12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa.

14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä.

15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä.

16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.

17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.

18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.

19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.

21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta.

23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä.

24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.

25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain.

26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.

27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.

28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.

29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta.

30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.

31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.

33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä.

34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa.

Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa

36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä.

37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden.

38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.)

Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin

39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.

40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen.

41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.

42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea.

44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta.

45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa.

46. – 54. Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia.

Kuvat: Free Digital Photos / Stuart Miles/ Vlado