27.2.2015

Kaiken se kestää? Miten tunnistaa pahoinpitelijä ennenkuin on liian myöhäistä

Olen jo pitkään aikonut kirjoittaa kysymyksistä, joita on hyvä kysyä ennen kuin menee kihloihin ja  naimisiin.  Onhan se yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä ja ihmissuhde, joka Jumalan hyvän suunnitelman mukaan tulee kestämään koko ihmiselämän ajan.

Olen naimisissa hyvän, lempeän ja rehellisen miehen kanssa, joka kunnioittaa, arvostaa ja rakastaa minua.  Sen vuoksi minun on vaikea ajatella, että on olemassa puolisoita, jotka käyttävät henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja kontrolloivat tyttöystäviään tai vaimojaan.  Näin kuitenkin on, valitettavan usein.  Väkivaltaisessa suhteessa eläminen on niin tuhovaa ihmisen minuudelle, lapsista nyt puhumattakaan, että halusin nostaa tämän asian esiin.  

  




Tällainen vaimon henkinen tai fyysinen pahoinpitely on todellista myös suhteissa, jossa mies väittää olevansa kristitty.  Hän voi olla johtoasemassa tai arvostettu kristillisissä piireissä.  Hän voi olla lahjakas puhuja ja esiintyjä ja voi huijata muut uskomaan, että hän on jumalallinen ja esimerkillinen mies.  Vaimo ja lapset tietävät totuuden, mutta ovat siitä hiljaa.  Väkivalta on kipeä asia ja sen esiintuominen erittän vaikeaa.


Kirjoitin pari viikkoa sitten siitä, miten Jeesus kohteli tapaamiaan naisia.  Kun luin läpi näitä merkkejä väkivaltaisen ihmisen käytöksestä, en voinut olla huomaamatta äärettömän suurta eroa Jeesuksen ja pahoinpitelijän käytöksessä.  Jeesus Kristus ei koskaan vähätellyt, arvostellut ja halveksinut naisia.  Jos olet ollut hengellisissä piireissä tällaisen käytöksen kohteena, muista, että se ei ole koskaan tapa, jolla Jeesus kohtelee sinua.  Jätä tällaiset piirit ja hakeudu todellisten kristittyjen yhteyteen.  

Tämä seuraava on sivulta Visionary Womanhood kerätty blogipostaus.  Siellä kirjoitetaan mm. väkivallasta avioliitossa tai seurakunnassa.  Toivottavasti näiden vihjeiden avulla voit välttää joutumasta suhteeseen, jossa mies ei arvosta ja kunnioita sinua.  Hälyttäviä merkkejä voi nimittäin tunnistaa jo ennenkuin on sanottu "Tahdon".  Tässä tulee pitkä lista, eikä jokainen pahoinpitelijä täytä kaikkia näitä merkkejä.  Luota vaistoosi ja kuuntele ystäviäsi ja läheisiäsi.  


Kun tutustut uuteen ihmiseen, aika on paras ystäväsi.  Kukaan pahoinpitelijä ei esittele itseään kontrolloivana, toisia pahoinpitelevänä henkilönä.  Päinvastoin.  Saatanastakin sanotaan, että hän naamioi itsensä valkeuden enkeliksi.  


Pahoinpitelijä:

On super-yli-mukava henkilö.


Palvoo maata, jolla kävelet.


On hyvin uskonnollinen.  Ajattele Gandhia.


Kertoo sinulle, että sinä TÄYDENNÄT häntä.  (Varo tätä lausetta).


Tekee hyviä tekoja.  Kuin Äiti Teresa.


On hurmaava.  Vetoava.  Ystävällinen.  Ajattelevainen.  Hengellinen.


Usein (ei aina) johtoasemassa tai sinne menossa.


Usein (ei aina) on hyvin itsevarma.


Usein (ei aina) elää anteliaasti.


Tämän vuoksi anna ajan kulua.  Olen itse kuullut neuvon, että anna suhteen kulkea jokaisen vuodenajan läpi.  Älä mene naimisiin, ennenkuin olet nähnyt miehesi hyvissä ja huonoissa hetkissä, elämän kesän ja talven läpi käyneenä.  Eräs pahoinpidelty nainen kommentoi, että odota ainakin kaksi vuotta.  Ajan kuluessa nimittäin voit tunnistaa vaaranmerkkejä vaikeissa tilanteissa:



1.  Mitä tapahtuu kun annat hänelle negatiivista palautetta jostain, jota hän on tehnyt?  


Pahoinpitelijä ei kykene vastaanottamaan negatiivista palautetta.

He ärsyyntyvät.  Suhteen alussa voit huomata, että hän ehkä hieman hiljenee.  Kylmenee.  Sulkeutuu.  Mutta kun suhde etenee, tulet huomaamaan vihaa.  Vihaa ilmenee sanoina ja huutamisena.  Jotkut käyttävät jopa fyysistä väkivaltaa, jos heidän mielestään "kuulut" jo hänelle.


Älä koskaan siedä fyysistä väkivaltaa!  Ei käsivarresta puristamista, ei tönimistä, ei pidättelemistä.  Jos tätä esiintyy seurusteluaikana, lopeta tämä suhde välittömästi.  Jos hän tekee näin ennen kuin olette naimisissa, sinusta tulee lisääntyvän fyysisen väkivallan kohde kun lupaukset on annettu.  Kun fyysinen pahoinpitelijä "omistaa" sinut, hän ei lopeta kontrollointia mihinkään.  Älä luota hänen sanoihinsa, että hän tulee lopettamaan tämän, että hän on "kristitty".  


Toiset pahoinpitelijät voivat ilmaista vihaansa passiivisilla tavoilla.  Aggressio on vaivihkaista.  Tämä on manipulointia, jonka tarkoituksena on saada sinut tuntemaan olosi syylliseksi, kun huomautat hänelle tästä käytöksestä ja joka saa sinut uskomaan, että sinä olet syyllinen osapuoli.  


Lainaus Dr. George Simonilta:

Vaivihkainen aggressio on miltei kaiken henkilöidenvälisten manipuloinnin ytimessä.  Taitava, hienovarainen tappelija tietää, että jos he saavat sinut kyseenalaistamaan itseäsi, tuntemaan kuin että sinun täytyy selitellä itseäsi ja kyseenalaistaa huomiosi ja mielipiteesi, heillä on mahdollisuus saada sinut luovuttamaan, perääntymään, tai vielä parempi, piiloutumaan.  Vaivihkaiset tappelijat luottavat siihen tosiasiaan, että et tule luottamaan vaistoihisi tai et tule antamaan yksinkertaista mielipidettä heidän luonteestaan tai heidän tekojensa todellisesta luonteesta.  He luottavat, että olet aivan liian tunnollinen tekemään näin.  Ja he tietävät, että jos heidän käytöksensä rikkoo yleisesti tunnistetut sivistyneet käyttäytymissäännöt tai jos se käyttää hyväkseen sinun hyvää luonnettasi ja käyttävät sinua hyväksi, sinä et tule välittämään kun vaistosi kertoo sinulle, että sinua pompotellaan. 

Vaivihkainen aggressio on ehkä kaikista yleisin väkivallan muoto kristillisissä avioliitoissa.  Se on petollista ja vaikeaa huomata.  Se tuhoa kokonaisia perheitä hitaalla, suunnitelmallisella tavalla.  Olen valmis lyömään vetoa, että monet teistä elävät tässä tilanteessa ja jotkut teistä ette edes tiedä sitä vielä.  Tiedät vain, että jotain on hirvittävän väärin, ja et näytä pystyvän korjaaman sitä vaikka yrittäisit kuinka kovaa.  


Vastauksesi tähän kysymykseen tulee paljastamaan totuuden:  Vastaako puolisosi nöyrästi negatiiviseen palautteeseen, jota annat hänelle?  Jos vastauksesi on "ei koskaan" - sinulla on nyt tekemistä.  Tulen antamaan sinulle apua tulevien kuukausien aikana.  


Terve ihminen hyväksyy negatiivisen palautteen ja osaa kasvaa sen kautta.  


Jos seurustelukumppanisi arvostaa palautetta, jota annat hänlle, ja jos näet hänen todellisuudessa toteuttavan muutoksia elämässään, sinulla voi olla käsissäsi todella hyvää puolisoainesta.  Raamattu kutsuu tätä nöyryydeksi, ja se tekee suhteesta hyvän.  Ylpeys on nöyryyden vastakohta - ja jopa Jumala on ylpeitä vastaan.  Joten en usko, että olet kamala ihminen, jos se ällöttää myös sinua.  



2.  Mitä tapahtuu kun sinulla on tarpeita?  


Pahoinpitelijällä on hyvin vähän tai ei ollenkaan empatiaa (vaikkakin he voivat teeskennellä sitä aika kivasti kun se on tarpeen).  

Empatia:  Myötätuntoa ja kykyä asettua toisen henkilön asemaan.  Empaattinen ihminen samastuu herkästi toisen ihmisen tunnereaktioihin ja pyrkii ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä, näkökulmaa ja tunnereaktioita. 


Pahoinpitelijä ei kykene laittamaan itseään toisen henkilön asemaan.  Jos menetät jonkun sinulle tärkeän henkilön tai asian, hän ei pysty ymmärtämään.  He haluavat sinun pääsevän tilanteesta yli.  Jos olet sairas, se haittaa heidän elämäänsä.  Sinä et enää kykene vastaamaan hänen tarpeisiinsa.  Se ärsyttää heitä suunnattomasti.  Parane nyt, helkkari.  Ja nopeasti.  Jos olet surullinen tai vihainen tai iloinen jostakin asiasta, väkivaltainen henkilö ei voi samaistua suruusi, pelkoosi tai iloosi.  Elämässä on kyse heistä, ei sinusta.  



Terve henkilö osoittaa empatiaa ja huolta toisten ihmisten tarpeita kohtaan.  
He ovat kiinnostuneita elämästäsi.  Ajatuksistasi.  Toiveistasi.  Millainen ihminen sinä pohjimmiltasi olet.  He haluavat oppia enemmän sinusta ja sinä kiehdot heitä, ei siksi, että sinulla on jotain tarjottavaa heidän olemassaoloonsa, vaan omana itsenäsi, osana Jumalan luomakuntaa. 

3.  Mitä tapahtuu kun se, mistä sinä tykkäät on erilaista kuin se, mistä hän tykkää?  

Väkivaltaisen ihmisen on pakko saada tahtonsa läpi.  
Tämä on tilanne, jossa "mies saa tahtonsa läpi joka asiassa, ja nainen on jumalallinen niin kauan kun hän antaa miehelle mitä mies haluaa", astuu esiin.  Pahoinpitelijät rakastavat tätä opetusta ja käyttävät sitä lihansa ruokkimiseen.  Raamattu kutsuu tätä itsekkyydeksi.  Itsekkyys tekee suhteesta mädän.  
Joskus mies antaa sinun päätttää, jos kyseessä on asia, josta hän ei välitä paljoakaan.  Hän tekee tästä suuren näytöksen, jotta huomaisit, miten hän on jalo, epäitsekäs henkilö.  Mutta yritäpä painostaa häntä asiasta, josta hän todella välittää ja katso millainen reaktio seuraa.  
Terve ihminen on halukas kompromisseihin ja neuvotteluun.  
Terve ihminen antaa sinun päättää asioista, kun hän tietää, että se on sinulle tärkeää.  Raamattu kutsuu tätä RAKKAUDEKSI.  Se tarkoittaa toisen halujen kunnioittamista ja arvostamista koska tämän tekeminen ilahduttaa sinua.  Terveet rajat tekevät terveen suhteen.  

Arvostaako miehesi sinua ja tarpeitasi?

4.  Miten hän kommunikoi ajatuksensa?  

Kertooko hän suoraan ajatuksena?  Vai käyttääkö hän kommunikaatio-taktiikkoja?  Tässä on muutama:

1.  Kertooko hän vitsejä, jotka antavat sinulle tietoa siitä mitä hän ajattelee asioista?  (Esim. rasistiset vitsit, rivot vitsit, blondivitsit jne.) Tai ehkä hän vain sanoo jotain yllättäen - ja kun kysyt häneltä mitä hän tarkoittaa, hän sanoo. "Voi että.  Se oli vain VITSI."  Varoitusmerkki.
2. Vältteleekö hän suorien vastauksien antamista?
3.  Käyttääkö hän syyllistämistä, jotta saa sinut tekemään mitä hän haluaa?
4.  Haluaako hän, että sinä ja muut säälitte häntä?
5.  Pelkäätkö sinä häntä?
6.  Tuntuuko sinusta, että hän ei välitä ymmärtää sinua?
7.  Odottaako hän sinun lukevan ajatuksensa?
8.  Syyttääkö hän sinua joka kerta kun jokin menee suhteessanne pieleen?
9.  Sanooko hän negatiivisia asioita perheestäsi? Ystävistäsi? Työstäsi?
10.  Korjaako hän sinua jatkuvasti?
11.  Kritisoiko hän sinua? Vaikka vain pienistä asioista?
12.  Kertooko hän sinulle miten laittaa hiuksesi, millaisista vaatteista hän tykkää, miten hän haluaa sinun käyttäytyvän, näyttävän ja toimivan?
13.  Oletko ikinä saanut häntä kiinni valheesta, puoli-valheesta tai kertomasta vain osaa totuudesta, jotta sinulla ei ole koko kuvaa asiasta.  Jos hän valehtelee ollenkaan, ollenkaan, hän on valehtelija, ja tulet elämään elämää, jossa et koskaan tiedä mikä on totta tai valetta.  Täydellisen hämmentävää ja kaaoksellista elämää.  Älä.  Ikinä.  Ikinä.  Mene.  Naimisiin valehtelijan kanssa.  Älä.  Ikinä.  Valehteleminen tuhoaa suhteet.
14.  Vannooko hän epätavallisen kiihkeästi, ettei hän IKINÄ - katsele pornoa, petä sinua, valehtele sinulle, juo, jne.?  Joku joka peittelee jotain, tekee juuri näin.  Joku, joka ei tee näitä asioita, ei edes ajattele niiden mainitsemista, koska ne eivät ole hänen elämässään olevia asioita.   


5.  Millaisia hänen tapansa ovat?  


1.  Onko hän kroonisesti myöhässä kaikesta?

Tämä tarkoittaa, että hän ei välitä muiden ajasta ja että hänellä on oikeus saapua milloin hänelle sopii.  Se on tapa kontrolloida.  (En siis puhu silloin tällöin tapahtuvasta myöhässä olemisesta.  Puhun tavanmukaissti myöhässä olemisesta, johon liittyy muitakin hälytysmerkkejä.  Laita palaset yhteen, älä käytä vain yhtä palasta.)

2.  Haluaako hän kontrolloida aikaasi ja onko hän mustasukkainen kun vietät aikaa muiden ihmisten kanssa tai jos haluat panostaa muihin ihmissuhteisiin?

3.  Vaihtaako hän työpaikkaa jatkuvasti, koska häntä kohdellaan väärin tai ei arvosteta töissä?  Jätä heti tämä suhde.

4.  Miten hän kohtelee perheenjäseniään?  Tarjoilijoita ravintolassa?  Ihmisiä liikenteessä?  Onko hän kunnioittava ja kärsivällinen?  Vai ei?

5.  Onko hän avoin ja rehellinen menneisyydestään vai tuntuuko siltä, että hänestä saa kiskoa esiin mitään tietoa?  Jos hän on epäselvä tai haluton jakamaan henkilökohtaisia asioita menneisyydestä, hän piileskelee sinulta.  Tämä on sallittua suhteen alussa, mutta älä mene naimisiin kenenkään kanssa, jolla on jotain salattavaa.  Jos menneisyydessä on häpeää, jota hän ei ole käsitellyt ristin juurella, hän tulee käsittelemään sitä sinun kustannuksellasi pahoinpitelyn kautta.

6.  Onko hän rahan, ajan, lahjojen ja resurssien suhteen hyvä palvelija?  Jos ei, luuletko tosiaan, että hänestä tulee olemaan tulevan perheensä suhteen hyvä palvelija?

7.  Pyydä Jumalaa antamaan sinulle viisautta näkeäksesi motiivit hänen tekojensa takana.  Onko hän motivoitunut tekemään oikein, jotta hän välttää negatiiviset seuraamukset tai palautteen, näyttääkseen hyvältä tai saadakseen ihailua toisilta ja käsiinsä valtaa?  Vai onko hänen motiivinsa Jumalan kunnia? 

8.  Kunnioittaako hän sinun rajojasi?  Tai tunteeko hän itsensä oikeutetuksi rikkomaan rajojasi ja pyyhkimään ne pois elämästäsi?  Tämä on asia, joka tulee päättämään suhteen sujumisen, minun mielestäni.  Ei kunnioitusta nyt - ei kunnioitusta myöhemmin.  


6.  Miten hän sopii ristiriidat?


Sanooko hän olevansa pahoillaan kun hän satuttaa sinua tai toisia?

Antaako hän tekosyitä käytökselleen tai siirtääkö hän syytöksen sinua kohtaan tai jotain toista henkilöä kohtaan?

Haluaako hän selvittää asiat juurta jaksain ja ottaa vastuun omasta osastaan ristiriidassa, vai vähätteleekö hän mielummin riitaa ja lakaisee sen maton alle?

Onko hän hyvä ottamaan vastuuta henkilökohtaisten valintojensa seuraamuksista?  

Tuntuuko sinusta, että sen jälkeen kun riita on tapahtunut ja sovittu, se on saatu hyvään päätökseen ja teille molemmille tulee hyvä olo?  Vai onko olosi hämmentynyt ja sairas - ja liehuuko tuulessa vielä sopimattomia asioita?  Tämä on todella huono merkki.  Ristiriidat ovat hyviä ja niiden pitäisi tuoda teidät lähemmäksi toisiaan - ei tehdä sinusta syyllisyyden taakoittamaa ja hämmentynyttä.  



Muita asiaan liittyviä kysymyksiä:  


1.  Tuntuuko sinusta, että sinun pitää parannella häntä (eheyttää tai täydentää häntä) - että hän on avuton ilman sinua?  Täytyykö sinun kertoa hänen puolestaan tekosyitä ja odottaako hän sinun tekevän niin?  Jos kyllä, voi olla, että olet matkalla kohti sairasta, sinusta riippuvaista olevaa suhdetta, joka tuo sinulle elämänkestävää sydänsurua.  Jos mies ei ole täysinäinen ja eheä Kristuksessa ja valmis liittymään yhteen sinun kanssasi - toiseen Kristuksessa eheään henkilöön, silloin hän ei ole hyvää avioliittoainesta.  

2.  Millaisia hänen ystävänsä ovat?  Onko heillä hyvä maine?  Ovatko he rehellisiä ja ystävällisiä ja kypsiä?  Mitä mieltä he ovat hänestä?  

3.  Mikä on sinun tilanteesi?  Oletko epätoivoisen valmis menemään naimisiin?  Tuntuuko sinusta, että et ansaitse hyvää miestä?  Et ansaitse rakkautta?  Jos vastaat kyllä, voi olla, että olet väkivaltamagneetti.  Parane henkilökohtaisesti (tämä ei tarkoita täydelliseksi tulemista).  Sinä OLET rakkauden arvoinen, ja sinä OLET hyvän miehen arvoinen.  Älä tyydy pahoinpitelijään vain jotta voisit sanoa, että sinä kuulut jollekin.  Sinä et ole irtainta, omaisuutta.  Sinä olet aarre.  Sinä olet Kuninkaan rakastettu lapsi.  Nosta pää pystyyn äläkä hyväksy mitään, mikä on vähempää kuin hyvä (ei täydellinen - mutta nöyrä), rehellinen, terve mies.  


Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Natalie Klewja.


Täältä löytyy linkki artikkeliin "Väkivaltaisen suhteen varoitusmerkkejä"


Onko sinulla lisätä listaan vaaranmerkkejä?  



Kuvat:
FreeDigitalPhotos
Ambro
David Castillo Dominici

15.2.2015

Jeesus, naiset ja miehet

Tämä on jatkoa viime kirjoitukselle...lue osa yksi täältä.

Tänä päivänä keskustelunaiheena on usein naisen roolit ja oikeudet.  Näitä keskusteluja käydään myös seurakunnassa.  Olen itsekin opiskellut Uuden Testamentin kirjeistä näitä kuuluisia naisjakeita ja yrittänyt nähdä, mikä on se näky avioliitosta ja seurakuntajärjestyksestä, jonka Jumala eri kirjeiden kirjoittajien kautta on meille antanut.

Mutta halusin nyt keskittyä katsomaan miten Jeesus, jota seuraan, suhtautui naisiin.  Miten hän kohteli heitä, miten hän puhui heille, millaisia sääntöjä tai rajoituksia Jeesus asetti naisille tai miten hän rikkoi sen ajan sääntöjä ja rajoituksia kuin oli tekemisissä naisten kanssa.

Olen itse tullut näihin päätöksiin Raamatun opiskelun ja rukouksen kautta.  Rohkaisen sinuakin, kun mietit näitä asioita, painiskelemaan itse Raamatun äärellä näiden kysymysten kanssa.  Omatuntoni mukaan uskon näin, mutta se ei tarkoita sitä, että sinun pitää uskoa juuri samoin. 

Niin kuin kirjoitin viimeksi, huomiota herättävää Raamatussa on se, että Jeesus ei koskaan alistunut juutalaisuuden tai sen ajan kulttuurin sääntöjen alle, jos säännöt tarkoittivat Jumalan näkökulmasta väärää suhtautumista naisia kohtaan.  Hän rikkoi määräyksiä, joiden mukaan naisen kanssa ei saanut julkisesti keskustella tai seurustella.  Hän rikkoi käskyjä, joiden mukaan rabbit eli uskonnolliset opettajat eivät opettaneet naisia eivätkä selittäneet heille hengellisiä totuuksia.  Hän rikkoi lakeja, joiden mukaan vääräuskoisten tai julkisyntisten kuten prostituoitujen kanssa ei saanut viettää aikaa.  Hän rikkoi sääntöjä, joiden mukaan sanaa ”nainen” ei voinut edes mainita julkisessa puheessa.  Hän rikkoi lakeja, joiden mukaan naisen todistus ei kelvannut oikeudessa.

Jeesuksen suhtautuminen naisiin oli rajoja ylittävää, jopa vallankumouksellista.  Miksi hän haastoi näin räikeästi naisiin kohdistuvat rajoitukset? 

Koska kaikki, mitä Jeesus teki, hän teki Jumalan tahdon mukaan, voimme ymmärtää sen, että Jumala rakastaa naisia ja miehiä aivan yhtä lailla, kutsuu heitä molempia henkilökohtaisesti yhteyteensä, antaa heille synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän lahjan ihan samoilla perusteilla.  Kaikenlaiset ihmiskäskyt ja tekopyhyyttä hohkaavat säännöt saivat Jeesukselta rankkaa palautetta.  Hän ei pelännyt ihmisten mielipiteitä eikä reaktioita, vaan huolehti ainoastaan siitä, että taivaallisen Isän tahto sai tulla julki ja toimimaan maan päällä, niin kuin se taivaassa jo on ja toimii.  Miesten ja naisten ja lasten kohdalla. 

Yksi suuri kysymys on kuitenkin vielä vastaamatta. 

Eikö tämä vapaa suhtautuminen naisiin tarkoita myös sitä, että Jeesus halusi räjäyttää hierarkkiset perinteet ja mahdollistaa naisille vapaasti kaikenlaiset roolit ja palvelustehtävät seurakunnassa?  

Tähän kysymykseen vastausta etsiessäni eräs Jeesuksen valinta kiinnittää huomioni.   

Miksi Jeesus valitsi opetuslapsikseen vain miehiä?  Miksi nämä kaksitoista apostolia?

Hetki, jolloin Jeesus valitsee johtajia, hetki jota varten hän on valmistautunut koko yön rukouksessa, hetki, jossa hän valitsee kaksitoista olemaan kanssaan…tämä hetki on hyvin maskuliininen. 

jesus disciples

He olivat kaikki miehiä. 

Miksi?

Oliko syynä se monen kriitikon väite, että Jeesus valitsi opetuslapsikseen vain miehiä sosiaalisesta paineesta tai sen ajan kulttuurin mallin mukaan?  Tätä väitettä vastaan sotii Jeesuksen elämä; siellä ei ole yhden yhtäkään tekoa, jonka hän tekisi sosiaalisesta tai kulttuurin painostuksesta.  Tätä väitettä vastaan sotii Jeesuksen sanat.  Hän itse sanoi tekevänsä vain sen, minkä Jumala lähetti hänet tekemään.  Jeesus väitti toteuttaneensa Jumalan tahdon maan päällä. 

Toiset sanovat, että naiset eivät voineet vaeltaa ympäri maata siihen aikaan tai että yhteiskunta oli miesten dominoima, joten Jeesus ei voinut valita naisia.  Oliko tässä syy?  Että Jeesus halusi suojella naisten mainetta?  Tai alistua toimimaan sen ajan yhteiskuntamallin mukaan, toivoen asioiden joskus myöhemmin muuttuvan parempaan suuntaan?  

Mutta eikö Jeesus olisi voinut valita kuusi miestä vaimoineen johtajiksi, jolloin naisjohtajat olisivat voineet luonnollisesti kulkea Jeesuksen seurassa miestensä kanssa?  Ja eikö Jeesus taistellut juuri tällaisia yhteiskuntamalleja vastaan, jotka pitivät naiset hengellisen elämän avautumisen ja avartumisen ulkopuolella?  Eikö Jeesus kutsunut naisia Aabrahamin tyttäriksi, laittanut heidät sanoillaan samalle viivalle miesten kanssa uskossaan?   

Ajatus siitä, että siihen aikaan nainen ei yksinkertaisesti ollut johtoasemassa ei ole totta.  Itse asiassa juutalaisessa kulttuurissa oli useita esimerkkejä naisjohtajista.  Juuri ennen Herodes Suuren hallintokautta Israelia hallitsi kuningatar Alexandra.  Vanhassa Testamentissa mainitaan naisprofeetta Hulda (2 Kun 22:14) ja Debora, joka toimi myös tuomarina (Tuom 4-5) ja hallitsijatar Atalia (2 Kun 11:3).  Mirjam johti Israelin kansaa veljiensä Mooseksen ja Aaronin rinnalla (Miika 6:4).

Naisilla voi olla erinomaisia johtajuustaitoja.   

Onko olemassa johtajuutta, jossa sukupuolella on väliä? 

Vanhassa Testamentissa nainen löytyy kuningattarena, profeettana, kansan johtajana.  Mutta löytyy yksi asema, jossa nainen ei koskaan täyttänyt johtajuustehtävää. 

Joka ikinen pappi Vanhassa Testamentissa oli mies.  Naiset kykenivät johtamaan ja he johtivat.  Mutta hengellinen johtajuus oli miesten käsissä. 

Mitä on tämä hengellinen johtajuus?  Onko se Vanhan Testamentin peruja?  Miten Uudessa Testamentissa?  Mikä oli apostolien tehtävä?  Kenen vastuulla oli seurakunnan johto silloin?  Kenen vastuulla on seurakunnan johto nyt?    

Vanhan testamentin aikoina Israelia ympäröivillä kansoilla oli omat uskonnolliset menonsa ja niiden parissa esiintyi sekä papittaria että jumalattaria.  Naisen johtoasema uskonnossa ei siis ollut ennenkuulumatonta.  Israelin kansan Jumala, joka ilmoitti itsensä Luojana ja Kaikkivaltiaana, puhui kuitenkin itsestään aina maskuliini-pronominilla.  Jumala asetti kansansa uskonnollisiksi johtajiksi vain miehiä.

Jumala valitsi leeviläisten sukukunnan palvelemaan Jumalaa (5 Moos. 10:8-9).  Heidän joukostaan Jumala valitsi Aaronin olemaan ylipappi.  Aaron ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saivat tehtäväkseen olla Israelin kansan pappeja.  Kun ylipappi kuoli, uusi ylipappi valittiin pappien joukosta.  Aaronin jälkeläisten eli pappien tärkein tehtävä oli olla välimies kansan ja Jumalan välillä.  Siihen liittyi monta tehtävää:
·        Kansan tuomien uhrien uhraaminen Jumalalle (3 Moos 4:20, 26, 31, Hebr. 8:4).
·        Kansan edustaminen Jumalan edessä, erityisesti ylipapin tehtävä (2 Moos 28:12.  Hebr 5:1).
·        Kansan puolesta rukoileminen (4 Moos 9:22-24).
·        Jumalan tahdon etsiminen kansan puolesta (2 Moos 28:30). 
·        Jos pappi teki syntiä, syyllisyys ei ollut vain hänen yllään, vaan koko kansan yllä (3 Moos 4:3). 

Muut leeviläiset hoitivat kaikenlaisia temppeliin, jumalanpalvelukseen ja uhraamiseen liittyviä tehtäviä.  He olivat myös kansan opettajia, kirjureita, tuomareita ja tarkastajia. 

Uuden Testamentin puolella, Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen Vanhan Testamentin papillinen virka ei ollut enää tarpeen (Hebrealaiskirje on kauniisti kirjoitettu selitys tästä).  Mooseksen asettama pappisjärjestys oli tulevan taivaallisen järjestyksen kuva ja varjo.  Nyt olemme Uuden liiton alaisuudessa; jokainen voi lähestyä Jumalaa itse, henkilökohtaisesti, koska Jeesus on ottanut välimiehen paikan.  Enää emme uhraa eläinuhreja, koska Jeesuksen uhri syntiemme puolesta oli täydellinen.  Me saamme rukoilla Jumalaa, etsiä Hänen tahtoaan ja voimme kuulla Hänen ääntään, jokainen henkilökohtaisesti.  Me voimme jokainen tuntea Jumalan!  Meidän ylipappimme Jeesus ei koskaan tehnyt syntiä, ja hänen täydellisyydestään olemme mekin osallisia, olemme puhtaita, olemme hyväksyttyjä, olemme pyhiä. 

Mikä on siis johtajien tehtävä Uuden Testamentin esimerkin mukaan perustettujen seurakuntien keskellä?  Mikä oli apostolien virka? 

Jeesuksen valitsemat 12 opetuslasta, joita kutsuttiin apostoleiksi, oli erityisasema.  Heidän ensimmäinen tehtävänään oli olla Kristuksen kanssa, hänen opissaan (Mark 3:14-15).  He olivat myös ensimmäisen seurakunnan johtajia (Ap.t. 2:14, 5:12, 18, 40, 42; 6:2-4; 9:29; 15:2 ja Gal. 1:17).  Kristus antoi heille erityisaseman luvatessaan ”…saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa” (Matt. 19:29).  Kristus myös lupasi, että he saisivat vastaanottaa erityisen ilmestyksen (Joh 16:12-15).   Kahdentoista apostolin nimet on kirjoitettu taivaallisen Jerusalemin perustuskiviin (Ilmestyskirja 21:14).  Kukaan muu heidän jälkeensä ei ole saanut samaa asemaa.  He olivat seurakunnan perusta ja Kristus oli kulmakivi.   

Kun Juudaksen petoksen ja itsemurhan jälkeen piti valita uusi apostoli hänen tilalleen, kerrotaan tilanteesta näin: ”Niin pitää siis yhden niistä miehistä, jotka ovat vaeltaneet meidän kanssamme kaiken sen ajan, jona Herra Jeesus kävi sisälle ja ulos meidän tykönämme, Johanneksen kasteesta alkaen hamaan siihen päivään, jona hänet meiltä otettiin ylös, tulemaan hänen ylösnousemisensa todistajiksi meidän kanssamme.  Ja he asettivat ehdolle kaksi, Joosefin, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, lisänimeltä Justukseksi, ja Mattiaan.” (Ap.t. 1: 15-26). 

Yksi valintakriteeri muiden joukossa oli sukupuoli; uuden apostolin piti olla mies. 

Opetuslasten valintaa katsottaessa täytyy kiinnittää huomio myös erääseen toiseen valintakriteerin. Opetuslapset olivat kaikki miehiä, mutta he olivat kaikki myös juutalaisia.  Moni raamatuntulkitsija tekee tästä seuraavat johtopäätökset:

1.     Jeesus valitsi vain miehiä.
2.     Jeesus valitsi vain juutalaisia.
3.     Seurakunnan johtajien tulee olla sekä miehiä että juutalaisia. 

Tällaisen tulkinnan tarkoitus on näyttää, että koska juutalaisuus ei ole enää kriteerinä johtajuuteen, ei sukupuolellakaan pitäisi olla väliä. 

Jumalalla oli erityinen suunnitelma tuoda Hänen tahtonsa julki juutalaisten kautta. Jeesus syntyi tehtävänään olla ”hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia” (Matt 2:6).  Jeesus nimettiin ”Israelin lohdutukseksi” (Luuk 2:25) ja hän julisti ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneiden lammasten tykö” (Matt 15:24).  Jeesus ilmoitti pian saapuvan Jumalan valtakunnan (Mark 1:15) ja lähetti apostolinsa ensin juutalaisten pariin (Matt 10:6), luvaten heille aseman Israelin kahdentoista sukukunnan vallitsijoina.  Opetuslapsetkin totesivat, että Jeesuksen työn tarkoituksena oli Israelin lunastus (Luuk 24:21), joten ei ole ihme, että alkuperäiset 12 apostolia olivat kaikki juutalaisia.  Jumalan suunnitelmissa oli tuoda pelastus maailmaan juutalaisten kautta, joten hänen työssään ensimmäiset johtajat olivat juutalaisia. 

Ylösnousemuksen jälkeen Jeesuksen työ laajeni kaikkien kansojen keskuuteen (Matt 28:19). Pakanoita pelastui ja heitä valittiin johtamaan työtä paikallisissa seurakunnissa.  Pakana (Luukas) kirjoitti kaksi kirjaa Uuteen Testamenttiin  ja useita pakanakristittyjä kuten Tiitus ja Epafroditus olivat Paavalin apuna ja työtovereina.  Juutalaiset olivat siis ainutlaatuisessa asemassa työn perustamisvaiheessa, mutta pakanat olivat pian seurakunnan johdossa heidän kanssaan. 

Jos siis seurakunnan johdossa ei enää täydy olla juutalainen, onko samalla tavoin unohdettava sukupuolikin?  

Asetelma on selkeästi erilainen.  Ensinnäkin, seurakunta oli alusta alkaen sekä naisista että miehistä koostuva yhteisö.  Se ei alkanut ensin miesten keskuudesta ja levinnyt sitten naistenkin keskuuteen.  Helluntaina, kun uskovat olivat kaikki yhdessä koolla, huoneessa oli kokoontuneena sekä miehiä että naisia (Ap.t. 1:14). 

Toisekseen, miesten valinta johtotehtäviin tehtiin niiden kautta, joita Kristus alun perin opetti, valmisti ja joille hän antoi tulevan seurakuntansa johtajuuden.  Apostolien teot jatkuvasti kertovat siitä, miten Kristuksen ja Pyhän Hengen johtajuus oli läsnä seurakunnan ja sen johtajien toimissa, joten voi olettaa, että myös johtajuusvalinnat tehtiin näin Kristuksen ja Pyhän Hengen johdossa. 

Yksi esimerkki varhaisseurakunnan toiminnasta löytyy Apostolien teoista.  Kun opetuslasten luku lisääntyi, kreikkalaiset valittivat, että heidän leskivaimojaan syrjäytettiin päivittäisessä avunannossa.  Seurakunnan keskuudessa oli paljon naisia (Ap.t. 1:14, 5:1 ja 5:14).  Kaksitoista apostolia kutsuivat kaikki koolle ja kehoittivat valitsemaan seitsemän miestä, jotka asetettaisiin pitämään huolta käytännön avuista, jotta apostolit voisivat pysyä rukouksessa ja sanan palvelemisessa.  Tämä käsky kelpasi kaikelle joukolle ja seitsemän miestä valittiin ja siunattiin työhön apostolien rukousten ja kätten päälle panemisen kautta.   (Ap.t. 6:1-7).  Jos apostolit olisivat käskeneet valitsemaan seitsemän ihmistä (anthropous), ja vain miehiä olisi valittu, voisimme päätellä, että valinta tehtiin kulttuurin tai ehkäpä sattuman kautta.  Mutta alunperinkin valittiin vain miehiä (andras). 

Jeesuksen ihmeellisen –taivaallisen - avoin suhtautuminen naisiin ei tarkoittanut sitä, että hän vähätteli luomisjärjestyksen merkitystä, jonka mukaan mies on kutsuttu johtamaan, suojelemaan ja pitämään huolta.  Se ei tarkoittanut sitä, että hän vastusti aviomiesten rakastavaa johtajuutta avioliitossa.  Se ei myöskään tarkoittanut sitä, että hän olisi kumonnut hengellisesti kypsien miesten pääasiallisen vastuun seurakunnan johtamisessa ja opettamisessa.

Mutta kaikessa mitä hän teki, Jeesus hyökkäsi miehissä ja naisissa olevaa ylpeyttä vastaan, joka saa heidät vähättelemään toinen toisiaan.  Kaikki mitä Jeesus opetti ja teki, korostaa nöyryyttä ja rakkautta.  Hänen esimerkkinsä johtajuudesta tuo palvelemisen itsensä koroittamisen sijalle.  Hänen esimerkkinsä alamaisuudesta tuo kuuliaisuuden nöyristelemisen sijalle.     


Jeesuksen maanpäällisen elämän aikana naisilla oli hyvin erityinen, uudenlainen tehtävä.  He saivat kulkea opetuslasten mukana, he palvelivat Jeesusta varoillaan, he tekivät hänelle ruokaa ja avasivat kotinsa kokoontumisille.  He saivat kysyä ja he saivat vastauksia.  Naiset palvelivat, ylistivät, rukoilivat ja todistivat aivan niinkuin miehetkin.  Heillä oli hengellistä näkökykyä ja viisautta ja uskoa niin, että Jeesus teki heistä esimerkkejä muille.  He tekivät kaiken palveluksensa arvostettuina, rakastettuina ja kunnioitettuina.  

Siltikin Raamattua tutkiessani olen tullut siihen tulokseen, että hengellisissä asioissa miehille on annettu auktoriteetti, johtamisen vastuu ja naisille tämän johtajuuden tukemisen.  Yhtäkään naista ei valittu niiden kahdentoista joukkoon.  Mutta he tukivat apostolien työtä lahjoineen ja taitoineen, eivät he jääneet kotiin istumaan.  Vaikka opetuslasten valinta ei ole ainoana syynä siihen, että uskon Jeesuksen tarkoittaneen miehille johtajuusroolin, ei Jeesuksen opetuksissa ole mitään, mikä puhuisi sitä vastaankaan.  Tämä tehtävänanto selkenee Uuden Testamentin kirjeissä.  Naisilla on ollut ja on vieläkin korvaamaton rooli kristinuskossa, mutta se on erilainen kuin miesten rooli.  


Lähteet:

Women in the Life and Teachings of Jesus, James A. Borland.  Artikkeli löytyy kirjassa Recovering Biblical Manhood & Womanhood - A Response to Evangelical Feminism, toim. John Piper ja Wayne Grudem

Pappien ja leeviläisten tehtävistä. 



7.2.2015

Jeesus ja naiset

"Miehen sydän ja luonne paljastuu hänen teoissaan - ja vielä enemmän hänen teoissaan naisia kohtaan", väittää Bruce Marchiano kirjassaan.

Tammikuussa aloin kerätä muistikirjaani Uuden Testamentin jakeita, joissa Jeesus kohtaa naisia tai joissa Hän puhuu naisista.  Kaksi tuhatta vuotta sitten Jeesus kohtasi naisia jokapäiväisessä elämässään.  Miten Jeesus kohteli heitä?



Jeesus kohteli naisia niinkuin tosi mies, maskuliinisuuden ruumiillistuma,  kohtelisi heitä.  Jeesus rakasti naisia, enkä tarkoita nyt sitä romanttista rakkauden vääristymää, joka tulee mieleemme kun käytämme verbiä rakastaa.  Hänen rakkautensa oli jumalallista, puhdasta, elämää-antavaa rakkautta.  Jeesus näki jokaisen naisen Jumalan silmillä: rakas, arvokas, kuninkaallinen tytär.

Jeesus ei puhunut yhdellekään naiselle törkeyksiä, ei vihjaillut sanoillaan, ei antanut katseensa vaeltaa, ei etsinyt naisten suosiota eikä oman arvonsa pönkittämistä naisten ihailun kautta.  Hän ei alistanut, uhkaillut tai pelotellut naisia käytöksellään tai sanoillaan.  Tosi miehen halu on kunnioittaa ja suojella naisia, ei käyttäytyä niin, että naiset tarvitsisivat suojelua häneltä.

Jeesus kohteli naisia aina ihmisarvon omaavina, Jumalalle tärkeinä henkilöinä.  Hän haastoi sen aikaiset kultturelliset käsitykset naisen paikasta ja naisen oikeuksista.  Hän otti naisia vertauksiensa esimerkeiksi ja hänen seurassaan, opetuslasten joukossa, kulki useita naisia.  Hän paransi naisia ja nosti heidän uskonsa muille esimerkiksi.  Jeesus kunnioitti naisia.

Jeesuksen kunnioitus naisia kohtaan ei horjunut sen aikaisten kulttuurikäsitysten mukaan.  Hän ei pelännyt tehdä kulttuurin vastaisia, uskonnon vastaisia tai sen ajan moraalin vastaisia huomautuksia tai tekoja, jos kyseessä oli oikea, jumalallinen huomautus ja teko.  Juutalainen kulttuuri ei saanut koskaan nousta Jumalan Sanan yläpuolelle.  Hän hyökkäsi voimakkaasti tekopyhyyttä ja kaksinaamaisuutta vastaan.  Jeesus ei mielistellyt johtoasemassa olevia, miehiä, vaikka se merkitsi asettumista naisen puolelle.

Jeesus arvosti naisia erittäin paljon.

Tämä näkyi siinä, että hän tunnusti heidän sisäisen arvonsa, ihmisarvonsa.  Jeesus kertaa Luomiskertomuksen sanat: "Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi."  Aivan kuin mieskin, nainen on Jumalan kuva.  Naisella on vapaus valinnoissaan ja vastuu elämästään, aivan kuten miehelläkin.  Jeesus näki naiset henkilöinä, ei vain miesten halun kohteena.  Jeesus ei ollut niinkään huolissaan kohtaamiensa naisten sukupuolesta, iästä tai aviosuhteesta, vaan heidän Jumalasuhteestaan (tai sen puuttumisesta).

Aikana, jolloin juutalainen mies ei julkisesti puhunut naisten kanssa, Jeesus vastasi naisten kysymyksiin ja keskusteli heidän kanssaan.  Samarialainen nainen kaivolla, aviorikoksesta kiinni saatu nainen, Nainin leski, verenvuototautia sairastava nainen ja nainen, joka korotti äänensä ihmisjoukossa ja puhui Jeesukselle.  Kaikki ihmisten ympäröimänä, julkisesti: Jeesus ei ollut sidottu juutalaisten perinnäissääntöihin, vaan puhuu naisten kanssa.

Miten Jeesus puhui naisille?  Vähätellenkö (voi näitä yksinkertaisia alempiarvoisia naisparkoja)?  Epäkunnioittavastiko (mikä sinä nainen luulet olevasi)?  Kärsimättömästikö (mitä se nainen sieltä huutelee)?

Jeesus kuuntelee, puhuu huomaavaisesti, lempeästi: "tyttäreni", "Aabrahamin tytär".   Sinä olet tärkeä.  Sinulla on väliä.  Sinun uskosi on esimerkillistä.  Sinun hengellisyytesi on arvokas.

Voin vain kuvitella, miten sen ajan naiset olivat kokeneet itsensä äänettömiksi, näkymättömiksi, toisen luokan kansalaisiksi, joita miehet välttelivät katsomasta, koskemasta ja kuuntelemasta.  Aivan kuin naiseus olisi jotain väärää, vältettävää, ylenkatsottavaa.  Ja nyt täällä on Jeesus, korkeassa arvossa oleva juutalainen mies, rabbi, joka kuunteli heitä, katsoi heitä silmiin, rohkaisi heitä hengellisesti ja keskusteli heidän kanssaan.

Woman taken in adultery: Bible women: Jesus reaches his hand out to the battered womanMutta huomaa, Jeesus ei lakaise maton alle joka naisen tarvetta ottaa vastuu vääristä teoistaan, tehdä parannusta.  Jeesus käy pitkän, uskomattoman kauniin keskustelun kaivolla ja tarjoaa samarialaiselle naiselle mahdollisuutta valita oikein.  Hän korottaa äänensä kun väkijoukko seisoo kivet kourissaan aviorikoksesta kiinnijoutuneen naisen ympärillä.  Hän pystyy tähän, koska on väittänyt, että "Joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa."

Juutalaiset miehet ja naiset eivät voineet viettää aikaa yhdessä sosiaalisissa tilanteissa, koska kiusausten välttämiseksi rabbit määräsivät heidät erikseen.  Mutta Jeesus tuli opettamaan paremman tavan elää, paremman tavan kohdella vastakkaista sukupuolta, paremman tavan tuoda esiin Jumalan kunniaa miehinä ja naisina.  Opetuslasten vanhurskauden tuli olla suurempaa kuin kirjanoppineiden ja fariseusten (Matt. 5:20).  Jeesuksen seurassa oli sekä miehiä että naisia, jotka osasivat elää puhtaasti yhdessä.  Hän opetti heitä hillitsemään himonsa, ei ruokkimaan niitä.  Sen vuoksi seurakunnassakin voimme vapaasti palvella Jumalaa yhdessä; Jeesus halusi niin.

Jeesus arvosti naisia erittäin paljon.

Se näkyy siinä, miten hän palveli heitä.

Jeesus paransi Pietarin anopin kuumeesta, herätti kuolleista Nainin lesken ainoan pojan, paransi sapattina synagoogassa naisen, joka oli kärsinyt 18 vuotta koukkuselästä.  Matkalla parantamaan Jairuksen 12-vuotiasta, kuolemansairasta tytärtä Talitaa, Jeesusta koskettaa juutalaisten säännösten mukaan epäpuhdas nainen; epätoivoinen yritys löytää parantuminen salaa, Jeesuksen huomaamatta.

Miten Jeesus reagoi?  Voin vain kuvitella miten senaikaiset kirjanoppineet ja lainopettajat olisivat käyttäytyneet tällaisessa tilanteessa.  Hypähtäen inhoten kauemmaksi, syyttäen naista heidän saastuttamisestaan, julkinen läksytys ja muistutus perinnäissäännöistä ja pesulle hankaamaan pois tämä epäpuhdas kosketus.

Mutta Jeesus puhuu hänelle lempeästi, julkisesti vahvistaa hänen uskoaan, antaa hänen mennä Jumalan rauhaa toivottaen.  Terveenä.  Sairaan naisen ja kuolleen tytön koskettaminen ei hätkähdytä Jeesusta, joka varmasti juutalaisena tiesi, miten suuri rikkomus se uskonnollisissa puhtaussäännöissä oli.

Rabbiinisissa kirjoituksissa naista harvoin kuvattiin positiivisesti, heidän uskoaan esimerkillisesti tai heidän teologiaansa terävä-älyiseksi.  Mutta kun kanaanilainen nainen, kreikkalainen, kerjää Jeesusta parantamaan hänen pienen tyttärensä, joka on riivaajan vaivaama, Uuteen Testamenttiin kirjoitetusta keskustelusta käy ilmi, että tämä nainen on periksiantamaton, älykäs, sukkelasanainen ja omaa suuren uskon.

Nainen oli epäpuhdas vierasheimolainen, jonka kanssa juutalaisilla ei ollut lupa seurustella.  Jeesus tekee hänestä uskon esimerkin, koettelee hänen hengellistä sitkeyttään, laajentaa hänen ymmärrystään hengellisten totuuksien suhteen ja antaa hänelle mitä nainen pyytää: hänen tytärensä vapautuu riivaajasta.

Jeesus kohtasi myös naisten hengellisiä tarpeita.  Juutalaisen tavan mukaan tytöille ei opetettu kirjoituksia, mutta kaikki pojat aloittivat lain opiskelun viisi-vuotiaina.  Jeesus selitti hengellisiä asioita naisille ja oletti, että he ovat kykeneväisiä ymmärtämään Jumalan Sanaa.  Hän kohtasi naisten tarpeen tulla kuulluksi, keskusteli heidän kanssaan, paransi heitä ja näytti heitä kohtaan samaa huolenpitoa ja välittämistä kuin miehiäkin kohtaan.

Jeesus arvosti naisia erittäin paljon. 

Se näkyy siitä, miten hän antoi heille osuuden omassa työssään.

Olipa se sitten esimerkkinä vertauksissa (nainen ja leipätaikina, nainen ja kadonnut kolikko), esimerkkinä vierasheimolaisista, jotka saavat pelastuksen (Sarpatin leski), kestävän rukouksen esimerkkinä (sitkeä leskivaimo) tai suuren uskon esimerkkinä (köyhän lesken rovot), Jeesus, yhteiskunnassa, jossa puhujan pitää pyytää anteeksi, jos joutuu keskustelussa käyttämään sanaa "nainen", laittaa naisen puheidensa päähenkilöksi.

K.E. Bailey kirjoittaa Luukkaan evankeliumien vertausten analyysissaan :
"Ensimmäisen vuosisadan Palestiinan kulttuurimaailmassa jo se, että käyttää naista esimerkkinä vertauksessa, vaatii kertojalta moraalista päätöstä.  Jeesus jälleen kerran hylkää fariseusten asenteen yhteiskunnan ihmisryhmiä kohtaan.  Ensimmäinen oli syrjäytetyt, eristetyt paimenet, nyt alempiarvoinen nainen."

Evankeliumeissa on useita kohtia, joissa kerrotaan naisten seuranneen ja palvelleen Jeesusta hänen matkoillaan.  Martta otti Jeesuksen kotiinsa ja ruokki koko seurueen, useammin kuin kerran.  Maria Magdaleena, Johanna, Susanna, Maria ja Salome olivat naisia, jotka palvelivat Jeesusta varoillaan.


Maria sai olla esimerkkinä siitä, että myöskin naiset saivat istua kuuntelemassa Jeesusta ja oppia häneltä.  Hänen sisarensa Martta sai vastaanottaa Jeesuksen opetuksia myöhemmin, veljensä haudalla, kun Maria jäi kotiin.  Matkalla ristille Jeesus antaa ryhmälle itkeviä naisia sananlaskun selityksineen.

Jeesus antoi kahden naisen palvella häntä voitelemalla hänet voiteilla.  Syntinen nainen ja Maria, jolla oli erityistä hengellistä ymmärrystä ja joka voiteli Jeesuksen hänen hautaamistansa varten.

Ehkä suurin esimerkki Jeesuksen naisille antamasta arvosta on ylösnousemuksesta todistaminen.  Juutalaiset eivät ottaneet naisen tuomaan todistusta vastaan, koska sen ei katsottu olevan luotettavaa.  Mutta Jumala valitsi naiset ensimmäisiksi todistajiksi Jeesuksen ylösnousemuksesta.  Se on kunnia-asema ja se osoittaa, että naisilla tulee olla suurempi osa seurakuntaelämässä kuin mitä sen aikaisessa perinteissä oli ollut.



Naiset olivat ensimmäisiä evankeliumin levittäjiä: Jeesus kuoli syntiemme tähden, haudattiin, mutta hänet nostettiin kuolemasta kolmantena päivänä.  Heidän esimerkkinsä mukaan kaikilla Jeesukseen uskovilla on etuoikeus todistaa Kristuksesta, sekä miehillä että naisilla.

Kun tarkastelen Jeesuksen käyttäytymistä naisten seurassa ja tapaa, jolla hän kohteli heitä, en voi sanoa muuta kuin että Jeesus kohteli naisia aina arvokkaasti, kunnioittavasti ja rakkaudella.  Hän puolusti heitä, keskusteli heidän kanssaan, paransi heidän sairauksiaan, itki heidän kanssaan ja antoi naisten palvella itseään.

Kristinusko ei ole niinkään uskonnollisten sääntöjen ja määräysten noudattamista, vaan halukkuutta elää, toimia ja kohdella toisia niinkuin Jeesus.  Halua tulla Jeesuksen kaltaiseksi.  Olla pikku-Kristus.  Tämän vuoksi evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta todellakin on ilosanoma, erityisesti naisille.

Jäljelle jää kysymys:  tunnustiko Jeesus naisten ja miesten roolieroja?

Tästä kirjoitan ensi kerralla.  

***

Lähteet:

Uuden testamentin neljä evankeliumia: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.

The Character of a Man - Reflecting the Image of Jesus, Bruce Marchiano.

Poet & Peasant and Through Peasant Eyes - A Literary-Cultural Approach to the Parables in Luke, Kenneth E. Bailey

Women in the Life and Teachings of Jesus, James A. Borland.  Artikkeli löytyy kirjassa Recovering Biblical Manhood & Womanhood - A Response to Evangelical Feminism, toim. John Piper ja Wayne Grudem



LISÄYS: Tämä kirjoitus oli pohjana Ruut-lehteen kirjoittamalleni artikkelille.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...