20.1.2019

Varoitus: Tämä (saattaa) muuttaa elämäsi

Olen kirjoittamassa blogiin juttua siitä, miten lukea Raamattua läpi.  Kirjoitin allaolevan tekstin 5 vuotta sitten ja esittelen siinä yhden tavan opiskella Raamattua henkilökohtaisesti. Tarvitset vain Raamatun, kynän ja muistikirjan - ja elämäsi voi muuttua!   


Muuttukaa.

                 Muistitko tämän käskyn olevan Raamatussa?

Uudistakaa mielenne.

                 Jatkuvasti.  Oletko viime aikoina?

Tutki, mikä on Jumalan tahto.

                 Myös tälle päivälle?

Tiedätkö mikä on hyvää, otollista ja täydellistä?

                 Vai etsijänäkö vielä vaellat?

Varmaan tunnistit jo ylläkäyttämäni Raamatunpaikan?  Roomalaiskirje, luku 12.  Jännää oli huomata, että ne tulivat heti näiden ajatusten jälkeen:

Jumalan rikkaudet ovat niin loppumattomia, viisaus ja tieto niin syvää, että voin vain ihmetellä niiden äärellä.  Yhtäkkiä omat avut ja taidot tuntuvat pisaralta valtameressä, hiekanjyvältä Saharan autiomaassa. 

En osaa tutkia Hänen tuomioitaan, en voi jäljittää Hänen teitänsä ja polkujansa.  Eksyn!  Miten Hän tuli tähän päätökseen?  En yksinkertaisesti tiedä.  

Kukaan ei voi väittää tuntevansa Jumalan ajatuksia.  

Jumala ei kysy neuvoa keneltäkään.  

Jumalan ei tarvitse maksaa kenellekään mitään takaisin.  Hänen ei ole pakko maksaa korvauksia. 

Kaikki on lähtöisin Jumalasta.  Kaikki on Hänen kauttaan tullut.  Kaikki on Häneen, Häntä varten luotu.  Kaikki kunnia kuuluu Hänelle, aina ja ikuisesti.  Loppumattomiin.  Totisesti.


Nämä peräkkäiset jakeet antavat meille pilkahduksen rajattoman Jumalan ja rajallisen ihmisen kohtaamisesta.  Toisaalta emme voi  kuin nöyränä, pienenä ihmisenä ihmetellä äärettömän Jumalan rikkauksia ja syvyyksiä.  Toisaalta meidän tulee tuntea Jumalan tahto ja uudistaa  mielemme sen mukaan.     

Raamattu on kirja, jonka sana on elävä. 

Elävä:   
1.  olla elossa, elävä, olemassa elollisena olentona.  
Laajemmin
a. olla olemassa, vaikuttaa, olla elinvoimainen.
b. osoittaa elonmerkkejä, olla toiminnassa

Raamattu elää, vaikuttaa, toimii. 

Raamattua ei pitäisi koskaan tutkia vain tietämyksen lisäämiseksi.  Raamattu ei ole historiankirja tai runokirja tai kulttuuriopas entisaikojen maailmaan.  

Se voi olla kaikkea tätä, mutta Pyhä Henki ei inspiroinut Sanaa vain jotta saisimme tunkea päämme täyteen faktoja, yksityiskohtia ja nippelitietoa.  Meillä ei ole näitä Kirjoituksia, joiden käännöstyössä monet menttivät henkensä, jotta voisimme voittaa väittelyitä tai osoittaa erinomaisuuttamme seurakunnassa.  

Raamatun lukemisen päämääränä on muutos.  Raamatulla on valtava muutosvoima, monet ovat löytäneet uuden elämän vain puhtaasti Raamattua lukemalla.



Jumala haluaa uudistaa kristityn mielen Sanansa kautta.  Hän tietää, että tarvitsemme uuden, radikaalin  tavan ajatella ja tehdä päätöksiä.  Päämääränä on, että muutumme sisältä ulospäin, pyhitymme ja vapaudumme.  Totuus saa sen aikaan.  Hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää.  Viisas nainen lukee, tottelee, muuttuu.  

Me muutumme, kun opimme tuntemaan paremmin Jumalaa, joka kommunikoi meille Raamatun kautta.  Kuinka emme muuttuisi?  

Jos ennen elin ankaran Ukko Ylijumalan pelossa, syyllisenä ja ahdistuneena epäilin kaikkia omia kykyjäni ja päätöksiäni, voin Raamatusta löytää Isän, joka haluaa viettää aikaa minun kanssani, koska nauttii minusta.  

Jos ennen täytin velvollisuuksia, jotta saisin Jumalan hyväksynnän tai ihmisten hyväksynnän, jos pelkäsin mitä ihmiset minusta sanoivat ja siten elin muiden mielipiteiden orjina, voin Raamatusta löytää armon (ansioton rakkaus minun osakseni) ja vapauden tehdä rakkauden ja kiitollisuuden motivoimana.  

Henkinen vapaus on todellakin kuin kivikuorma nostettaisiin olkapäiltä painamasta.   

Raamatussa Jumala ilmoittaa meille tahtonsa ja suunnitelmansa, alusta loppuun.  Maailman luomisesta Tuomiopäivään saakka meille on annettu tietoa Jumalan näystä maailmaa ja ihmisiä kohtaan.  

Jos olen luullut, että Jumalan tahtoa ei voi tietää eikä Hänellä ole suunnitelmaa minun henkilökohtaiselle elämälleni, voin Raamatun sivuilta nähdä kuinka jokainen Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyt kirjoitus voi valmistaa minut ”täydelliseksi, kaikkiin hyviin tekoihin valmiiksi” (2 Tim 3:15-16).  

Jumala tekee kaikkensa, jotta nämä kaikki hyvät teot, joita Hän haaveilee minun tekevän, ovat ulottuvillani Hänen kirjassaan.   Siellä Hän vakuuttaa, miten on luonut minut tarkoituksella, nähnyt minut jo ennenkuin kukaan muu tiesi olemassaolostani ja haluaa johdattaa minua askel askeleelta tuomaan Jumalalle kunniaa tällä maallisella ruumiillani ja elämälläni.  





Eikö siis kristityillä ole kaikki syyt vietää paljon aikaa Sanan äärellä?  Rakastaa sen tutkimista?  Löytää sieltä Kristus, joka kuoli puolestamme.  Tuntea Hengen johdatus ja silmien avautuminen ja nöyrtyminen totuuden äärellä.  Jos Jeesus sanoi, että jokainen, joka kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan on kuin mies, joka rakensi talonsa kalliolle ja kesti elämän tuomat myrskyt ja tulvat, etkö haluaisi tietää mitä Hän oikein opetti? 

Tässä ohjeet niille, jotka haluavat päästä ahmimaan Sanaa.  Viimeksi mainitsin hyvän tavan opiskella Raamattua.  Laitan linkin loppuun niille, jotka kaipaavat perusteellista tutustumista opiskelutapaan (alunperin ryhmäopiskeluun kehitetty). Tässä esittelen lyhyen, omaan opiskeluun sopivan metodin. 

Valitse teksti, jota aiot opiskella.  Yritä valita jaekokonaisuus, ei pelkkää yhtä jaetta.
 
Lue kohta hitaasti läpi.  Jos haluat, voit lukea sen ääneen.

Lue sama kohta läpi uudelleen.  Voit lukea sen jonkin muun Raamatunkäännöksen mukaan.

Lue se vielä kolmannen kerran läpi.  Tarkoituksena on tutustua Raamatunkohtaan niin, että osaisit omin sanoin selittää sen sisällön, jos joku kysyisi, mahdollisimman tarkasti.  Tässä voi suuresti auttaa se, että kopioit jakeet käsin paperille.  Kopioimalla opiskelemasi tekstin luet sen läpi useita kertoja ja keskityt sanoihin.  Tämä on hyvä tapa, jos sinulla on vaikeuksia keskittyä ajattelemaan tekstiä samalla kun luet sitä läpi.  

Nyt on aika kysellä! 

1.  Kysy itseltäsi: ”Mitä tämä Raamatunpaikka opettaa minulle Jumalasta?”.  Kirjoita ylös vastauksia sitä mukaan kuin löydät niitä tekstistä.  Voit tottakai vain mietiskellä aihetta, lukien jakeita läpi uudelleen ja uudelleen, mutta kirjoittamalla löytöjäsi ylös muistat ne paremmin.  Joskus voit huomata löytäväsi kokonaisuuksia ja usein toistuvia asioita ja ne on helpompi nähdä paperilla. 


2.  Seuraava kysymys:  ”Mitä voin tässä Raamatunpaikassa oppia yleisesti ihmisistä, itsestäni erityisesti?” Samalla tavalla lue läpi jakeita, kirjoita ylös vastauksiasi. 

3. Kolmas kysymys:  ”Miten aion totella tätä Raamatunpaikkaa?  Miten nämä Raamatunjakeet saavat muuttaa minua?”.  Tässä kohtaa meillä on vaarana heittäytyä teoreettiseksi ja puhua kauniin sanankääntein siitä, millaisia jaloja periaatteita ja ideologioita löytömme pitävät sisällään.  

Tässä opiskelutavassa on kuitenkin kysymys muuttumisesta ja tottelemisesta.  Jos et anna Jumalan Sanan muuttaa sinua, niin miksi luet sitä?  Jos et aio totella Jumalan Sanaa, oletko oikea opetuslapsi?  Ole erittäin konkreettinen ja kirjoita ylös asia, jonka voit oikeasti toteuttaa.  Jaakob sanoi: ”Olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.” (1:22).    

On olemassa paljon itseään kristityiksi kutsuvia, jotka kyllä ilomielin kuulevat Jumalan Sanaa, jopa lukevat ja opiskelevat sitä, mutta jotka epäonnistuvat sen käytäntöön laittamisessa.  Älä ole heidän kaltaisensa.  Älä petä itseäsi. 

Jos tämä tuntuu sinusta epämukavalta, haasta itsesi kirjoittamaan ylös syyt, miksi olet kristitty. 

4. Ja viimeiseksi: ”Kenelle aiot jakaa tästä Raamatunpaikasta oppimasi asiat?”.  Kristittyjä käsketään kertomaan hyviä uutisia muille. Laita hyvä kiertämään!  Jaa puolisosi tai lastesi tai vanhempiesi kanssa.  Ystävien, sukulaisten.  Työkavereiden, naapureiden kanssa.  Heidän ei tarvitse olla kristittyjä, jotta voisit jakaa heille oppimisiasi asioita.  Itse olen tällaisen Raamatunopiskelun jälkeen aina hyvin innostunut kaikesta siitä,mitä olen oppinut, että ei ole vaikeaa jakaa edes jollekulle näitä aarteita. 

Tämän opiskelun kauneutena on se, että se keskittyy täysin Raamattuun.  Et tarvitse selitysteoksia, kirjoja  ja opetuskasetteja.  Vain sinä ja Sana, ja saat muuttua!  Jumala pystyy tuomaan tahtonsa julki pelkän Raamatun kautta.  Onko tämä meille tämänajan kristityille liian radikaali ajatus?!

”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,  ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.  Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,  että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.” (2 Tim 3:14-17)



Discovery Bible Study by David Watson


kuvat

Free Digital Photos


Woman Reading Book On The Grass by Feelart
Woman Reading A Book by Naypong
Asia Young Woman Lying On Grass Writing Book by bugphai

14.1.2019

Jos opit lapsuudessa vääriä tapoja rakastaa, ei ole liian myöhäistä



Mitä enemmän olen oppinut avioliitosta, sitä selkeämmin muutama asia nousee esiin.

Lapsuudella on suuri merkitys...

...ja hoitava yhteys puolison kanssa voi parantaa lapsuuden haavoja ja puutteita.

Viime vuonna lukemani kirja How We Love teki minuun vaikutuksen.  Pastori- ja terapeuttipariskunta Milan ja Kay Yerkovich kuvaa kirjassa, miten me jokainen olemme oppineet tapoja rakastaa lapsuudenkodissamme ja lapsuuden kokemuksissa.  Valitettavasti useat meistä ovat oppineet epätäydellisiä, jopa harmillisia tapoja käyttäytyä läheisimmissä ihmissuhteissamme.

Kirjassa kuvaillaan viisi mallia, jotka olemme lapsuuden kokemuksista oppineet.  Näitä viittä Rakkauden Tyyliä kuvaillaan seuraavasti:


Välttelijä tulee kodista, jossa on niukasti kiintymystä, ja jossa arvostetaan itsenäisyyttä ja itseriippuvuutta.  Välttelijät kasvavat pitämään huolta vain itsestään.  Koska he saivat niin vähän kiintymystä ja huolenpitoa vanhemmiltaan, he käsittelevät siitä johtuvaa ahdistusta rajoittamalla tunteitaan ja tukahduttamalla tarpeitaan.  Aikuisena Välttelijät tuntuvat etäisiltä ja kaukaisilta.

Miellyttäjät kasvavat yleensä kodissa, jossa on ylisuojeleva, vihainen ja/tai kriittinen vanhempi.  Miellyttäjä-lapset tekevät kaikkensa, jotta he olisivat "hyviä" ja välttävät vaivaamasta nopeasti reagoivaa vanhempaansa.  He oppivat käyttämään energiaansa vanhemman lohduttamiseen tai lepyttelemiseen, sen sijaan, että saisivat itse lohdutusta.  Aikuisena Miellyttäjät pitävät tuntosarvet pystyssä toisten mielialoja tulkiten ja yrittävät pitää kaikki tyytyväisenä.  Tämä voi johtaa katkeruuteen, joka voi rikkoa suhteet tai ajaa Miellyttäjän lähtemään suhteesta.

Ailahtelijat kasvoivat arvaamattoman vanhemman kanssa, joten heidän omat tarpeensa eivät olleet tärkeitä.  Ilman säännöllistä vanhempien antamaa välittämistä he kokivat itsensä hylätyiksi, ja kun vanhempi oli taas valmis antamaan huomiota, lapsi oli väsynyt odottamiseen ja liian vihainen vastaanottamaan.  Aikuisena Ailahtelijat etsivät pysyvää, kestävää rakkautta, jota he eivät koskaan saaneet lapsena kokea.  He idolisoivat uusia ihmissuhteita, mutta väsyvät niihin, kun elämä (ja suhde) ei olekaan täydellistä. 

Kontrolloijien on pakko kontrolloida varmistaakseen, että haavoittuvaiset, negatiiviset tunteet, joita he kokivat lapsuudessa, eivät koskaan pääse pinnalle aikuisuudessa.  Kyky kontrolloida tarkoittaa suojelua pelolta, nöyryyttämiseltä ja avuttomuudelta.  Viha on ainoa tunne, joka ei ole haavoittuva, joten he käyttävät vihaa ja pelottelua kontrollin säilyttämiseen.  Kontrolli voi olla joko todella periinantamatonta tai satunnaista ja arvaamatonta, mutta Kontrolloijat eivät yleensä ymmärrä todellista syytä siihen, miksi heidän pitää hallita muita.

Uhriutujat.  Lapset selviävät kaaottisesta kotiympäristöstä pysymällä piilossa, ja tekeytymällä mahdollisimman näkymättömäksi.  He piileskelevät ja lepyttelevät, ja oppivat pakenemaan omiin ajatuksiinsa turruttaakseen vihaisten, väkivaltaisten, kaaottisten vanhempien aiheuttaman kivun.  Uhreilta puuttuu kokemusta heidän omasta ihmisarvostaan tai persoonastaan ja he ovat usein ahdistuneita ja masentuneita.  He eivät halua etsiä yhteyttä, vaan selviävät käyttäytymällä mekaanisesti odotusten mukaan. Uhrit voivat luoda uudestaan lapsuuden kotiympäristön hakeutumalla suhteeseen Kontrolloijan kanssa.  Jos tällaisessa suhteessa on lapsia, Uhri voi jopa suunnata tukahdetun vihansa lapsiin kun Kontrolloija ei ole läsnä. 


Nämä Rakkaustyylit kukin edustavat erilaisia tunne-elämän haavoja.  Mutta on olemassa ihmisiä, jotka ovat saaneet hyvät ja terveet lähtökohdat ihmissuhteisiin.  Heitä kutsutaan kirjassa nimellä Secure Connectors.  Vapaa, ei niin sujuva käännös voisi olla vaikka Turvallisuudentuntoinen Yhteydenottaja.

Turvallisuudentuntoiset Yhteydenottajat eivät pelkää vastavuoroisuutta eivätkä suhteisiin liittyvää antamista ja vastaanottamista.  He osaavat kuvailla vahvuuksiaan ja heikkouksiaan itsessään ja toisissa ilman, että he idolisoivat tai väheksyvät muita.  He osaavat kertoa tunteistaan ja tarpeistaan, koska ovat oppineet tunnistamaan niitä.  Heille on lapsuudessa opetettu ristiriitojen sopimista, joten he tietävät olevansa epätäydellisiä ja osaavat pyytää anteeksi, kun ovat väärässä.

Rajojen asettaminen ja "Ei:n" sanominen ei myöskään ole ongelma Turvallisuudentuntoisille Yhteydenottajille.  He kokevat uudet tilanteet mukavina, pystyvät ottamaan riskejä ja siirtämään tyydytyksen saantia.  Kun heillä on paha mieli, avun ja lohdutuksen hakeminen toisilta on heille helppoa.   

Lapsuusajan merkitys on kauaskantava.  Sitä ei välttämättä huomaa, ennenkuin olemme läheisessä suhteessa puolisomme kanssa.  Kun ristiriitoja ja stressiä tai muita vaikeita tunteita nousee esiin, taannumme varhain opittujen keinojen tasolla niitä ratkaisemaan.  Ongelmana on, että harva meistä on oppinut kypsiä ja turvallisuuteen perustuvia tapoja ratkaista vaikeita tunteita tai oppinut miten hakea yhteyttä toisen ihmisen kanssa, kun itsellä on paha olla.

Lapsuudessa tärkeintä on saada turvallinen kiintymyssuhde edes yhden aikuisen kanssa.  Jos vauvalla on ihminen, joka vastaa hänen tarpeisiinsa, lohduttaa kun vauvalla on hätä ja vauva saa oppia, että hän voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta, hänelle muodostuu turvallinen kiintymyssuhde.  Tämä on perusta koko elämän ihmissuhteille.

Tarve turvalliseen kiintymyssuhteeseen ei häviä vauvan kasvaessa.  Lapsi tarvitsee koko lapsuutensa ajan varmistusta siitä, että hän on tärkeä, hänen tunteensa ovat tärkeitä, ja että ympärillä on luotettavia aikuisia, jotka pitävät hänestä huolta.  Tunteiden tasolla tapahtuva yhteys, lohduttaminen ja sitoutuminen toisiin ovat tulevaisuuden ihmissuhteiden perusta.

Lapsuuden turvallisten kokemusten kautta voimme oppia, että

  • Ihmissuhteet tuovat minulle helpotusta, kun olen stressaantunut.
  • Haen apua, lohdutusta, tukea tai viisautta ihmisiltä asioiden sijasta. (vrt. riippuvuudet).
  • Voin pyytää apua, jos olen epävarma. 
  • Osaan käyttää useita eri sanoja kuvaillakseni kokemiani tunteita.
  • Minulla on lupa kertoa tunteistani puolisolleni ja lapsilleni.
  • Käytän tunteitani tunnistamaan tarpeitani, pystyn puhumaan tarpeistani ja pyytämään, mitä tarvitsen ilman, että toiset joutuvat arvaamaan. 


Omien kykyjen tunnistaminen näissä asioissa on tärkeä askel kohti tasapainoisuutta ja onnistuneita ihmissuhteita.  Jos jäätte puolisosi kanssa jumiin samoihin riitoihin ja käyttäydytte haastavissa tilanteissa ennalta-arvattavasti, voi olla aika tutkia, miten lapsuuden kokemukset ovat muokanneet teitä toimimaan näiden viiden tyypin tavoin ihmissuhteissa.

Välttelijät, mielistelijät, ailahtelijat, kontrolloivat ja uhrit kaikki käyttäytyvät tyyppinsä mukaisesta esimerkiksi stressaantuneina ollessaan.

Välttelijät vetäytyvät ja pitävät itsensä kiireisenä tekemällä jotain.

Miellyttäjät yrittävät saada ajatukset pois stressaavasta asiasta pitämällä muista huolta.

Ailahtelijat suuttuvat sille, joka on tuonut heille pettymyksiä ja aiheuttanut stressiä.

Kontrolloivat pomottelevat ja vaativat.

Uhrit pakenevat omaan maailmaansa.

Nämä ovat vahingollisia tapoja toimia suhteissa, eivätkä ihmiset, jotka seuraavat näitä harmillisia tapoja suhtautua stressiin osaa pyytää apua tai lohdutusta. Tämä ei ole heidän vikansa.  He ovat lapsuudessa oppineet selviytymään.  Ehkä heidän tarpeensa on jätetty huomiotta, tai heille on suututtu, kun he ovat ilmaisseet tarvetta lohdutukseen ja ymmärtämiseen.  Väkivalta ja laiminlyönti opettaa nopeasti lapsille, että ihmisistä on turha hakea yhteyttä ja turvaa. 

Tasapainoinen ja turvallinen tapa suhtautua stressiin on opetella itse tunnistamaan asioita, jotka tuovat minulle stressiä, ja miten alan käyttäytyä stressaantuneena.  Kun omia tapoja osaa tunnistaa, sitten voi siirtyä kertomaan omista tunteistaan (lista tunnesanoista voi olla avuksi) ja tarpeistaan.

Esimerkiksi: Minua ahdistaa työssä oleva ongelma ja tarvitsen halauksen ja rukousta.

Esimerkiksi:  Olen surullinen, kun sinä tulit myöhään kotiin.  Tarvitsen halauksen ja vakuutuksen siitä, että olen tärkeä ja sinä arvostat yrityksiäni valmistaa hyvä ilta-ateria. 

On mahdollista oppia aikuisenakin hyviä tapoja ratkaista ristiriitoja ja paikata turvattomuuden tunteita.  Rakastava aviopuoliso, joka uskollisesti on rinnalla vaikeiden hetkien läpi, voi luoda suhteeseen ilmapiirin, jonka hoidossa voi uskaltautua murtamaan lapsuudessa opittuja malleja.

Kirjoitin muutama vuosi sitten tutkimuksesta, jossa todettiin, että puolison avulla on mahdollista kasvaa ja löytää hyviä tapoja ratkaista ristiriitoja.  Näin on myös silloin, kun turvaton lapsuus on antanut siihen huonot valmiudet:  Miten lapsuus vaikuttaa pariskunnan riitojen ratkaisukykyyn.

Samaa ajatusta löytyi myös Seurakuntalainen-lehden haastattelussa, jossa psykiatri Jari Sinkkonen kertoi rakastavan puolison tärkeydestä.

 – Mentalisoinnissa sukellamme toisen nahkoihin ja eläydymme hänen tunteisiinsa ja ajatuksiinsa. Parisuhteessa runsas ja avoin kommunikointi, hyväksyntä ja ymmärretyksi tuleminen eheyttää. Kaikesta mielessä liikkuvasta on hyvä puhua, hienotunteisuutta unohtamatta, Sinkkonen sanoo.

Uskollisuus, sitoutuminen ja todellinen välittäminen ovat siis meille tärkeitä koko elämämme ajan.

Äitinä koen kasvatustehtäväni vastuutyönä, jossa opetan lapsilleni, että heitä rakastetaan ja heidät hyväksytään kaikkinen tunteineen ja ajatuksineen, täydellisesti.  Lasten saattaminen maailmaan, aikuisuuteen, on suuri tehtävä.  Siksikin haluan tässä blogissakin rohkaista äitejä ottamaan vanhemmuuden Jumalalta saatuna lahjana ja suurena mahdollisuutena vaikuttaa.  Mikään ei ole elämässä tärkeämpää kuin omat lapset.

Ja puolisona iloitsen elinikäisestä lupauksesta, jonka olemme mieheni kanssa toisillemme antaneet. Olen täällä sinua varten. Se on suuri kiitosaihe ja ihme.  Minulla on tärkeä rooli luoda lempeä ilmapiiri, jonka turvissa puolisoni voi kasvaa ja muuttua, ja minun on otettava myös vastuu omasta kasvustani.

Kristittyinä meillä on myös vielä yksi, todella vaikuttava voimavara, joka paikkaa lapsuuden puutteita.  Jumala, joka on meidät luonut, kykenee parantamaan toisten ihmisten puutteista ja laiminlyönneistä tulleet haavat.  Jumala on se täydellinen isä, aina läsnä oleva vanhempi, joka on suunnattoman ylpeä ja iloinen olemassaolostamme.

Luin erään kerran, että kaikki ihmiskunnan kokemat ongelmat ovat lähtöisin isättömyydestä.  Tämä on hurja väite, mutta mitä enemmän sitä kääntelen ja tutkin, sitä oikeammalta se alkaa tuntua.  Miten paljon tuskaa ja pettymystä onkaan perheissä, jossa ei syystä tai toisesta ole rakastava isää.  Ja miten paljon kurjuutta ja pahuutta pääsee nuorten elämään sisään ilman vahvan isän suojaa ja puolustusta.

Kristinuskon Jumala on Isä.  Ja Hänen aktiivinen läsnäolonsa tuo mahdollisuuden muutokseen, jota me niin kipeästi elämäämme ja ihmissuhteisiimme kaipaamme. 



Image courtesy of IndypendenZ at FreeDigitalPhotos.net

12.1.2019

Linkkivinkkejä viikonlopulle


Oi ihana viikonloppu!

Olen hiljattain lukenut inspiroivia ja viihdyttäviä artikkeleita ja ajattelin jakaa ne täällä teidänkin iloksi.


Tiesitkö, että tammikuun on nimetty lihansyöjien kuuksi?  Nykyään on muodikasta olla kasvissyöjä, mutta mitä mieltä Raamattu on ruokavaliostamme?  Olemme itse perheenä ihan tavallisia sekasyöjiä.  Rakastamme hyvää liharuokaa, mutta syömme viikottain myös kasvisruokia, kuten linssikeittoja ja muhennoksia.  Tässä artikkelissa on kattavasti tuotu esiin se, että Raamatussa ei tuomita lihansyöntiä, päinvastoin, sille löytyy jopa perusteita.

A THEOLOGICAL DEFENCE OF THE CARNIVORE MOVEMENT /Joshua D. Jones, seurakuntapastori ja kirjailija.


Hauska artikkeli kirjojenrakastajien vastareaktiosta Marie Kondon siivousvimmalle.  Kondon mielestä jokaisen kodista löytyvän kirjan pitäisi saada aikaan "ilon pirskahdus" mutta entä jos kirjoja on niin paljon, ettei ole aikaa pidellä jokaista kirjaa kädessä ilonpirskahduksia odottamassa?  Haluan itse talon täyteen kirjahyllyjä ja kirjoja - tai pikemminkin kokonaisen kirjaston, joten tässä tulen laittamaan stoppia Konmarittamiselle.

Keep your tidy, spark-joy hands off my book piles, Marie Kondo /  Ron Charles, kirjakriitikko


Hyvä parisuhde voi hoitaa lapsuudessa tulleita haavoja.  Seurakuntalainen-lehden sivuilta löytyvässä haastattelussa psykiatri ja kirjailija Jari Sinkkonen kertoo, miten vähilläkin eväillä maailmaan saatettu pystyy löytämään yhteyden toisen ihmisen kanssa.  Lapsuus muokkaa meitä suunnattoman paljon, mutta rakastava, turvallinen aviopuoliso voi tuoda hoitoa ja hyvyyttä elämään.

Jari Sinkkonen: Parhaimmillaan parisuhde hoitaa lapsuuden haavoja / Sanna Takala


1966 päättäväinen nuori nainen astui laivaan Englannissa ja pyysi Jumalaa näyttämään hänelle sataman, jossa hänen tulisi astua pois laivasta.  Jackie Pullinger saapui Hong Kongiin taskussaan 10 dollaria ja alotiti työn narkomaanien ja prostituoitujen parissa.  75-vuotias Jackien on edelleen aktiivinen eikä hänellä ole aikomustakaan jäädä eläkkeelle.  Sadat ihmiset ovat liittyneet Jackien elämäntyöhön.  Inspiroiva haastattelu suorapuheisen lähetin kanssa.  (Jackien kirja Lohikäärmeen ajo on lukulistallani 2019).

Jackie Pullinger: 'We're going to feel stupid for eternity if we waste this life' / Sam Hailes


Miten suhtautua teinityttöön, jolta alkaa löytyä jo sitä kuuluisaa asennetta äitiä kohtaan.  Käytännöllisiä vinkkejä äidille ja muistutus siitä, että kyllä ne lapset tarvitsevat vielä meitä teini-iässäkin!

Secrets to Handling Attitudes in Your Girls / Amy, bloggaaja ja 10 lapsen äiti.


Tässäpä näitä itseeni vaikutuksen tehneitä juttuja.  Hyvää lukuviikonloppua!


kuva:
FreeDigitalPhotos.net
“Caucasian Woman On Sunlounger Reading Tablet” by Ben Schonewille

4.1.2019

Toimiva vinkki, jos lapsesi pelkää sängyn alla olevaa hirviötä

Olemme löytäneet mieheni kanssa hyvin yksinkertaisen, mutta tehokkaan tavan käsitellä hirviö-sängyn-alla -kysymystä.  Löysimme sen eräästä vanhasta lastenkasvatusoppaasta ja olemme noudattaneet sitä kaikkien neljän lapsen kanssa.  Se on todellakin hyvin helppo ja toimiva tapa.  Tässä siis malli, miten alle kouluikäisen lapsen kanssa voi toimia iltaisin, kun lapsi pelkää sängyn alla olevaa hirviötä.




























Jokainen vanhempi on joutunut palaamaan illalla lapsen sängyn viereen ja kuulemaan sanat: minua pelottaa!

Rakastava vanhempi ei halua tietenkään, että lapsi joutuu olemaan peloissaan.  Hän tekee siis kaikkensa, jotta lapsi lopettaisi pelkäämisen (vanhempien pitää venyä jopa mahdottomiin tavoitteisiin)  ja nukkuisi rauhassa läpi yön (todellinen tavoite).

Niinpä rakastava vanhempi kysyy lapselta: "Mikä sinua pelottaa?"

Vastaus voi olla ihan mitä vain, mutta hirviö-kysymys tulee esiin ainakin jossain vaiheessa lapsen elämää.

"Sängyn alla on hirviö!"

Jos lapsi pelkää sängyn alla olevaa hirviötä, voi rakastava vanhempi huokaista helpotuksesta.  Pelkoon on helppo karkoitin.  Hän kertoo rauhallisesti lapselleen:

"Hirviöitä ei ole olemassa.  Laita nyt pää tyynyyn ja silmät kiinni. Minä peittelen sinut peiton alle. On aika nukkua.  Minä rakastan sinua.  Aamulla nähdään!"

Rakastava vanhempi antaa suukon lapsen poskelle ja poistuu huoneesta.

Lapsi nukahtaa eikä enää herää pelkäämään sängyn alla olevaa hirviötä.

Loppu.


sirkkojen sirinää



Mitä mieltä olet tästä mallista?

Vaikka hirviö-pelkoon on näinkin helppo karkoitin, moni vanhempi tekee asiasta hyvin vaikean itselleen ja lapselleen.  He eivät voi uskoa, että näin yksinkertainen tapa voisi toimia ja mielummin viettävät useita öitä yrittäen rahoitella lastaan mitä erikoisimmilla tavoilla.

Mitä vanhemmat ovat kautta aikojen tehneet, kun heidän lapsensa ovat kertoneet pelkäävänsä hirviöitä?  He kurkistavat sängyn alle.  He avaavat vaatekaapin oven.  He laittavat valot päälle.  Joskut valmistavat erityisen "hirviösuihkeen" ja ruiskivat sillä lapsen huoneen läpi.

"Näetkö nyt, ei hirviöitä näy missään!"

Tai he antautuvat pitkiin keskusteluihin siitä, miltä hirviö näyttää, mitä se syö, missä se asuu jne.  Toivottavasti he eivät ota lasta sängystä ylös piirtämään hirviötä, mutta viimeistään päivän aikana he haluavat opettaa lapselle, että me karkoitamme pelon kohtaamalla sen ja niinpä me nyt piirrämme sen hirviön paperille.  Katso kuinka pieni ja hassu se on!  Ei yhtään pelottava!

Mitä kaikki tämä hirviön aikaansaama toimiminen viestittää lapselle?

Vanhempi kertoo toimillaan, että hän uskoo hirviön olevan sängyn alla tai kaapissa.  Hänellä on jopa hirviösuihketta.  Vanhempi uskoo niin kovasti hirviön olemassaoloon, että haluaa tietää miltä se näyttää ja mitä se syö ja tietää myös, että sen voi piirtää paperille! 

Näin toimii pienen lapsen logiikka.  Jos vanhempi käyttäytyy ihan niin kuin jotain olisi olemassa, lapsi uskoo, että jotain on olemassa.  Ei väliä sillä, mitä vanhempi sanoo.  Lapsi kuulee kyllä sanat "Ei hirviöitä ole olemassa", mutta jos vanhempi aukoo ovia ja kurkistelee joka paikkaan hirviötä etsien, lapsi näkee vanhemman käytöksestä, että kyllä niitä hirviöitä voi täällä vaikka ollakin.

Ja lapsi jatkaa sängyn alla olevan hirviön pelkäämistä.

Meidän neljästä lapsesta jokainen on saanut kuulla meiltä, että hirviöitä ei ole olemassa.  Mutta he ovat myös nähneet, miten me jatkamme elämäämme ihan niin kuin hirviöitä ei olisi olemassakaan!  Se on tuonut heille suuremman rauhan nukkumaanmenoaikaan kuin mikään hirviösuihke tai sängynalustan tarkistamisen rutiinit koskaan olisivat voineet tuoda.

Vanhempien rauhallinen käytös rauhoittaa lapsia kaikenlaisissa stressaavissa tilanteissa paremmin kuin mikään muu temppu, toiminta ja aktiviteetti.  Tätä oppia kannattaa käyttää hyödyksi silloin, kun lapsi on jännittynyt tai peloissaan.

"Kaikki on hyvin, äiti on tässä" on lause, jota olen toistellut satoja kertoja halaten eri syistä tolaltaan olevia lapsiani.  Ja lapsi rauhoittuu uskoen siihen, että vanhemmat kyllä tietävät mistä puhuvat.  Lastenkasvatuksessa vanhemman rooli ja esimerkki on yhä se tärkein.



Tärkeää huomioitavaa:

Lapsilla on monenlaisia pelkoja.  Käsittelen tässä vain sängyn alla tai kaapissa olevan hirviön pelkoa, jota esiintyy yleensä nukkumaanmenoaikaan.

Jos lapsesi elämä on tähän mennessä ollut suhteellisen tasapainoista ja onnellista, ja hän on päiväsaikaan normaali, iloinen lapsi, pelko-kysymys on helpommin käsiteltävissä.

Jos lapsi ei pelkää hirviötä, se voi olla hänen mielikuvitusystävänsä, eikä asiaa kannata sen suuremmin surra.

Mutta jos lapsesi on joutunut käymään läpi suuria traumoja, kuten vanhempien vakava sairaus, kuolema tai avioero,  tai joutunut onnettomuuteen, kokenut lähiomaisen vakavan sairauden tai kuoleman, nähnyt kauhuelokuvia tai pelottavia kuvia tai kokenut mitään muuta järkyttävää, suhtaudu pelko-kysymykseen eri tavalla.


Mutta onneksi pienillä lapsilla on yleensä pienet murheet ja sängyn alla oleva hirviö on se pienin, koska sitä ei edes ole olemassa!


p.s. Aikuisille kirjoitin pelosta viime vuonna ja se oli yksi suosituimmista postauksista.

3.1.2019

Kirjasuosikkini vuodelta 2018


Edit: Huomasin, että unohdin listalta kaksi kirjaa, joten lisäsin ne sinne vasta jälkeenpäin. 

Luin viime vuonna 67 kirjaa.  Vuoden viimeisimpänä tunteina yritin kiihdyttää vielä yhden kirjan loppuun, mutta en ehtinyt.  Sain sen sitten luettua seuraavana aamuna (käy uudessa lukulistassa katsomassa mikä se oli).  Ameriikoissa oli silloin vielä vuosi 2018 menossa, olisiko sen voinut laskea viime vuoden listaan? ;)

Koska lukutoukat rakastavat kirjoja ja niihin liittyviä analysointeja, kerran vuodessa pyörittelen täällä kirja-asioita....vaikken mikään kirjabloggaaja olekaan!

Valitsin luettujen kirjojen joukosta 11 suosikkiani.  Nämä ovat kirjoja, jotka ovat hyvin kirjoitettuja ja jotka voisin täysin tyytyväisenä lukea uudelleen.  Niitä myös suosittelisin muille, joten ota vinkit vastaan!  Kirjat ovat lukujärjestyksessä.



1. Roald Dahl: Charlie and the Chocolate Factory (äänikirja)

Kuuntelimme Charlie ja Suklaatehdas-kirjan pitkän automatkan aikana.  Sekä lapset että aikuiset nauttivat kirjasta.  Köyhä Charlie osallistuu arvontaan, jonka voittajat pääsevät vierailulle salaperäiseen suklaatehtääseen.  Viisi lasta pääsee vanhempineen tutustumaan paikkaan.  Jokaisella lapsella on oma helmasyntinsä, joka paljastuu ja joka karsii heidät pois pääpalkinnon voittamisesta.  Kirja on hassu ja humoristinen ja siinä on jännittäviäkin kohtia.  Kirjasta on kaksikin elokuvaa, mutta kyllähän kirja aina elokuvat voittaa.


2. Scott Sauls: From Weakness to Strength: 8 Vulnerabilities That Can Bring Out the Best in Your Leadership

Scott Sauls rohkaisee pastoreita ja hengellisen työn johtajia olemaan avoimia omista heikkouksistaan ja kamppailuistaan.  Erinomainen, rehellinen kirja!  Luvuissa käsitellään mm. seuraavia aiheita: kunnianhimo, eristyneisyys, kritisismi, kateellisuus ja epävarmuus.  Vaikka et olisikaan johtoasemassa, tämä voi auttaa sinua tukemaan niitä, jotka tekevät tätä arvokasta työtä hengellisellä kentällä.


3. Anne Lamott:  Traveling Mercies - Some Thoughts On Faith

Anne Lamott kirjoittaa rehellisesti ja hauskasti kommelluksistaan uskossa ja elämässä.  Isoja teemoja ovat alkoholismi, sinkkuäitiys, usko, Jeesus.  Lamott on erinomaisen taitava sanojen käyttäjä.  Tämä on toinen Lamottin kirjoista, jonka olen lukenut, ja aion lukea muutkin kunhan niihin törmäilen.


4. Rick Riordan: Kesän miekka

Nuorisofantasiakirjallisuutta, joka lennähti syliini kun unohdin kesälomareissulla oman kirjani kotiin. Perheen nuoret olivat nauraneet vieressäni Riordanin kirjoja lukiessa.

Riordan on luonut suositut kirjasarjat, jossa teini-ikäiset puolijumalat seikkailevat maailmaa pelastamassa.  Kesän miekka on Mangus Chasen kolmen kirjan sarjassa ensimmäinen.  Magnus kuolee ja herää Manalassa.  Hän saa kuulla olevansa puolijumala eli muinaisen skandinaavijumalan jälkeläinen.  Tykkään kirjan huumorista ja sarkasmista ja on myös kiva oppia näistä menneiden maailmoiden jumalkertomuksista (Riordan pysyy suht uskollisena legendoille).

Kirjoissa saa irvistämään vain se, että nykyajan kirjailijat luulevat, että nuorisokirja ei ole uskottava, jollei siellä ole ainakin yksi seksuaalisuutensa kanssa kamppaileva nuori.  Tämä toistuu muissakin Riordanin kirjasarjoissa.  Mietin mieheni kanssa, miten suhtautua tähän.  Olisiko parasta ohjata teinejämme toisien kirjojen ääreen?  Päätimme, että aiheen noustua kirjoissa esiin aiomme keskustella siitä nuortemme kanssa.   

p.s. En pitänyt yhtä paljon Riordanin Percy Jackson-sarjasta, vaikka sekin oli ihan viihdyttävää lukemista.


5. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

Kirjallisuuden klassikoita ja kahdensadan vuoden jälkeen yhä suosittu kirja.  Olen viettänyt nuoruudessani jonkun aikaa Englannissa ja jotenkin se on mielessäni rikas ja romanttinenkin kulttuuri.  Kirjassa selvitetään Bennetin perheen viiden tyttären elämää, erityisesti esikoisen Janen ja toisen tyttären Elizabethin haaveita ja kokemuksia rakkauden ja romantiikan parissa, joita tarjoutuu kun naapuriin muuttaa komea poikamies ystävineen.

Sain tartutettua Austen-kuumeen perheeseeni, kun katsoimme BBC:n 1995 valmistuneen televisiosarjan Ylpeys ja ennakkoluulo.  Eipä taida olla Colin Firthiä voittanutta Mr. Darcyn roolissa!



6. Alexander McCall Smith: Häähuumaa lauantaina.  Mma Ramotswe tutkii

Ihanan oivaltavasti kirjoitettuja naisetsiväkertomuksia Botswanasta.  Nautin minulle vieraan kulttuurin kuvauksista, mutta erityisesti ihailen Mma Ramotswea ja hänen elämänfilosofiaansa.   Mma Ramotswen maanläheinen ihmisviisaus pelastaa monta kiperää tilannetta ja selvittää monta arvoitusta.  Haluan isona olla Mma Ramotswe!



7. Jordan B. Peterson: 12 Rules for Life: An Antidote to Chaos

Psykologian professori antaa elämänohjeita kaaoksen hallitsemiseen.  Kirjan 12 sääntöä perustuvat Petersonin suosittuun listaan onnellisuudesta.  Järkeenkäyvää pohdiskelua ihmismielestä ja käyttäytymisestä ja yllättävän paljon sitaatteja Raamatusta.  Erityisesti lastenkasvatuksesta kertova luku oli mielenkiintoinen ja palasin siihen monta kertaa.

Petersonin mielipiteet herättävät tunteita.  Hänella on lukuisia Youtube-videoita, joissa hän luennoi yliopistossa tai vastaa ihmisten kysymyksiin ihmisistä ja maailmankulusta.  Peterson ei pelkää sanoa asioita niin kuin ne on, mikä on virkistävää kuunneltavaa ja luettavaa.  Hän on kirjassa avoin oman elämänsä kokemuksista, mikä tuo siihen oman miellyttävän vivahteensa.



8. Alan Kreider:  The Patient Ferment of the Early Church: The Improbable Rise of Christianity in the Roman Empire 

Vaikuttava kirja.  Kreider perusti alkuseurakuntien elämää ja elinympäristöä kuvaavan kirjansa huolelliseen ja laajaan tutkimustyöhön.  Cyprian, Irenaeus, Tertullian, Origen, Pachomius ja Lactantius sekä muut kirkkoisät ja heidän työnsä tulevat tutuksi, samoin kuin monen muun nykyajan kirjailijan alkukirkkohistoriasta kertovat kirjat. Kreider kuvailee kuinka alkuseurakunnat elivät sen ajan kulttuuriensa joukossa, muuttuen ja muokkautuen olosuhteiden mukaan.
  
Mieleenpainuvinta on alkuseurakuntien sitoutuminen uusien kristittyjen luonteen ja käytöksen muuttumiseen - he eivät keskittyneet evankeliointiin ja lähetystyöhön, vaan käyttivät vuosia varmistaakseen, että uudet kristityt todella elivät niinkuin Jeesus opetti.  He luottivat siihen, että uusi, muuttunut elämä uusine arvoineen oli riittävä todistus "Me emme opeta suuria asioita, me elämme niitä".  Kärsivällisyys oli suuri hyve, siitä johtuu kirjan nimikin. Loppuluvuissa kerrotaan Konstantinuksen ja Augustinen elämästä.  Erinomaisen mielenkiintoinen ja monia ajatuksia herättävä kirja.


9. L. M. Montgomery: Anne of Avonlea

Vietin loppuvuoden lukien Lucy M. Montgomeryn kirjoja läpi.  Osa oli tuttuja jo omasta lapsuudesta, osa oli täysin uusia löytöjä.  On jännää huomata, miten vanhempana koen nämä nuoruuden suosikkikirjat eri tavalla.  Huomaan monia asioita, joita en ehkä teini-iässä vielä tajunnut.

On mielenkiintoista myös huomata suomalaisen kääntäjän ratkaisut nyt, kun luen kirjoja ensimmäistä kertaa englanniksi (miksi Anne on suomeksi Anna?).  Vielä yksi huomio: kyynelehdin paljon helpommin koskettavien kohtien äärellä - pitääkö laittaa iän syyksi?  Tässä kirjassa Anne seurataan Annen elämää ja ystäviä Avonlean pikkukylässä, parasta on, kun Anne sopii rikkoutuneet välinsä Gilbert Blythen kanssa.  Montgomeryn kirjoista kaikki ovat suositeltavia, mutta tämä on yksi omista suosikeistani!



10. Milan and Kay Jerkovich: How We Love

Täysin erilainen avioliittokirja ja voin väittää, että sinä tarvitset tämän kirjan tietoja, mitä pikemmin, sen paremmin.  Joku ystävistäni ehti jo kutsu tätä How To Love-kirjaksi, mutta aiheena EI ole se, miten voisimme rakastaa puolisoani paremmin!

Kirja keskittyy täysin analysoimaan sinun tapaasi rakastaa.  Olet oppinut lapsuudessa tietyn rakastamisen tyylin ja tuot nyt avioliitossasi tätä esiin.  Puolisollasi on myös oma tyylinsä osoittaa ja vastaanottaa rakkautta, jonka hän on lapsuuden kokemustensa mukaan muodostanut.

Kirjoittajapariskunta jakaa rakkauden tyylit viiteen tyyppiin: välttelijä, miellyttäjä, ailahtelija, dominoija ja uhri.  Oman tyylin paljastuminen on silmiäavaava ja haastava kutsu löytää taspainoinen tapa rakastaa.  Kirja sopii myös sinkuille, koska oman rakkaustyylin löytäminen on osa itsetuntemusta ja auttaa tulevaisuuden ihmissuhteissa.  Kirjan Kindle-versiossa on myös työkirja, jonka syvällisten kysymysten kanssa voit kasvaa ihmissuhteissasi.  Suosittelen! 



11. Peter Greer and Chris Hors: Mission Drift: The Unspoken Crisis Facing Leaders, Charities, and Churches 


Hope Internationalin johtajilla on tärkeä viesti tämän päivän järjestöjen ja seurakuntien johtajille.  Järjestöt ja yritykset ovat vaarassa ajelehtia alkuperäisestä näystään, jos ne eivät pidä selkeästi kiinni arvoistaan.  Kirjassa johtajat keskustelevat elävän elämän esimerkkien kautta kristillisiä järjestöjä kohtaavista haasteista ja miten selvitä niistä.  Myös tarkan rekrytoinnin tärkeys oli hyvin edustettuna. En ole aiemmin tutustunut järjestöjen johtamiseen, joten kirja oli mielenkiintoinen silmänavaus.


Suosikkikirjailijoistani Steven James, John Grisham, Francine Rivers, Maeve Binchy ja Liane Moriarty olivat myös vuoden 2018 luettujen listalla, ja heidän kirjojaan voin myöskin suositella sydämeni pohjasta.

Kirjalistan analysointia


Miesten kirjoittamia 34 (vuonna 2017 25)
Naisten kirjoittamia 30 ( 43)
Mies-naisparin yhteistyö 1 ( 2)
Kahden miehen yhteistyö 1 (0)
Kokoelma useilta kirjoittajilta 1 (1)


Asia/opetuskirjoja: 9 (13)
Elämänkertoja/muistelmia: 5 (11)
Romaaneja/novelleja: 53  (46)


En löytänyt hakemaani tasapainoa romaanien ja asiakirjojen välille, vaan kallistuin yhä enemmän fiktion maailmaan.  Syytän stressaavaa vuotta ja useita kirjasarjoja, joiden koukkuun jäin. Onhan se pakko lukea, mitä seuraavassa kirjassa tapahtuu.   

Jätin kesken suunnittelemani lastenkasvatukseen littyvän kirjan, mutta sen saa sitten ensi vuoden listalle.  Yksi avioliittokirja tuli luettua (Yerkovich: How We Love), ja se oli kyllä todella hyvä!  Tämä on tavoitteeni joka vuodelle.  

Käytin vuoden aikana vanhoja tuttuja hartauskirjoja, jotka löytyvät suosittelemieni kirjojen listalta täältä.  Uusi tuttavuus on lahjaksi saatu Chris Baxterin The Heartbeat of God, mutta se ei ole niiiin hyvä, että pääsisi tuolle listalle noiden kolmen kirjan joukkoon. 

Löysin vuoden aikana kirjablogin Modern Mrs Darcy ja sain sieltä useita vinkkejä hyvistä kirjoista.  Olisikohan sinulla suositella vastaavaa suomenkielistä blogia?   

Kaiken kaikkiaan kiva lukuvuosi ja seuraavalle vuodelle on vielä paremmat odotukset! 



Kuva:
FreeDigitalPhotos.net
“Rest Time” by Michelle Meiklejohn




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...