8.6.2019

Junia - Raamatun kiistellyin henkilö?



Kuka olisi uskonut, että Vanhan Testamentin Daavidin elämästä lukiessani löysin mielenkiintoisen yhtymäkohdan Juniaan, tuohon kiisteltyyn Uuden Testamentin henkilöön, joka mainitaan yhdessä ainoassa jakeessa. 

Olen systemaattisesti lukenut Raamattua läpi kokonaisuutena.  Uskon, että meille on annettu koko Kirja tarkoituksella ja jokainen osa siitä on tärkeä. Kokonaisuutena Raamatusta löytyy tärkeät periaatteet ja sen punainen lanka; ilmoitus siitä, miten suhteemme Jumalaan rikkoutui synnin vuoksi ja miten voimme saada syntimme anteeksi ja löytää jälleen läheisen suhteen Häneen.

Raamatun sivuilta opin tuntemaan Jumalaa, kaiken Luojaa, Hänen luonnettaan ja Hänen suunnitelmaansa luomakuntaa ja ihmiskuntaa kohtaan.  Mikään ei ole mielenkiintoisempaa kuin näiden vanhojen kertomusten tutkiminen, historiallisten ihmisten elämään tutustuminen ja heiltä oppiminen. 


Taustaa: Kuka on Junia?  


Junia mainitaan Roomalaiskirjeen viimeisessä luvussa, jossa Paavali lähettää terveisiä Roomassa asuville kristityille.  Luvussa Paavali mainitsee nimeltä 27 kristittyä, jotka ovat hänelle rakkaita monin eri tavoin, vaikka hän ei ole itse käynyt vielä Roomassa. 

Tässä on jae, jossa mainitaan Junia:

7 Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle, heimolaisilleni ja vankeustovereilleni, joilla on suuri arvo apostolien joukossa ja jotka jo ennen minua ovat olleet Kristuksessa.

Jakeen perusteella voimme tietää varmasti seuraavat neljä asiaa:

Junia (Ἰουνιᾶς Iounias)

on juutalainen (Paavalin sukulainen tai samaa heimoa),
hän on ollut vangittuna uskonsa tähden Paavalin kanssa,
hän on arvostettu,
hän on seurannut Jeesusta kauemmin kuin Paavali. 

Miksi Juniasta kiistellään?


Paavalin mainitsema Junia on aiheuttanut Raamatuntutkijoiden välillä kiistelyitä vuosikymmenten ajan.  Kukaan muu luvun 16 henkilö ei ole saanut aikaan tällaista huomiota.  Miksi ihmeessä?  Erimielisyyksiin on seuraavia syitä.

Ei ole täysin selvää, viittaako nimi Junia mieheen vai naiseen.  Molemmille löytyy perusteita, joita mainitsen kohta.

Kiistoja aiheuttaa Junian sukupuolen lisäksi myös se, oliko hän itse apostoli, apostolin vaimo vai tunnettu apostolien joukossa (olematta itse apostoli).

On myös epäselvyyttä siitä, oliko Junialla auktoriteettiasema alkuseurakunnan parissa. 

Feministikristityt ovat ottaneet Juniasta kertovan jakeen lempipaikakseen, jolla he perustelevat naisten yhtäläisen mahdollisuuden olla seurakunnan johtajia miesten rinnalla.  Syyksi he sanovat, että koska Juniakin (nainen) oli apostoli ja tärkeässä asemassa alkuseurakunnan keskuudessa, meidän ei pitäisi laittaa minkäänlaisia rajoituksia seurakunnan tehtäviin - naisetkin voivat olla seurakunnan pastoreita, pappeja, vanhimpia, opettajia jne.

Kaikilla näillä kohdilla on teologista merkitystä ja ne vaikuttavat tämän päivän seurakunnan käytäntöihin.  Siksi on hyvä opiskella Juniaan liittyvää Raamatun jaetta.  Ja koska Juniasta löytyy maininta vain yhdessä Raamatun jakeessa, on elintärkeää ymmärtää myös Raamatun yleinen opetus em. teologisiin kohtiin. 


Asenne Raamatuntutkisteluun


Olen maininnut aiemmin, että lähestyn kinkkisiä Raamatun jakeita avoimin mielin.  Minulla ei ole ennaltamäärättyä mielipidettä, jolle vimmaisesti etsin Raamatusta tai Raamatunopettajilta perustelut.  Tiedän, kuinka helposti kulttuuri muokkaa Raamatuntulkintaamme.  Yritän välttää tulkitsemasta Raamatun opetuksia nykyajasta ja nykyajan trendeistä käsin. 

Sen sijaan tutkin Raamattua kokonaisuutena ja usein vietän tiettyjen Raamatun jakeiden tai ajatusten parissa vuosia, jolloin tutkailen asiaa monesta eri näkökulmasta.  Juniasta en ole aiemmin kirjoittanut, mutta nyt ajatukseni saivat sysäyksen Vanhan Testamentin lehdiltä, joten päätin yrittää ymmärtää tämän jakeen merkitystä tämän päivän uskoville.

Käytän Raamatun sanojen opiskelussa Blue Letter Bible-sivustoa, jossa Raamatun sanoja voi tutkia alkukielillä ja niiden alkuperäistarkoituksessa. 


Mies vai nainen?


Andronikus ja Junia voivat olla aviopari, kuten luvussa aiemmin mainitut Priska ja Akylas.  (Minusta on mielenkiintoista, että jos Andronikus ja Junia ovat aviopuolisot, miksi jakeessa 3 mainitut Priska ja Akylas esitellään naisen nimi ensin, mutta jakeessa 7 Andronikus ja Junia-tapauksessa miehen nimi on ensin, jos siis Junia on naisen nimi. Minulla ei ole vastausta tähän.)

He voivat myös olla kaksi miespuolista työtoveria, jotka mainitaan yhdessä aivan kuten naispuoliset työtoverit Tryfaina ja Tryfosa samassa luvussa jakeessa 12.

He voivat myös olla veli ja sisko, ottaen huomioon sanan heimolainen merkityksen. Sana heimolainen on alkukielessä syggenēs.  Se löytyy Raamatusta 12 kertaa, kuudessa eri muodossa tarkoittaen (veri)sukulaista. 

Tässä jakeessa se on monikon maskuliinimuodossa, viitaten sekä Andronikukseen että Juniaan.  Kun sama sana viittaa Elisabetiin, Marian serkkuun, se on yksikön feminiinimuodossa (συγγενής) ja suomeksi käännetty serkuksi.   

Sana syggenes voidaan kääntää myös samaa heimoa olevaksi ihmiseksi, kuten Paavali puhuessaan juutalaisista “jotka ovat sukulaisiani lihan puolesta, ovat israelilaisia...”  Room 9:3.  Mutta luvussa 16 Paavali käyttää sanaa heimolainen vain kolmesta henkiöstä, vaikka mainitseekin nimeltä muitakin juutalaisia. 

Niinpä Andronikus, Junia (συγγενεῖς, maskuliininen monikko) ja jakessa 11 mainittu Herodion, hänkin heimolainen (συγγενῆ, maskuliininen yksikkö) voivat olla Paavalin (miespuolisia) serkkuja, verisukulaisia, kuten muutama kommentaari asian selittää.


Junia kreikkalaisena nimenä


Kreikankielisiä tekstejä tutkiessa löytyy sekä mies- että naispuolisia Iounia(s)-nimisiä henkilöitä.  (Iounias on kreikankielinen muoto nimestä Junia/Junias.) Joka tapauksessa se on harvinainen nimi, josta koko kreikankielisestä kirjallisuudessa löytyy vain 3 mainintaa Uuden Testamentin ulkopuolelta.  Näistä kolmesta kahdessa puhutaan naisesta ja yhdessä miehestä. 


1. Plutarch (n. AD 50–n. 120), kirjassaan Life of Marcus Brutus: ...Kassiuksen vaimo Junia, Brutuksen sisko… [Iounia gar adelphe Broutou sunoikei Kassios]

2. Epiphanius (AD 315–403), Kirjassaan Index of Disciples: “Iounias, of whom Paul makes mention, became bishop of Apameia of Syria.” Kreikan kielessä “of whom” on maskuliininen (hou) ja näyttää, että Epiphanus ajatteli Iounias-nimen kuuluneen miehelle. 

3. John Chrysostom (AD 347–407), saarnatessaan Roomalaiskirje 16:7sta, sanoi Juniaksesta puhuessaan “Oh! how great is the devotion of this woman, that she should be even counted worthy of the appellation of apostle!”


Kirkkoisät olivat siis eri mieltä siitä, oliko Junia mies vai nainen.  Epiphanuksella näytti olevan enemmänkin tietoa Juniasta, sillä hän tiesi Junian olleen Syyrian Apameian piispa eli vanhin. Chrysostom ei sanonut muuta Juniasta kuin mitä hän Paavalin jakeesta löysi. Toisaalta Epiphanus oli kääntänyt Priska-nimen miehen nimeksi, joten tekikö hän samoin Junialle? 

Tärkein viittaus jakeeseen löytyy arvostetun kirkkoisän Origenin kynästä vuodelta 252jKr, joka Roomalaiskirjeen kommentaarissaan sanoo:   [Andronicus, et Junias, et Herodion, quos omnes et cognatos suos, et concaptivos appellat].  

Latinan kielioppia ymmärtävät huomaavat, että Junias on tässä latinankielinen maskuliininen yksikön nominatiivi, joka viittaa siihen, että Junia(s) on mies, kuten kaksi muutakin nimeltä mainittua Paavalin “sukulaista ja vankitoveria”. 

Lähteitä vertaillessa vaaka kallistuu miespuolisen nimen puoleen, mutta kuten sanoin, tätä ei voi todistaa 100% kaikkia tyydyttäen. On heitäkin, jotka vilpittömästi uskovat, että Junia on nainen.

Törmäsin myös ajatukseen, että nimet Junia ja Julia ovat sama nimi, jotka vain kirjoitetaan eri tavalla.  Koska Room 16:15 mainitsee myös Julian (Ἰουλία, Ioulia), on selvää, että ainakin Paavalin kirjeessä Roomalaisille Junia ja Julia ovat kaksi eri nimeä.   


Apostoli vai ei? 


7 Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle, heimolaisilleni ja vankeustovereilleni, joilla on suuri arvo apostolien joukossa ja jotka jo ennen minua ovat olleet Kristuksessa.


Kaikella todennäköisyydellä Junia ei ole itse apostoli.  Kieliopillisesti sana episēmos, “of note”, ja suomeksi “suuri arvo apostolien joukossa” tarkoittaa, että apostolit pitävät Andronikusta ja Juniaa suuressa arvossa.  Siksi se voidaan myös kääntää sanoilla “tunnettuja apostolien joukossa” eli apostolit tunsivat heidät/heidän maineensa. 

Sekä Andronikus että Junia olivat olleet kristittyjä ennen kuin Paavali kävi läpi oman kääntymiskokemuksensa.  Kirjoittaessaan Roomalaiskirjettä Paavali oli ollut Jeesuksen seuraaja jo 25 vuoden ajan. Senkin vuoksi Paavali pystyy sanomaan, että Andronikus ja Junia ovat hyvin tunnettuja, koska he ovat olleet kristitttyjä niin kauan, kauemmin kuin hän itse. 

Sanoin alussa, että innostuin tutkailemaan Juniaa lukiessani Daavidin elämästä.  Tässä ovat jakeet, jotka toivat mieleeni jakeen Juniasta. 

2 Samuel 23:18-19 “Abisai, Jooabin veli, Serujan poika, oli niiden kolmen päällikkö; hän heilutti keihästään kolmensadan kaatuneen yli. Ja hän oli kuulu niiden kolmen joukossa. Hän oli arvossa pidetty niiden kolmen joukossa ja oli heidän päämiehensä, mutta ei hän vetänyt vertoja niille kolmelle.”

Luvussa luetellaan Daavidin sankareita.  Erityismaininnan saavat kolme rohkeaa miestä, jotka tekivät uskomattoman uroteon Daavidin hyväksi.

Huomasitko näissä jakeissa sanat, jotka ovat hyvin samankaltaisia Room 16:7 kanssa? Abisai “oli kuulu” eli tunnettu näiden kolmen sotaurhon parissa.  Hän oli arvossa pidetty niiden kolmen joukossa (itse asiassa hän oli heidän johtajansa), mutta hän ei ollut osa tätä kolmen miehen kuuluisaa joukkoa. 

Kun luin näitä jakeita, mieleeni tuli Junia, jolla on “suuri arvo apostolien joukossa”.  Tunnettavuus tai arvo ei välttämättä tarkoita sitä, että Junia oli itse apostoli.

Auktoriteettiasema?


Oliko Junialla auktoriteettiasema alkuseurakunnan keskuudessa?  Tämäkin on kysymys, joka nousee esiin, kun hänestä puhutaan.  Jos Junia on nainen ja on apostoli, kuinka tärkeä asema hänellä oli seurakunnassa? 

Sana apostolos ἀπόστολος tarkoittaa edustajaa, viestinviejää (2 Kor 8:23 ja Fil 2:25), tai henkilöä joka on lähetetty käskyjen kanssa, eli lähettilästä (Joh 13:16).  Uudessa Testamentissa sana löytyy 81 kertaa 7ssä eri muodossa (ja aina maskuliinimuodossa), joista 78 kertaa se on käännetty sanaksi apostoli.   

Keitä olivat apostolit, apostolos?  Raamatussa sanaa käytetään kuvaamaan monessa eri asemassa olevia Jumalan palvelijoita. 

Tunnetuimmat ovat Jeesuksen valitsemat kaksitoista opetuslasta, joihin Ilmestyskirja 21:14 viittaa:

“Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.”

Näillä kahdellatoista oli ainutlaatuinen tehtävä olla Jeesuksen ylösnousemuksen todistajia.  Paavali laski itsensä tähän joukkoon väittäessään nähneensä ja tulevansa ylösnousseen Kristuksen kutsumaksi (1 Kor 9:1-2; Gal 1:1,12).

Hyvin läheisesti näiden ainutlaatuisten apostolien kanssa työtä tekivät Paavalin lähetysmatkojen seuralaiset Barnabas (Apt 14:14) ja Silvanus ja Timoteus (1 Tess 2:6) sekä Jaakob, Herran veli (Gal 1:19) sekä ehkä muitakin (1 Kor 15:7).

Näiden lisäksi sanaa apostoli voidaan käyttää laajemmassa mielessä viestinviejänä (lähetti, sanansaattaja, kuriiri, viestinviejä, airut).  Esim. Fil 2:25 Epafroditus, “lähettinne” ja 2 Kor 8:23 “meidän veljemme taas ovat seurakuntien lähettiläitä”. 

Tietyssä mielessä lähetystyöntekijät ovat Kristuksen lähettämiä, Hänen edustajiaan ja heidän pitäisi voida sanoa “Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta, antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2 Kor 5:20.  Aidot lähetystyöntekijät ovat “lähetettyjä”. “Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä?” Room 10:15.

Niinpä lähetystyöntekijät ovat ylösnousseen Kristuksen lähettämiä, mutta heillä ei ole sitä auktoriteettiasemaa, jonka Jeesus antoi alkuperäisille apostoleille, joiden opetus on Uuden Testamentin perusta.  Nykyajan lähetettyjen, lähetystyöntekijöiden, auktoriteetti on jatkuvasti alistettu Uuden Testamentin opetusten, eli 12 opetuslapsen ja Paavalin opetusten alaisuuteen. 

Selvyyden vuoksi emme kutsu nykyajan lähetystyöntekijöitä apostoleiksi.   

Jos siis Andronikus ja Junia olivat apostoleita, sanan jossakin merkityksessä, he olivat todennäköisesti osa kolmatta apostoliryhmää, seurakunnan lähettämiä, palvelleen kiertävänä työntekijänä. 

Jos Junia on nainen, hän sopisi samaan kategoriaan Priskan kanssa, joka palveli miehensä kanssa ja matkusti ainakin jonkin verran apostoli Paavalin seurueessa (Apt 18:18).  Tämä on tärkeää työtä, mutta ei välttämättä samassa kategoriassa kuin Paavali, joka on seurakuntien auktoriteetti,  jolle Jeesus oli antanut vallan hallita: 

“Ja vaikka minä jonkun verran enemmänkin kerskaisin siitä vallastamme, jonka Herra on antanut teitä rakentaaksemme eikä kukistaaksemme, en ole häpeään joutuva” 2 Kor 10:8.

“Sen tähden minä kirjoitan tämän poissaollessani, ettei minun teidän luonanne ollessani tarvitsisi käyttää ankaruutta sen vallan nojalla, minkä Herra on minulle antanut rakentamiseksi, ei kukistamiseksi.” 2 Kor 13:10. 


Päätelmiä


Eri argumentteja tutkiessani nojaudun suuntaan, jossa Junia olisi mies.  Hän oli luultavasti Paavalin serkku ja ahkeroi antaumuksellisesti evankeliumin hyväksi.  Hänellä ei ollut erityistä apostolista auktoriteettiasemaa alkukirkon yhteydessä, vaan tälle paikalle oli asetettu hyvin rajoitettu joukko miehiä.  Jos häntä kutsuttiin apostoliksi, se oli seurakunnan lähettämän työntekijän merkityksessä.  

Mutta ehkäpä taivaaseen saapuessani tulen kohtaamaan Junia-nimisen naisen, joka miehensä Andronikuksen kanssa oli antautunut evankeliumin eteenpäin viemiseen niin, että seurakunta oli päättänyt lähetttää heidät tekemään Herran työtä.  Kuten jokainen lähetyskentällä palvellut tietää, kristillisen perheen malli on yksi tärkeimmistä esimerkeistä, joilla evankeliumi saa muuttaa ihmisiä, perheitä ja yhteisöjä Jumalan Valtakunnan mukaisiksi uusiksi luomuksiksi.

Tavat, joilla aviomies rakastaa vaimoaan itsensä uhraten, ja tapa, jolla aviovaimo kunnioittaa ja alistuu miehelleen, ovat molemmat hätkähdyttävän kulttuurinvastaisia käytöstapoja ympäri maailmaa.  Se onnistuu vain, jos avioparin Herra on Jeesus, jonka tahtoon molemmat iloiten alistuvat.  

Naiset voivat olla osa seurakunnan työtä ja elämää ihan siinä missä miehetkin.  Heillä voi olla jopa johtajuuden tai opettamisen lahja, sillä hengellisiä lahjoja ei ole sidottu sukupuoleen.  Mutta Jumalan kansan/seurakunnan auktoriteettisen johdon asema on läpi Raamatun, Jeesuksen asettaman esimerkin mukaan varattu miehille.  Kokonaisuus huomioon ottaen naispuolinen Junia ei voi olla auktoriteettiasemassa oleva apostoli.    

Huomaatko myös sen, että yhtä jaetta ymmärtääkseni jouduin tutkimaan usean sanan merkitystä sekä asettaa niitä koko Raamatun esille tuomaan kontekstiin?  Tässä raapaisin vain pintaa monen sanan kohdalla.  Raamatun tutkiminen on todellakin elämänikäinen prosessi.  

Monen eri kulttuurin temmellyksessä asuvana voin myös sanoa, että Raamatun sanoman vain rikastuu, kun tarkastelen sitä erilaisten maailmankuvien ja arvojen ymmärtäjänä.  Totuus kestää kaiken tutkailun ja tarkastelun! 


Lähteet:

Perusteltuja vastauksia naiskysymyksiin
Apostolien tehtävistä 
Blue Letter Bible

Image by cocoparisienne from Pixabay 

27.5.2019

Hartaushetken aarteita: Herra minut korjaa... ja korjaa




Haen kupin teetä ja otan hartauskassin esiin. Aamu on valkenemassa ja istun kirjoituspöydän ääreen.  Pienen pöytälampun valossa kumarrun kirjojeni puoleen.

Kangaskassissa on Raamattu, päiväkirja, tulostettu Raamatunlukusuunnitelma, kaksi hartauskirjaa (Sarah Youngin Jeesus kutsuu ja Eugene H. Petersonin Praying with the Psalms), kirja Answering God - The Psalms As Tools For Prayer, sekin Petersonin kirjoittama, sekä penaali, josta löytyy erivärisiä mustekyniä ja pienet puuvärit.  Kassi on kätevä säilytyspaikka ja sitä on helppo kuljettaa mukana.

Eloonjäämispakkaus, selviytymiskassi, my survival bag.   

Olen valmis päivän parhaaseen hetkeen.

Kuten kerroin Päiväkirjan vuosi-postauksessa, tänä vuonna olen kirjoittanut miltei joka päivä ylös ajatuksia, tunteita, hyviä lainauksia lukemistani kirjoista, Raamatunjakeita.  Joskus kirjoitan rukouksia, usein mieleen tulee joku laulu, ja sitten laulan hiljaa (koska muut vielä nukkuvat) ja kirjoitan laulun säkeitä ylös.

On uskomatonta, miten nopeasti unohdan tärkeiltäkin tuntuneet asiat.  Kun selailen päiväkirjaani läpi viime kuukausilta, moni ajatus, jae tai laulu on unohtunut täysin mielestäni.  Mutta ne ovat tallennettuina päiväkirjaan ja rohkaisevat tai naurattavat jälkeenpäin.

Tänään Jeesus Kutsuu-hartauskirjassa mainitaan Psalmi 27:8

"Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani."  Herra, minä etsin sinun kasvojasi."  

Jatkan Psalmin lukemista.

"Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi.  Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala.  Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa."

Viimeinen sana pysähdyttää.

Korjata. 

Verbi 'acaph, korjata, on tässä merkityksessä sadonkorjuuseen rinnastettavissa oleva verbi.

Jumala kerää, vastaanottaa, kokoaa, ottaa talteen.  Eräässä sanan käännöksessä puhuttiin sotajoukosta jälkeen jääneiden yhteen keräämistä.  Toisessa mainitaan isän luokse kokoaminen.  Yksinäisen korjaaminen toisten joukkoon.  Sanaa voi myös käyttää merkityksessä oman itsensä kokoaminen.

Jumala tekee kaikkea tätä.

Isä ja äiti, ne läheisimmät ihmiset, joiden olisi pitänyt pitää huolta, voivat hyljätä.  Ehkä eivät fyysisesti, vaikka tällaistakin lapsen hylkäämistä on maailmassa sydäntäsärkevän paljon.  Mutta joskus he eivät yksinkertaisesti ole siellä minua varten.  Läheiset tuottavat pettymyksiä, ja se tekee kipeää.

Elämän pettymysten keskellä mikä lohdutus tämä jae onkaan!  Ei väliä olenko tullut vanhempieni tai muiden läheisteni hylkäämäksi.  Ei väliä, jos olen jäänyt jälkeen upeasti marssivasta sotajoukosta.  Vaikka olisin orpo, yksinäinen, hajonnut, Jumala kerää minut luokseen, asettaa minut jälleen toisten seuraan, "Jumala, joka antaa hyljätyille kodin" (Psalmi 68:7).

Mutta kaikki tämä upea teologia ei ollut se, miksi pysähdyin tämän sanan ääreen.

Jumala korjaa.

  1. Tehdä jokin rikkinäinen, viallinen tai epäkuntoinen ehjäksi, käyttökelpoiseksi, panna kuntoon, kunnostaa
  2. poistaa jostakin virheet, oikaista, parantaa. (Suomisanakirja.fi)

Jumala ottaa rikkinäisen ja tekee eheäksi.  Hän kokoaa palaset käteensä ja rakentaa niistä uutta. Hän ei heitä pois viallista tai epäkuntoista, vaan kunnostaa, tuunaa ja parantaa.  Ne, joita kukaan ei halua, saavat kutsun Hänen kotiinsa.

Isän ja äidin hylkäämisestä seuraa sisimmän rikkoutuminen.  Kun läheisimmät ihmiset torjuvat meidät, se murskaa jotain sisimmästä.  Jokaisella on sisäisiä haavoja, ja suurin osa niistä on syntynyt lapsuuden aikana.  Jopa hyvät vanhemmat tahtomattaan ja tarkoittamattaan aiheuttavat lapsilleen kipua.

Olemme syntinen suku, ja synti haavoittaa meitä kaikkia.

Siksi tämän jakeen monisyinen merkitys toi minulle toivoa tänä aamuna.  Korjaa ja korjaa.  Miten ihanasti nämä molemmat ajatukset tulevat esiin suomen kielessä.

Minun haavani tuottavat edelleen kipua ja kipupisteitä elämääni.  Minulla on heikkoja kohtia, jotka aiheuttavat kompastumista.  Mutta Jumala on sitoutunut korjaamistyöhön.  Hän vastaanottaa ja Hän tekee ehjäksi.  Kärsivällisin ja lempein käsin Hän tekee työtänsä mestariteoksensa äärellä.

Tällaisin ajatuksin on upeaa aloittaa uusi viikko!

13.5.2019

Koskettavia äitienpäivän artikkeleita


Joskus äitinä olo on kuin tällä pyöreällä, vähän rähjääntyneellä ja väsyneellä hylje-emolla :)  Mutta suukon voimalla taas jaksaa!

Miten teillä sujui äitienpäivä? 

Tämä voi olla räjähdyksenherkkä kysymys!  Näin netissä iloisia äitienpäivän hehkutuksia, surullisia menetyksen kokeneiden kuiskauksia ja ärhäköitä pettymyksen purkauksia. 

Mutta äitiys koskettaa meitä jokaista.  Meillä on äiti tai oli äiti, ja äitisuhde on herkkä, elämää laajasti koskettava aihe. 

Perheenä emme oikein tee äitien- tai isänpäivästä suurta juhlaa.  Odotukset ovat hyvin matalalla, ja olen yleensä ihan tyytyväinen pienimuotoiseen päivään.  Olen oppinut, että jos odotukset olisivat korkeammalla, ne pitää kommunikoida selvästi perheelle, tarpeeksi aikaisin.  Tämä oli hyvä näin. 

Tänä äitienpäivänä minulla oli kotona sairas lapsi, ja eräs lapsi juhli keväisiä syntymäpäiviään kavereiden kanssa yökylän merkeissä.  Itse heräsin päänsärkyyn.  Äitienpäivään sattui ystäväperheen jäähyväisjuhla, jonne piti valmistaa salaatti ja illan touhusin pihalla. 

Mutta fiilistelin äitienpäivän tunnelmaa monen koskettavan artikkelin äärellä.  Läpileikkaus ihan tavallisista naisista, jotka ovat lahjoittaneet äitiytensä omille tai muiden lapsille.  Mukana on myös pari juttua lapsettomuudesta, joka voi olla kipeästi mielessä äitienpäivänä.  Lopussa pari tieteellisempää juttua, joista itse tykkäsin!

Löysitkö hyviä juttuja äitienpäivästä?  Laita linkkivinkki kommenttilaatikkoon!


Maaret Kallio: Ihan tavallisille äideille


”Omat ja sijoitetut lapset yhtä rakkaita”

Paula Katajamäki kasvatti ex-miehensä ja tämän uuden puolison orvoiksi jääneet lapset: "Tärkeintä oli pitää pojat yhdessä"


Maria ja Mika Kylmäluoman lapsettomuuteen on kuulunut rankkoja hoitoja, riitelyä, katkeruutta – ja lopulta rauhaa: "Sen haaveen hautaaminen on ollut todella vaikeaa"

Lapsettomuuden kokenut rohkaisee: Jumalalla on hyvä suunnitelma jokaisen elämälle


Yh-äiti on saattanut 80 lasta maailmalle keltaisesta talostaan, josta ei karata: "Sosiaalitoimistokin ihmettelee, miten teemme sen"

Hei, äiti, sinne taivaaseen…!

Kuka on kaikkien aikojen kirkkoäiti?

Suomalainen äiti on puhdasverinen gootti, ainakin jos sanan etymologiaan uskotaan




Image by skeeze from Pixabay

10.5.2019

Vanhemmuusvisio kirkastuu - oppitunteja puutarhasta


Olen viime vuosina yllättäen menestynyt kasvienhoidossa.

Tiesitkö, että anopinkielikin kukkii?  Sain sen selville kun ne paahteisella ikkunalla tekivät pienet, imelät, tahmeat kukat.  Anopinkieli kaipaa vähän kuivuutta kukkiakseen, joten harrastamani erittäin epämääräinen kasteluväli olikin sille hyväksi (tätilaumani, josta usea on jo anoppi, innostui kun kuulivat, että anopinkielikin voi kukkia!  Vähän kuivuutta ja paahdetta niin terävinkin kieli makeutuu :).

Olen ehtinyt panostaa myös puutarhaan entistä enemmän.  Kyllä se kuopuksen 5-vuoden iän saavuttaminen oli iso virstanpylväs.  Olen ehtinyt ja jaksanut ihan eri lailla kuin monen pienen lapsen äitinä.

Viimeksi kun puhdistelin polkujen reunoja rikkaruohoista ja roskista, mieleeni nousi Sananlaskujen jae:

Viisas nainen rakentaa talonsa, mutta tyhmä repii sen omin käsin hajalle.  (14:1)

Käytän tätä jaetta usein, kun puhun ystävieni kanssa naiseudesta, äitiydestä, kodinhoidosta.

Jakeessa ei tarkoiteta fyysistä rakentamista vasaran ja vatupassin kanssa tai täydellisiä huonejärjestyksiä, sisutussuunnitelmaa tai edes upeaa puutarhaa.

Sen sijaan nämä fyysiset, näkyvät rakentamiset ovat symboli siitä sisäisestä rakennustyöstä, jota naisina perheessämme teemme.

Oman talon rakentaminen on hengellisessä mielessä kaikki se työ, jonka naisina teemme oman perheemme hyvinvoinnin ja rakentumisen hyväksi. 

Se on vauvan imettämistä, välipalojen valmistamista, lattian kuuraamista, välikausivaatteiden hankkimista, ruoka-ostoksilla käymistä, pihakeinun pystyttämistä, harrastuksiin kuskaamista, hiusten letittämistä.

Se on lempeiden sanojen kuiskaamista, lohduttamista, opettamista, neuvomista, haastamista, kieltämistä, lupaamista.

Se on synttäreiden suunnittelua, lastenleirillä työskentelemistä, seurakuntaan viemistä.

Se on Raamatun avaamista, se on vitsien lukemista, se on yhteisiä iltasatuja ja tuutulauluja.

Talomme rakentuu tuhansista kosketuksista, lukemattomista sanoista, katseiden kohtaamisista, jatkuvista rukouksista.

Samoin kuin puutarhanhoidossakin, upeat tulokset nähdään vasta vuosien, jopa vuosikymmenten uskollisten, näkymättömien ja ahkerien tekojen seurauksina.  Aivan kuin talon rakentamisessakin, vahva perustus ja laadukkaat materiaalit takaavat kestävän tuloksen.

Taputellessani puutarhaa talviuneen odotin kovasti, miten jakamani kukkasipulit ja juurakot voisivat keväällä.  On hienoa huomata, miten kasvuvoimaa riitti ja mullan alta ylösnousee iiriksiä ja liljoja.

On myös upeaa kuulla positiivista palautetta lapsista ja heidän käytöksestään.  Mielessäni on usein erään lapseni taaperoaika, jolloin tahtojen taistelu väsytti minua päivittäin.  Lastenhoitajiakin piti varoittaa voimakastahtoisesta lapsesta ja kannustaa heitä olemaan tarvittaessa tiukkoja.

Mutta kärsivällinen, johdonmukainen ja lempeä työ tuottaa tulosta.  Tämä lapsi on edelleen vahvaluonteinen, mutta olen ylpeä hänestä.  Ja hän on myös hieno lapsi muiden mielestä.

Oma näkyni siitä, millaisen haluan perheeni olevan, on terävöitynyt ja kirkastunut vuosien mittaan.  Se on vaatinut toisenlaisia valintoja. Ehkäpä jopa valintoja, joita ei edes yleensä meille tarjota.

Lapset kaipaavat rakkautta ja rakkauden he tavaavat kirjaimilla a-i-k-a.  Huoleton yhdessäolo on sielua hoitava hetki myös aikuisille.  Olen tehnyt valintoja, jotka varmistavat meille yhteistä kiireetöntä aikaa.

Lapset kaipaavat luovaa toimintaa, vapaata leikkiä, flow-tilan saavuttamista.  Valitsen leluja, harrastuksia ja uusia aktiviteetteja sekä suunnittelen päivän kulkua tämä mielessä.

He tarvitsevat haasteita ja vaikeuksia - puhun ihan vain vaikka metsäretkestä, jossa he saavat kiipeillä ja tehdä “vaarallisia” asioita. Tämän vahvisti psykologi-ystäväni, joka kertoi miten jännittävät retket ja omien rajojen koetteleminen tekee hyvää lapsen psyykelle.  Valitsen mahdollisuuksia seikkailuihin.

Lapset voivat oppia yllättävän paljon yllättävän syvällisesti.  Emme pelkää opettaa heille monimutkaisia asioita ja periaatteita, kuten 6-vuotiaalle apologetiikkaa.  Oppimisen rakastaminen antaa hyvät eväät tulevaisuuteen.  Valitsemme lukemisen arvostamisen, kirjastot ja kirjakaupat sekä asioista keskustelemisen.

Oman lapsen tarpeiden tunnistaminen helpottaa perhe-elämää vauva-ajasta teini-ikään saakka.  Samoin kun opin huonekasvien tarpeet (vaikkakin vähän vahingossa), oman lapsen tarpeiden tunnistaminen vahvistaa lapsen tunnetta siitä, että hän on tärkeä ja hyväksytty, ja saa kukoistaa omana itsenään.

Äitinä vahvistun, kun voin luottaa siihen, että todellakin ymmärrän lapseni tarpeita ja osaan vastata niihin.  Yksi lempilauseistani vanhemmuuteen liittyen onkin:  Lapsesi eivät ole sinua varten.  Sinä olet lapsia varten.  Olen valmis tekemään vaikeitakin valintoja, jos se on lapseni parhaaksi.

Kaikki tämä vaatii aikaa.

Naiset, ymmärrämmekö me “talojemme rakentamisen” tärkeyden?  Entä ne uhrautumiset, joita se meiltä vaatii?  Ja miten se loppujen lopuksi on sen arvoista?  Omaan perheeseen panostaminen on viisaan naisen merkki.

Raamatusta löytämäni jakeet naisille innostavat minua, koska niissä annetaan meille naisille tehtävä rakentaa kotejamme.  Sen vuoksi aloitin tämän bloginikin.  Oman perheen hyväksi tekemäni työ tuo minulle suurta iloa.  Tiedostan sen arvon ja kauaskantavat seuraukset.  Haluan noudattaa Jumalan käskyjä.  Haluan olla viisas.

Sananlaskujen kirjan lukua 31 läpikäydessäni suurinta helpotusta ja innostusta tuotti minulle se tietoisuus, että naisena eläminen ei ole sääntöjen ja lakien noudattamista, vaan viisastumista.  Kasvamista.  Oppimista ja yrittämistä ja onnistumista ja erehdystä.  Armon ja Jumalan antaman vanhurskauden vastaanottamista.

Kaikkeen tähän liittyen minun on vastattava kysymykseen: Kenen unelmia seuraan?

Paineet uran tai ansioluettelon tai verkostojen rakentamiseen ovat kovat.  Mutta Raamatun mukaan minun kodin rakentamiseni on niin tärkeää, että siitä riippuu jopa evankeliumin ja Jeesuksen maine.

Jumalan unelmien seuraaminen voi alkaa jossain siellä pyykkikasan, puurokattilan ja avoinaisen Raamatun välimaastossa.  Viisaan naisen koti on kuin kaunis puutarha, jossa yhden pariskunnan ahkeruudesta ja suunnittelusta riittää siunauksia lukemattomille ihmisille!

Siunausta jokaiselle viisaalle kodinrakentajalle!



(tekstissä oli oma suomennukseni englanninkielisestä jakeesta, joka on mielestäni selkeämpi kuin suomenkieliset jakeet:

Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu. 1992.

Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa. 1933.)


Image by Free-Photos from Pixabay

19.4.2019

Mitä tapahtui Pitkäperjantaina?


Related image

Erään perjantain tapahtumat kaksi tuhatta vuotta sitten elävät yhä tämän päivän maailmassa. 

Viaton tuomitaan, valheet voittavat, joku pesee kätensä, ystävä hylkää, toinen puukottaa selkään, kukaan ei hiljennä pilkkaajia.  Päivä päättyy pimeyteen, kun haudan ovelle vieritetään kivi.

Pitkäperjantai on läpileikkaus tämän päivän maailmasta, jossa sinä ja minä elämme.

Mutta se on läpileikkaus niiden elämässä, jotka eivät näe Pitkäperjantain tapahtumia Ylösnousemussunnuntain näkökulmasta. 

Viaton valitsi tuomion, jotta syyllisellä olisi mahdollisuus elämään.  Sana, joka on alusta asti ollut, valitsi hiljaisuuden, jotta Hän pääsisi päämääräänsä.  Käsien pesijä, hylkääjä ja pettäjä tekivät tietämättään oman osansa, jotta Jumalan suuri suunnitelma saisi huipennuksen.

Olen tänä pääsiäisenä saanut pohtia Jeesuksen sanoja runoilija Godfrey Rustin Words from the Cross kokoelman parissa. 

Jeesus puhui tuona perjantaina ristillä ollessaan seisemän kertaa. 

Kuolevan miehen sanoissa näemme pilkahduksen Hänen ajatuksiinsa, Hänen tunteisiinsa, Hänen rakkauteensa. 

(Voit lukea ajatuksiani Jeesuksen sanoista Ruut-lehden sivulta) 

Juuri ennen kuolemaansa Jeesus sanoi:

"Se on täytetty!" (Johannes 19:30) 

Alussa Jumala.

Se on täytetty.

Näiden tunnettujen lauseiden välissä Jumala päätti sitoutua ajan raameihin.  Hän valmistaa mestariteostaan, sen työstämiseen menee vuosituhansia. 

Hänen kärsivällinen työnsä on viimein tulossa valmiiksi. Risti, kaiken keskipisteenä, esittelee taiteilijan omakuvan, sydänverellä maalatun.

Nyt se on valmis! 

Haluan luottaa elämäni saman mestarin käsiin. Hän valitsee oikeat materiaalit, valmistelee taustan, suunnittelee kokonaisuuden.

Hän sekoittaa värit, valoa ei voi nähdä ilman pimeyttä. Kumartuen taideteoksensa ylle, Hän viimeistelee huolellisin siveltimenvedoin jokaisen pienen yksityiskohdan juuri oikealle paikalleen.

Mestariteoksen syntymä.

Minut on valmistettu tarkoituksella, mutta ei itseäni varten.

Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä Hänen tähtensä, hän löytää sen.

Pitkäperjantaina Jumalan elämäntyö valmistui.  Nyt minullakin on mahdollisuus elämään - jopa pitkäperjantain varjossa elävässä maailmassa, koska todellisuudessa elän jo sunnuntaita!

Olen Mestarin teos. Ja sinä myös.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...