15.2.2017

Ota vastuu perheen vaatteista ja muuta kulttuurimme



Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, 
sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.  
Hän valmistaa itsellensa peitteitä; 
hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa. 

Sananlaskut 31:21-22

Satuin lukemaan nämä jakeet eräänä päivänä, jolloin lapset olivat ulkona nauttimassa tuoreesta lumesta.  Valmistautumisessa on kyllä puolensa; eräs lapsista huomasi juuri kun olimme lähdössä pulkkamäkeen, että viime vuoden toppahousut eivät enää mahtuneetkaan.  Ei kun kursimaan äidin tuulihousuja vyötärölle kiinni.   

Vaateshow on lapsiperheessä koko ajan päällä – aina joku kasvaa tai vuodenajat muuttuvat tai tarvitaan vaatteita erityistilanteihin.  Kuten muissakin kodin töissä, asenteella on merkitystä.  Vaatteista huolehtiminen on iso osa kodin arkea, ja kodinhoito on Jumalan antama työ minulle.  Miksi en siis panostaisi siihen?  Voin nimittäin valittaa ainaisesta vaatteiden pyörittämisestä tai voin kääriä hihani ja alkaa työhön.  Tai voin yrittää päästä siitä mahdollisimman vähällä vaivalla, jotta saisin keskityä johonkin kivempaan, tai voin päättää tulla vaatteiden asiantuntijaksi.

Perheen vaatteista huolehtiminen herättää mielipiteitä; yksi tykkää, toinen ei kestä.  Aina on mahdollisuuksia myös ylilyönteihin.  Yhdessä ääripäässä on välinpitämättömyys, ajatella vaatteiden olevan turhamaisuutta ja maailman ongelmiin verrattuna vähäpätöistä.  Toisessa ääripäässä on vaatefriikit, jotka ei muuta mietikään kuin vaatteita, muotia ja pukeutumistyylejä. 

Mitä Raamatussa sanotaan vaatteista ja pukeutumisesta? Mikä meidän asenteemme tulisi olla sitä kohtaan?  Vaatteita on pakko miettiä, joten on hyvä löytää Jumalan mielen mukainen asenne aiheeseen. (Olen kirjoittanut muutaman kerran vaatteista ja pukeutumisesta, täällä)

Sananlaskujen luvun 31 nainen käyttää suuren osan aikaansa vaatteiden parissa.  Hän kehrää langat, tekee kankaat, ompelee ja pesee koko perheen vaatteet ja tekstiilit käsin.  Silti hän onnistuu olemaan valmistautunut myös lumen tuloon. Hän myy valmistamiaan vaatteita ja perustaa tieneksillään viinitarhan.  Vaatteet ja niistä huolehtiminen on iso osa hänen elämäänsä.  

Jakeissa mainitut purppuravillat ja pellavat ovat laadukkaita ja kalliita kankaita.  Vaikka taloustilanne voi jättää vähän mahdollisuuksia kirpputorien ja alennusmyyntien ja annettujen vaatteiden ulkopuolelle, on tilanteita, joissa kannattaa panostaa laatuun.  Etenkin perheen aikuisille, jotka voivat hyödyntää laadukasta vaatekappaletta vuosien ajan.  Toisaalta laadukkaista lastenvaatteista voi saada osan rahasta takaisin myymällä niitä eteenpäin. 

Olen myös huomannut, että on helppo ostaa ylimääräistä, kun halavalla saa, joten panostamalla laatuun tulee vaatteita ehkä ostettuakin vähemmän.  Tarvitseeko koululainen 15 erilaista pitkähihaista?  Vai pärjääkö viidellaä puserolla, johon ei tule muutaman pesun jälkeen reikiä saumoihin?  Vähäisempi vaatemäärä auttaa myös kodin järjestyksenpidossa ja pyykkityön hallinnassa.


San31 naisesta sanotaan, että hän on "vaatetettu vallalla ja kunnialla", joten vaatteet eivät ole ainoa tärkeä asia hänen elämässään.  Hänelle on tärkeää usko, hyvän tekeminen, köyhistä huolehtiminen ja perheen hyvinvointi.  Hän ei vietä aikaansa muotilehtiä selaillen ja ostoksilla käyden.  Mutta hän ei myöskään pukeudu harmaavarpusen tavoin, pelkän sisäisen kauneuden voimalla eläen.  Hän on tyylikäs ja huoliteltu vaatteittensa suhteen, ihan niin kuin hän tekee kaiken muunkin elämässään hyvin.  Punapurppura ja pellava ei ole ristiriidassa hänen syvän uskonsa kanssa. 

On aika uskomatonta ajatella, että aikoina, jolloin vaatteista huolehtiminen kävi miltei kokpäivätyöstä, vaatteet olivat hyvin yksityiskohtaisesti koristeltuja ja ajatuksella tehtyjä. Rebekah Merkle sanoo kirjassaan Eve in Exile:

Ajattele ammattitaitoa, jota vaadittiin 1800-luvun naisten vaatteisiin, ennen kuin oli ompelukoneita tai tehtaita tai alerekkien mahdollisuuksia, ja ennen pesukoneita ja kuivureita.  Jos kenellä oli koskaan syytä elää verkkareissa, se oli näillä naisilla, mutta silti he jotenkin onnistuivat jättämään meidät jälkeensä kaikin mahdollisimman tavoin.  Voisivatko kristity naiset tavoitella erinomaisuutta tällä saralla, tavalla, joka muuttaisi kulttuurisia odotuksiamme?  Ei kummallisesti kopioiden menneitä sukupolvia (pliis, ei), mutta yrittäen ottaa heiltä oppia.  Yrittämällä nähdä vaivaa ja oppia taitoja ja arvostaa laatua, joka muotiin kuului noina aikoina, ja tuoda sitä esiin nykyaikana, niin että saa kannatusta? 

Mitä todellakin tapahtuisi, jos me kristityt naiset pukeutuisimme laadukkaisiin, yksityiskohtaisesti huoliteltuihin vaatteisiin ja osaisimme vaatia niitä kauppojen hyllyille?  Tai oppisimme tekemään niitä, pelkäämättä vaivannäköä?  Eivät huippuyritysten uraputkessa olevat ole ainoita, jotka ansaitsevat pukeutua hyvin.

Vaatetuksen ja pukeutumisen miettiminen liittyy myös monia syvällisiä kysymyksiä, joista ainoana ei ole välttää miesten saattamista kiusaukseen.  Esim. onko vaatteiden tarkoitus naisen naamiointi vai hänen kunniansa esiin tuominen?  Entäpä vaatteiden ekologisuus ja eettisyys?

Kodin kankaissa on myös peitteet, lakanat, pyyhkeet, liinat ja verhot.  Ne ovat usein niitä naisellisia kosketuksia, jotka muuttavat asuinympäristön kodikkaaksi ja viihtyisäksi.  Itse asiassa se on yksi minun lempitöistäni kotona: vaatteet ja tekstiilit!  Ja San31 esimerkin mukaan tärkeä osa naisen elämää.   

San31 nainen ei vain antanut ympäröivän yhteiskunnan muuttaa häntä, vaan hän jätti siihen oman jälkensä.  Voimme olla naisia, jotka tekevät muutoksia, päätöksiä ja valitsevat suunnan.  Myös muodin ja pukeutumisen suhteen.  Voimme valita luovuuden tai tyytyä kuluttamiseen.  Vaatteet ja muut tekstiilit ovat aika hyvä paikka vaikuttaa yhteiskunnassa.  

Entä sinä?  Ompeletko vaatteita itse? Mistä löytää laatuvaatteita ja -tekstiileitä?  Mitä olet oppinut vuosien varrella tästä kodinhoitamisen osasta?



Kuvat:
Wisdomsposts.com


12.2.2017

Naiseus on korvaamatonta



Otin tämän vuoden haasteeksi lukea kirjan viikossa (voit käydä katsomassa edistymistäni täältä).  Kirja Wild Swans kertoo Kiinan 1900-luvun historiaa isoäidin, äidin ja tyttären kokemusten kautta.  Se ei ole kaunista luettavaa.  Eräs nainen kirjassa alistuu katkerana kohtaloonsa ja viettää päivänsä mutisten "Oi, jos voisin syntyä uudelleen miehenä, tai koirana, tai kissana, mutta en naisena...".

Jos ei riitä, että miehet halveksuvat tai alistavat naisia, niin naiset itsekin väheksyvät naisellisia ominaisuuksia, ns. naisten tehtäviä ja ylenkatsovat naiseuttaan.  Naistenlehdissä on artikkeleita siitä, miten olla uskottava ja miten menestyä naisena.  Joskus neuvotaan unohtamaan yltiönaiselliset ominaisuudet, toisaalta neuvotaan olemaan rohkeasti nainen.  Miehet eivät näytä kamppailevan vastaavien kysymysten kanssa.

Miten todeksi onkaan maailmassa tullut Jumalan syntiinlankeemuksen jälkeen käärmeelle lausumat sanat: "Minä panen vihan sinun ja naisen välille..." 1 Moos 3:15.  Paholainen ei ole hukannut aikaa hyökätessään naisten kimppuun, ja sukupolvi toisensa jälkeen löytää tapoja väheksyä naisia, heidän tehtäviään ja ominaisuuksiaan.

Naiseus voi tuntua esteeltä, taakalta, virheeltä.  Mutta Jumalan suunnitelmissa naiseus on korvaamatonta, kaunista ja ylistettävää; nainen on luomakunnan kruunu, miehen kunnia, 1 Kor 11:7.  Jumala, joka on luonut Alpit, koralliriutat, flamingot, sinivalaat ja mustangit, on luonut naisen tuomaan ainutlaatuisella tavalla esiin Hänen ominaisuuksiaan.

Mutta miten elää naisena ristiriitaisessa maailmassa, jossa jokaisella tuntuu olevan mielipide siitä, miten naisen tulee elää?

Viime vuonna olin auto-onnettomuudessa, jossa olisi voinut käydä pahastikin.  Onneksi ei käynyt, mutta eräs ajatus tuli vahvasti mieleen - minulla ei ole lopullista kontrollia elämäni suhteen.  Minun elämäni olisi voinut loppua tuosta vain.  Voin kuvitella olevani oman elämäni herra, mutta ei minulla ole lopullista sanavaltaa.  Mitä vain voi sattua.

Jouduin testaamaan väitettäni, että elämäni on täysin Jumalan käsissä ja luotan Häneen sataprosenttisesti.  Pystynkö samaan henkeä uhkaavan tapahtuman jälkeen, tai vielä pahempaa, lasteni henkeä uhkaavan tapahtuman jälkeen?  Olenko valmis ottamaan kaiken vastaan sanomalla "tapahtukoon sinun tahtosi"?

Toinen kysymys, joka nousee esiin on: Elämä on lyhyt ja arvaamaton.  Elänkö todella niin kuin Jumala haluaa minun elävän?  Onko elämässäni mitään, joka ei ole Hänen tahtonsa mukaista?

Minulla on haaveita tulevaisuuden suhteen.  Olen pohtinut viime päivinä milloin on oikea aika toteuttaa näitä haaveita?  Kun sydämessä on halu heittäytyä uusiin haasteisiin, noudatanko sydäntäni vai valjastanko sen odottamaan parempaa hetkeä?  Miten tunnistaa Jumalan tahto?

Äitiys


Ensimmäinen sitoutuminen on perheeseeni.  En kadu yhtäkään perheeseeni panostamaani vuotta.  Olen saanut noudattaa vakaumustani siitä, että oma äiti on lapsille korvaamaton.  Lapsiini panostamani aika ja energia on mittaamatonta.  He ovat saaneet maailman silmissä parhaat vuoteni ja parhaat antini.  Mutta vähempää en olisi heille voinut antaa.

He eivät ole vain minun lapsiani, vaan he ovat Jumalan luomia ihmisiä, joilla on iankaikkinen sielu.  He tulevat elämään iankaikkisesti.  En ole panostanut heihin vain tätä elämää varten, vaan ikuisuutta varten.  Koen vastuuni suuremmaksi päivä päivältä, kun kasvatan lapsiani aikuisuuteen.

Äitiys on laajentanut elämääni ja auttanut sisäistämään evankeliumia.  Mitä on itsensä uhraava rakkaus, oman elämänsä antaminen toisen hyväksi?   Olen nähnyt omakätisesti miten Raamatun vertaukset heräävät henkiin nälkäisen vauvan, lapsenkaltaisen luottamuksen ja omapäisen nuoren kautta.  Tajuan kuinka tärkeä olen lapsilleni.  Olen heille kuva Jumalasta, kunnes he kykenevät ymmärtämään näkymätöntä Jumalaa.  

Pysähdyn myös miettimään, mitä tarkoittaa ensimmäisen naisen nimi Eeva, kaiken elävän äiti. 1 Moos 3:20.  Kaiken... elävän... äiti.  Nainen on luotu synnyttämään uutta elämää - nainen on fyysisiltä ja henkisiltä kyvyiltään kykenevä ravitsemaan ja hoitamaan uutta ihmistainta.  Se on aika uskomaton ajatus.  Kaiken elävän äiti.  

Niinpä tulevaisuuden suunnitelmien tulee olla sellaisia, jotka eivät vie minua antamaan parhaani perheen ulkopuolelle, vaan päinvastoin: antamalla parhaani perheelle, siitä riittää ylenpalttisesti myös muihin asioihin.  Antamaan elämää toisille.  Jumalan siunaus toimii näin.

Avioliitto


Ehkä olisi pitänyt laittaa tämä ennen äitiyttä.  Olenhan yksi liha mieheni kanssa, en lasteni kanssa.  Toisaalta koen roolini äitinä olevan osa sitä suhdetta, joka meillä on.  Jumala siunasi Aadamin ja Eevan ja antoi heille kaksi tehtävää: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet." 1 Moos 1:28.

Mies ei voi olla hedelmällinen eikä lisääntyä ilman naista, eikä hän voi tehdä maata alamaiseksi ja vallita eläimiä ilman naista.  Aadamin ei ollut hyvä olla yksin, joten Jumala teki hänelle sopivan avun. Ei Jumala sanonut, että Aadamin ei ole hyvä olla yksin, teenpä hänelle jotain nättiä katseltavaksi.  Tai että Aadamin ei ole hyvä olla yksin, teenpä hänelle avun, joka osaa valmistaa voileipiä ja pestä pyykkiä. 1 Moos 2:18.  Naisen apu on välttämätöntä miehelle.

Vaimona tehtäväni on auttaa miestäni näyn saavuttamisessa.  Tiesinhän jo ennen seurustelua, mikä hänen kutsunsa oli, ja kun sitouduimme toisiimme aviopuolisoina, ymmärrän sitoutuneeni myös hänen avukseen tässä tehtävässä.

Mieheni ei voi tehdä työtään ilman minua.  Minä en voi tehdä työtäni ilman häntä.  Me emme tee aina samoja asioita, mutta olemme toisillemme korvaamattomia.  Hän mahdollistaa minun tehtäväni, ja minä mahdollistan hänen tehtävänsä.  Erilaisuutemme tuo tehtäviimme laajuutta ja syvyyttä.  Ehkä sen vuoksi sinkkumies Paavali teki hengellistä työtä sekä miesten että naisten kanssa.  Yhdessä vaikutusalamme kasvaa.

Mieheni mielipide on minulle muiden mielipiteitä tärkeämpää.  Kuuntelen, kun hän kommentoi tulevaisuuden suunnitelmiani ja haaveitani, sillä hän tuntee minut paremmin kuin kukaan muu.  Samoin hän haluaa minun kommenttini omiin suunnitelmiinsa.  Teemme parhaat päätökset yhdessä, etualalla yhteinen hyvä.
   

Hengellinen työ


Ensimmäinen ihmispari sai tehtävänä yhdessä; nainen auttaa miestänsä.  Jeesuksen antama lähetyskäsky on samoin koko seurakunnalle annettu: miehet ja naiset yhdessä.  Meidän tulee opetuslapseuttaa kokonaisia kansakuntia, ei vain yksittäisiä ihmisiä sieltä täältä.  Työkuva on niin uskomattoman suuri, että tarvitsemme siihen sekä miehet että naiset.

Miten sitten sopii tähän haasteeseen, kun sanon, että ensimmäinen hengellinen työni on perheeni?

Perheet ja kodit ovat avainasemassa Jumalan suunnitelmissa saavuttaa maailma evankeliumilla.  Jos kieltäydyn tehtävästäni olla avuksi miehelleni, kun teemme työtä yhdessä ja kasvatamme lapsia yhdessä, tai jos kieltäydyn hoitamasta kotiani niin kuin Jumala minua käskee, hidastan Hänen suunnitelmansa toteutumista.  Koti on strateginen paikka, ja sen vuoksi se on vihollisen hyökkäyksissä ykköskohteena.  Se on etulinja, ei paikka, jossa tuhlataan aikaa ja elämää.

Hyvinvoiva ja terve perhe-elämä on se perusta, jolle yksilöiden elämät perustuvat.  Kun perhe-elämä sujuu hyvin, minä voin hyvin.  Sama koskee miestäni ja lapsiani, ja ystävät, sukulaiset, vieraat, kaikki hyötyvät onnellisesta perhe-elämästä.  Seurakunnat voivat hyvin, kun perheitä tuetaan, puhumattakaan yhteiskunnasta.

Vaikka olemme mieheni kanssa yhdessä perustaneet tämän perheen ja siihen panostaneet, ovat roolimme erilaisia.  Tietyllä tavalla perhe kasvaa naisen ympärille. Perheestä ja kodista huolehtiminen tuo minulle tyydytystä ja avaa mahdollisuuksia, ja kun kuulen perhe-elämäämme maistaneiden kokemuksia, he ovat myös saaneet tästä nauttia.

Jumala kutsuu meitä kristittyjä omaksi perhekseen.  Moni, joka valitse uskon Jeesukseen, joutuu biologisen perheensä kyseenalaistamaksi, halveksumaksi, jopa hylkäämäksi.  Ja puhun tässä nyt vain suomalaisten kokemuksista.  Ota mukaan tiukemmista yhteisökulttuureista tulleet, ja ymmärrät, miten kriittisen tärkeää on tarjota uusille kristityille uusi perhe ja yhteisö.  Ihmiset kasvavat terveiksi rakkaudellisessa perheympäristössä ja sen luomisessa naisella on erityinen paikka.

Sanasta lihaksi  


Naisena meillä on kyky muuttaa teologiset periaatteet elävän elämän esimerkeiksi.  Naiset osaavat tehdä asiat kauniiksi ja puoleensavetäviksi.  Se on meidän lahjamme ja sitä voi käyttää hyvään tai pahaan.  Kuinka monta miestä on lähtenyt väärällä tielle ja unohtaneet kaiken, mihin he uskovat väärän kauniin naisen tähden?  Kuinka moni on vahvistunut aatteissaan ja lojaalisuudessaan oikean kauniin naisen tähden?

Kauneudella on vaikutusvaltaa ja se vetää ihmisiä puoleensa, enkä puhu nyt vain henkilökohtaisesta kauneudesta ja seksuaalisesta vetovoimasta.  Taide, musiikki, ruoka, runous, luonto - kauneus koskettaa meitä syvemmin kuin älykkäät argumentit.  Kauneutta kokiessa moni elämäntehtävä on loksahtanut kohdalleen.  Naisina tehtävänämme on ottaa abstraktit, älylliset ja rationaaliset asiat ja tehdä niistä kauniita ja puoleensavetäviä.

Voimme vetää ihmisiä Kristuksen puoleen näyttämällä heille kuinka kaunista elämä Kristuksessa on. Me saarnaamme evankeliumia eri lailla kuin miehet.  Olemme kuin vertaus, kielikuva, mysteeri, elävä runo.  Saarnaamme hyvän aterian, viinin, vieraanvaraisuuden, rakkauden ja ilon kautta.

Rebekah Merkle sanoo kirjassaan Eve in Exile:

En tarkoita, että miesten on opetettava teologiaa ja naisten ei - vaan miehet opettavat sitä yhdellä tavalla ja naiset toisella.  Jos miehet ovat sanoja, naiset ovat musiikkia.  Jos miehet ovat luuranko, naiset ovat liha.  Jos miehet ovat radioaaltoja, naiset ovat vahvistimia.  

Ehkä tämän vuoksi Sally ja Sarah Clarksonin kirja Life-Giving Home teki niin syvän vaikutuksen minuun.  Rakkauteni kauneuteen, perheeseen ja teologiaan voivat sekoittua elämän eliksiiriksi, kun toteutan naiseuttani Raamatun osoittamalla tavalla.

Naisilla on kykyä muuttaa sanarikkaat, kuivat ja abstraktit käsitykset lihaksitulleeksi runoudeksi, asiaksi joka houkuttelee ihmisiä puoleensa.  Hyvä saarna voi nostattaa masentuneen sielun, hyvä seura hyvän ruoan ääressä voi nostattaa masentuneen mielen.

Tehtävälleen omistautuneinkaan nainen ei voi välttää vastuutaan opetella teologiaa: Raamattu olettaa, että naiset oppivat seurakunnassa muitten mukana, 1 Tim 2:11.  Ei saa pelätä haastaviakaan konsepteja.  On hyvä muistaa naisen valta ihmiskunnassa: Eeva, joka oli erehtynyt, veti Aadamin ja lopun ihmiskuntaa mukaansa tottelemattomuuden tielle.  Älä ole erehtynyt eeva, vaan tunne Raamattusi!

Kotona jumissa vai maailmaa valloittamassa?  


Perhekeskeisyys ei tarkoita sitä, etten koskaan lähde kotoa tai tee työtä kodin ulkopuolella, vaan se on perheen hyvinvoinnin etualalle asettamista. Voin yrittää pelastaa maailman ja jättää perheeni oman onnensa nojaan.  Voin tavoitella itseni toteuttamista tai onnea tai rikkautta tai kuuluisuutta.  Tai voin tehdä valintani niin, että perheeni tietää olevansa minulle tärkein.  Laittaa omat tarpeeni taka-alalle.  Se on aikuisuutta.  Se on Kristuksen kaltaisuutta.

Meillä ei ole enää pikkulapsia, joiden välittömät tarpeet määrittelevät minun päiväni.  Vaikka maailman silmissä "parhaat työvuoteni" ovat kuluneet, koen itse niiden olevan vasta edessäpäin.  Minulla on nyt paljon enemmän annettavaa kuin parikymppisenä.  Ikä ei ole koskaan ollut esteenä Jumalan palvelemiselle.

Vuodenajat vaihtuvat, mutta kutsumukseni palvella ei vaihdu.  Se voi muuttaa muotoaan.  Olenhan itse muuttunut, ja perheeni tarpeet ovat muuttuneet.  Olen naiseudessani onnellisempi ja tasapainoisempi kuin itseäni etsivänä, epävarmana nuorena.

Kokemuksistani rikastuneena tiedän kuitenkin, että Jumalan aikataulu on parempi.  Ehkä odotan vielä, ehkäpä nyt on aika kypsä.  En tiedä vielä.  Viimeksi lukemassani hartauskirjasessa aiheena oli kärsivällisyys.  Se kosketti minua.  Opettelen luottamaan siihen, että ovet aukeavat oikealla hetkellä.  Jumalalla on upea suunnitelma jokaista naista kohtaan ja tehtävämme naisena ovat korvaamattomia.



Kuva:
FreeDigitalPhotos.net
Serge Bertasius Photography

5.2.2017

Naisen ja miehen väliset ystävyydet Raamatussa

man and woman talking

Oletko törmännyt ihmisiin, jotka perustelevat mielipiteensä täysin omilla kokemuksillaan? Joskus he jopa perustelevat ne kuulopuheilla.  Entä oletko itse tehnyt niin?  Minä olen.

Subjektiivisuus mielipiteiden muodostamisessa ei ole harvinaista, varsinkaan jos aihe on haastava.  Miesten ja naisten väliset ystävyydet voidaan laittaa tähän kategoriaan.  Jos kokemukset sekaystävyyksistä ovat hyviä, ihmiset ovat myönteisiä sen suhteen.  Negatiivisen kokemuksen nähneet tai kokeneet taas suhtautuvat kieltävästi miesten ja naisten väliseen ystävyyteen.

Kristityillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tehdä mistään asiasta lakia pelkän subjektiivisen kokemuksen perusteella.  Mielipiteiden pitää olla perusteltuja Jumalan Sanalla.  Objektiivisuus aiheessa, johon suhtautuu tunteella, ei ole helppoa.  Vaatii kypsyyttä haastaa omia mielipiteitään Raamatun opetuksilla ja nöyryyttä myöntää joutuneensa oppimaan jotain.

On siis aika etsiä Raamatusta kohdat, joissa puhutaan ystävyydestä – onko niitä?

Aloitetaan perusteista


Raamattu on alusta loppuun saakka hyvin selvä aviorikoksen ja huorinteon suhteen: molemmat tuomitaan voimakkaasti.  Muistatko kertomuksen Saarasta ja faaraosta, tai Daavidista ja Batsebasta, tai naisesta, joka oli saatu kiinni aviorikoksesta?  Jumala on selväsanainen: seksi kuuluu yhden naisen ja yhden miehen välille elinikäiseen avioliittoon. 

Toisaalta ystävyyttä ei ole koskaan kielletty, siihen jopa rohkaistaan. 

Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal 3:28).

Paavali joutui puuttumaan tilanteeseen, jossa juutalaiset kristityt opettivat moraalisääntöjen vuoksi pakanakristityille kenen kanssa oli sopiva syödä ja miten pestä kädet.  He jopa vaativat kristittyjen ympärileikkaamista.  Kristittyjä rohkaistiin noudattamaan juutalaisten sääntöjä ja harjoittamaan rotujen välistä erotusta.  Tuloksena oli yhä korkeampi muuri juutalaisten ja pakanakristittyjen välillä. 

Paavali tuomitsi tällaisen hengellisen hölynpölyn. Hän varoitti galatassa asuvia tällaisista hengellisistä puhtaussäännöistä. “Ei se, kenen kanssa syöt lounasta, tee sinusta epäpuhdasta, vaan synnin tekeminen Jumalaa vastaan”.  Säännöt rajoittivat vapautta ja aiheuttivat jakaantumista.  Paavali muistutti: “Vapauteen Kristus on teidät vapauttanut, pysykää lujina älkääkä antako kietoa itseänne jälleen orjuuden kahleisiin”.  (Gal 5). 

Ehkä tänä päivänä seurakunnassa ei rajoiteta rotujen välistä kanssakäymistä, mutta entäpä sukupuolten välillä?  Erottavat säännöt eivät tee kenestäkään pyhempiä.  Minkään ei saisi tulla kristittyjen välisen rakastavan suhteen välille.  Siksi Paavali sanoo, että juutalaisen tai kreikkalaisen, orjan tai vapaan, miehen tai naisen välille ei saa tehdä erotuksia.  Kaikenlainen opetus, joka estää rakkauteen perustuvan yhteyden, on evankeliumin vastaista, vaikka se kuulostaisi kuinka moraalisesti ylempitasoiselta tahansa. 

Paavali opetti nuorelle Timoteukselle miten seurakunnassa pitää suhtautua miehiin ja naisiin: “…neuvo nuorempia miehiä niinkuin veljiä, vanhoja naisia niinkuin äitejä, nuorempia niinkuin sisaria, kaikessa puhtaudessa.” (1 Tim 5). Me tarvitsemme perhettä. Yksinäisyys yhteisössä on kaikkein raskainta yksinäisyyttä.  Jos kristittyjen yhteisö ei osaa olla intiimi, haavoittuvaisen avoin ja toisilleen omistautunut, luomme seurakunnasta kerhon, jossa yksinäisyyden muurin erottamat yksilöt kokoontuvat saman asian tiimoilta samaan tilaan, koskaan todella kohtaamatta.  

Jos seurakunta epäonnistuu perheenä olemisessa, naimattomilla on suuri paine luoda perhe menemällä naimisiin. Ovatko sinkut opetuksessamme tuomittuja yksinäisyyteen tai painostettuja avioon?  Ja toisaalta ei avioliitto poista ihmisiltä tarvetta löytää yhteys toisten kanssa.  Avioitunut mies tarvitsee naispuolisia ystäviä, naimisissa oleva nainen tarvitsee hengellisiä isiä ja veljiä. 

Monesti painotetaan jakeen viimeisiä sanoja: “kaikessa puhtaudessa” ja neuvotaan olemaan varovaisia liian läheisten suhteiden muodostamisessa.  Silloin on unohdettu jakeen perhesuhteisiin kannustavat sanat: isät, äidit, veljet, siskot.  Puhtauteen keskittäytyessä saadaan tulokseksi sukupuolten välinen etäisyys.  Johsua D.Jones sanoo kirjassaan osuvasti: 

Sen sijaan, että korvaisimme “kielletyn suudelman” “pyhällä suudelmalla”, olemme päätyneet “ei suudelmaa”-tilanteeseen (Room 16:16).

Ystävät Raamatussa


Joonatan ja Daavid sekä Ruut ja Naomi ovat esimerkkejä samaa sukupuolta olevista ystävistä.  He puhuvat ja käyttäytyvät toisiaan kohtaan tavalla, joka nykyaikana kuulostaa oudolta – jopa epäilyttävältä. Kuka enää tänä päivänä vannoo rakkautta ja ikuista sitoutumista ystäväänsä? 

Raamatussa rakkautta sekaystävyyksissä voi ilmaista näinkin suoraan:

Vanhin valitulle rouvalle ja hänen lapsillensa, joita minä totuudessa rakastan (2 Joh).  Näin aloitti Johannes, Jeesuksen ystävä ja opetuslapsi, erään kirjeistään.  Naimisissa oleva Johannes kirjoittaa naiselle, jolla on lapsia ja jonka kodissa seurakunta kokoontuu (hän oli ehkä leski).  Johannes ei pelännyt sanoa rakastavansa tätä naista.  Hän oli vapaa välittämään. 


Ja sen jälkeen hän (Jeesus) vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa, niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos, ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa (Luukas 8).   Hippiliike?  Aktiomatka? Ei, vaan Jeesus ystävineen.  He matkustivat yhdessä tavoitteenaan levittää evankeliumi maailmaan.  Näille henkilöille Jeesus sanoi “olette minun ystäviäni” ja “rakastakaa toinen toisianne niinkuin minä olen rakastanut teitä”.  Alkuseurakunta ei ollut ydinperheistä muodostunut ryhmä. Se oli perhe.

Sinä päivänä Debora ja Baarak, Abinoamin poika, lauloivat näin (Tuom 5).  Deborah oli naimisissa oleva nainen, todennäköisesti Barak oli myös naimisissa.  He työskentelivät yhdessä, sotivat yhdessä ja jopa lauloivat yhdessä. Moni spekuloi Deboran auktoriteettiaseman merkitystä tämän päivän seurakunnan “naisvanhimmille”. Joshua D. Jonesin mukaan naispastoriviran perustaminen Deboran elämään on liioittelua, mutta relevanttia sen sijaan on, miten tahoillaan naimisissa oleva mies ja nainen palvelivat yhdessä Jumalaa. 

Mutta Mordokai käyskenteli joka päivä vaimolan esipihan edustalla saadakseen tietää, voiko Ester hyvin ja mitä hänelle tapahtui... Kun Esterin palvelijattaret ja hänen hoviherransa tulivat ja kertoivat hänelle tämän {Mordokaista} joutui kuningatar suureen tuskaan… (Ester 2,4). Mordokai ja hänen nuoren serkkunsa Hadassan (Esterin) kertomus on yksityiskohtainen kuvaus sekaystävyydestä Raamatussa.  Mordokai oli kasvattanut orvon serkkunsa ja he uskoutuivat läheisesti toisilleen ja huolehtivat toinen toistensa hyvinvoinnista senkin jälkeen, kun Ester meni naimisiin.  Yhdessä he pelastivat kansansa tuholta.

Ja hänellä sekä myös Elialla ja vaimon perheellä oli syötävää pitkäksi aikaa (1 Kun 17).  Mietipä seuraavaa tilannetta käytännöllisesti: kuuluisa profeetta ystävystyy ja muuttaa asumaan nuoren lesken luo, joka ei ole uskossa.  Kuulostaa uskomattomalta, mutta tästä kertomuksesta ei voi mitenkään ymmärtää, että Elia olisi käyttäytynyt sopimattomasti naista kohtaan tai tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. 

Vaikka tänä päivänä tällaisia asumisjärjestelyitä ei voi suositella, Jumala ohjasi Elian asumaan sinkkuäidin luo.  Hän olisi voinut antaa Elialle kaupungissa oman asunnon ja antaa hänen keskustella naisen kanssa julkisissa paikoissa, sen ajan kahviloissa.  Mutta Jumala teki toisin.  Jeesus ei räpäyttänyt silmäänsäkään, kun Hän mainitsi Elian ja Sarpatin leskivaimon (Luuk 4:26), eikä käyttänyt heitä esimerkkinä terveistä sukupuolien välisistä rajoista vaan Jumalan valtakunnan leviämisestä.

Vapautta ei tule käyttää synnin tekemiseen, mutta olisiko meillä mahdollisuutta löysätä vähän tiukkoja rajojamme sekaystävyyksien suhteen?

Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, ja siellä oli arvossa pidetty vaimo, joka vaati häntä aterioimaan. Ja niin usein kuin hän kulki sen kautta, poikkesi hän sinne aterioimaan (2 Kun 4).  Elisa oli Eliaan manttelinperijä.  Myös hän vapaasti seurusteli ja söi yhdessä naisten kanssa.  Aina kun naimaton Elisa oli kaupungissa, hän meni tämän naimisissa olevan naisen luo syömään. Luvusta käy selväksi, että nainen oli ystävyydessä aloitteentekijä ja sai miehensäkin mukaan rakentamaan Elisalle huoneen heidän kotiinsa.  Elisan puolelta ei löydy tippaakaan sopimatonta käytöstä tätä naista kohtaan, eikä pelko pitänyt häntä erossa naimisissa olevan naisen seurasta.  Elisan ja suunemilaisen naisen ystävyys on hieno esimerkki sinkun ja naimisissa olevan ystävyydestä. En löydä kertomuksesta myöskään mustasukkaisuutta suunemilaisen vaimon aviomiehen osalta.  

Tervehdys Laodikeassa oleville veljille ja Nymfalle sekä hänen kodissaan kokoontuvalle seurakunnalle (Kol 4). Paavali mainitsee Nymfan nimeltä julkisessa kirjeessä.  Millaiset ajatukset tästä helposti heräävät? Kaikki saavat kuulla kirjeen sisällön, mutta vain yksi henkilö, nainen, mainitaan nimeltä.  Varmasti tällä naisella oli erityinen paikka Paavalin elämässä.  Paavali ei lisännyt kirjeeseen muutamia miesten nimiä välttääkseen väärinkäsityksiä, vaan hän pystyi mainitsemaan yksittäisen naisen kirjeessään ilman, että hänen piti varjella mainettaan. 

Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän (Jeesus) puhui naisen kanssa (Joh 4).  Onko väliä sillä, mitä ihmiset ajattelevat käytöksestämme?  Jones selventää kirjassaan, että vapauden käyttäminen ajattelemattomasti voi loukata heikompaa veljeä, jonka usko ei ole yhtä kypsä.  Jotkut käyttävät vapauttaan provosoidakseen.  Jeesus ei koskaan tehnyt mitään kapinallisesta hengestä tai todistaakseen, että hän voi.  Vaikka Jeesus oli täysin vapaa kulttuuritabujen suhteen ja totteli vain Jumalaa eikä ihmiskäskyjä, Hänen motiivinsa oli aina rakkaus.  

Tässä tunnetussa Raamatunkertomuksessa Jeesus rikkoo rodullisia, uskonnollisia ja sukupuolten välisiä tabuja.  Mutta Hänen tarkoituksenaan ei ole näyttää ihmisille, vaan ilmoittaa itsensä tälle naiselle.  Jeesus ei huolehtinut siitä, miltä Hänen käytöksensä näytti opetuslasten silmissä, kun Hän keskittyi palvelemaan särkynyttä ihmistä. 

Ihmispelon vai ihmisrakkauden motivoima?


Jos olet hengellisessä vastuu- ja johtajuustehtävässä, kuinka tärkeää sinulle on ihmisten mielipide?  Estääkö puheet tai pelot puheista sinua palvelemasta vastakkaisen sukupuolen edustajaa?  Vältteletkö tilanteita, joissa avautuminen tai yhteyden luominen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa on mahdollista?  Emme saa käyttää vapauttamme väärin, ja tottakai on viisasta käyttäytyä niin, että turhia puheita ei synny, mutta puheiden ei pitäisi kontrolloida meitä.

Nämä muutamat esimerkit ystävyyksistä Raamatussa ovat auttaneet minua huomaamaan, miten vapaasti Jumalan miehet ja naiset pystyivät käyttäytymään toinen toisiaan kohtaan.  Vapaus perustui Jeesuksen antamaan vapauteen.  Jos mietit, osaatko olla ystävä miehen/naisen kanssa, muista, että mitä lähempänä olet Jeesusta, sitä lähempänä voit olla toista ihmistä.  Jumala kutsuu meitä pyhyyteen ja puhtauteen kaikissa ihmissuhteissamme ja kun kasvat uskossasi, voi ystäväpiirisikin laajentua.  

Uuden Testamentin käskyt “toinen toisellemme” ovat annettu jokaiselle kristitylle käytettäväksi sekä naisia että miehiä kohtaan.  Kristuksen ruumiin jäseninä kuulumme toinen toisillemme, sukupuolesta huolimatta.  Vaikka onkin realistista ymmärtää, että syvällistä yhteyttä ei synny joka ikisen seurakunnan jäsenen kanssa, ei sitä tarvitse rajoittaakaan.  Intiimejä ystävyyssuhteita voi löytää yllättävistä paikoista!

3.2.2017

Miksi tarvitsen sekaystävyyksiä?



Ystävyys on yksi arvokkaimmista asioista elämässä.  Lapsuudessa ja nuoruudessa luodut ystävyyssuhteet ovat tärkeitä, erityisesti, koska ystävyyksien luominen kolmenkympin jälkeen on tutkitusti vaikeaaVanhempana tuntee itseään paremmin eikä ole niin kiire tutustumaan jokaiseen vapaana olevaan sieluun.  Moni on kiireinen työn, perheen ja rutiinien parissa, eikä syvällisten ystävyyssuhteiden luomiseen jää aikaa tai energiaa.  Tässä vaiheessa jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on haaste,  eikä uusia ole tulossa niitä korvaamaan.

Ystävyystaidot ovat hakusessa.  Seurakunnassakin voimme usein hengailla yhdessä, mutta osaammeko luoda syviä ystävyyssuhteita edes oman sukupuolemme kanssa?  Ystävyys on taitolaji, joten kannattaako edes puhua sukupuolirajoja ylittävästä ystävyydestä, ennenkuin osaamme olla hyviä ystäviä omaa sukupuolta olevien kanssa?  Oman elämän ja ajatusten paljastaminen toiselle ihmiselle on haaste, jota edes kristittyinä emme välttämättä osaa ottaa vastaan.

Vasta luodussa luomakunnassa oli vain yksi asia, joka ei ollut hyvin.  Jumala katsoi Aadamia ja sanoi: “Ei ole ihmisen hyvä olla yksin”.  Mies, jolla oli täydellinen yhteys elävän Jumalan kanssa, tarvitsi toista ihmistä.  Mies sai kumppanikseen naisen.  Vaikka Eeva olikin Aadamin vaimo, ei avioliitto ole ainoa vastaus ihmisen yksinäisyyteen.  Paavali hehkutti sinkkuelämää, muttei hänellä ollut komplekseja sekaystävyyksien suhteen, vaan hän arvosti naispuolisia ystäviä ja työtovereita.   

Tässä Joshua D. Jonesin kirjasta poimittu kuusi syytä miksi ystävyydet miesten ja naisten välillä ovat kaiken vaivan arvoista:

1. Parantuminen, ilo ja kasvu


 Moni nainen on kokenut miesten taholta hylkäämistä, ja samoin miehet naisilta.  Rakkauden, ystävällisyyden ja hyväksynnän osoittaminen sukupuolirajojen yli voi tuoda parantumista sisimpiin haavoihin ja vääristyneeseen mies- tai naiskuvaan.  Nainen, joka “vihaa” miehiä, tarvitsee ystävyyksiä luotettavien miesten kanssa.  Mies, joka epäluuloisesti kyräilee naisia, tarvitsee ystävyyksiä rehellisten naisten kanssa.  Ystävät saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi, ja tässä maailmassa tämä on tarpeen!

Daavid kirjoittaa ilosta, jota hänen jumalalliset ystävänsä tuovat hänelle: "Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni" (Ps 16).  Paavali kirjoitti ystävistään, miehistä ja naisista, "iloni ja kruununi". Tarvitsemme toisia ihmisiä, voidaksemme kokonaisesti olla oma itsemme. 

Mutta eivätkö miehet voi vain olla ystäviä miesten kanssa, ja naiset naisten? Nämäkin ystävyyssuhteet ovat tarpeen, mutta ne eivät korvaa sukupuolten välistä ystävyyttä.  Jumala on luonut meidät mieheksi ja naiseksi.  Sukupuolemme erottaa meidät toisistamme.  Vaikka yhdessä olemme Jumalan kuva, heijastamme häntä eri tavoin yhdessä.  Ystävyys miesten ja naisten välillä tuntuu erilaiselta, koska olemme erilaisia.

Naiset kertovat, että miesten kanssa seurustellessa esillä on asioiden kepeys, vitsailu ja huumori, joka ei ole niin helppoa naisten välillä.  Myös kokemus "isoveljestä" ja suojelijasta ja sisäpiirin tieto siitä, mitä miehet oikein ajattelevat, ovat positiivinen kokemus.

Miehet arvostavat sitä, että voivat puhua syvällisesti naisten kanssa.  Miehet kokoontuvat usein tekemisen varjolla yhteen, mutta naisen kanssa voi istua, keskustella ja uskoutua.  Yleensä mies-nais-ystävät viettävätkin aikansa keskustellen.

Jumala on luonut meidät nauttimaan toinen toisistamme, eroistamme huolimatta.  Se auttaa meitä kasvamaan.  Hengellinen äiti tai sisko antaa meille asioita, joita emme saa hengelliseltä isältä tai veljeltä.

2. Se auttaa vastustamaan kiusauksia


Tiukat säännöt miesten ja naisten kanssakäymiselle luovat etäisyyttä sukupuolten välille.  Säännöt lupaavat, että niitä noudattaessa pysymme seksuaalisesti puhtaana ja suojelmme avioliittomme suhteilta.  Ne valehtelevat.

Sekaystävyydet tyydyttävät sosiaalisia ja psykologisia tarpeita, joita mies-mies- ystävyydet tai nais-nais-ystävyydet, niin tärkeitä kuin ovatkin, eivät pysty tyydyttämään.  Hengellinen isä voi korvata poissaolevan biologisen isän.  Nuori mies voi kaivata vanhemman, hengellisen äidin huolenpitoa.  Ystävyydessä voi tuoda esille sisaruusrakkautta ja hyväksyntää eri tavalla miesten ja naisten välillä, kuin pelkästään omaa sukupuolta olevien ystävien kautta.

Nuorisotyössä mukana olleet tunnistavat monen nuoren isänkaipuun.  Terveet ja positiiviset kokemukset vanhempien miesten kanssa, esim. nuoristyöntekijän osalta voi olla jumalallinen vastaus hyväksynnän ja arvostuksen tarpeelle.  Silloin nuoren ei tarvitse lähteä etsimään tätä hyväksyntää maailman menoista.

Tutkittaessa nuorten miesten pornoriippuvuutta ja siitä irti pääsemistä, huomattiin, että jos nuorilla miehillä on elämässään hengellisiä, kypsiä siskoja, joiden kanssa hän voi viettää  aikaa mielekkäällä tavalla, hän on vähemmän altis lukkiutumaan kotiin ja objektoimaan naisia tietokoneen ruudulla.  Hän on saanut naisilta huomiota ja hyväksyntää oikeassa elämässä terveellä tavalla, eikä tarvitse siihen korviketta.  Suurin syy pornon käyttöön on yksinäisyys.

3.  Se vahvistaa avioliittojamme


Aviopuolisot tarvitsevat aikaa keskenään, mutta jokainen voi myöntää ystävien merkityksen aviopuolisoiden elämässä.  Olen itse kiitollinen niistä uskollisista ystävistä, joiden kanssa mieheni viettää aikaa.

Kun vastakkaista sukupuolta olevat ystävät tukevat avioliittoasi sataprosenttisesti, he antavat usein arvokasta tukea ja sisäpiirin ymmärrystä sinun ja puolisosi välille.  Miespuoliset ystävät voivat sanoa suoraan, jos vaimon käytös ei tule toimimaan.  Naispuoliset ystävät osaavat antaa yksityiskohtaista palautetta naisen kanssa elämiseen.  Kun ystävät tukevat avioliittoasi, he ovat elämän rikkaus.

Puoliso ei voi täyttää kaikkia tarpeita.  Se olisi liikaa vaadittu yhdeltä henkilöltä.  Avioliitto, jossa molemmilla on ystäviä, voi hyvin.  Avioliitto, jossa molemmilla on sekaystävyyksiä, voi vielä paremmin.  Aviomies ei voi ottaa jokaisen hengellisen isän ja veljen ja pojan paikkaa, vaan terveessä seurakunnassa on muitakin miehiä sitä varten.

4.  Se on käsky


Olemme kutsutut olemaan Jumalan perhe.  Kirjoitin viimeksi siitä, miten ihmissuhteetseurakunnassa toimivat.  Usein seurakunta vääristyy ydinperheistä muodostuviin klikkeihin ja unohtaa sinkut ja ystävyyssuhteet.

Raamatulliset käskyt rakastaa toinen toisiamme täydestä sydämestämme ei ole rajattu vain omaa sukupuolta olevia kohtaan.  Meidän tulee rakastaa, tukea ja rohkaista jokaista perheenjäsentä, sukupuolesta huolimatta.  Emme voi paeta tätä käskyä sopivuussääntöihin.  Jos joku tarvitsee hyväksyntää, kuuntelijaa, ystävää, emme saa paeta sukupuolirajojen taakse.

Jos ystävyyksien luominen ja ylläpitäminen on nyt hankalaa, se tulee olemaan entistä vaikeampaa tulevaisuudessa.  Seksualisoituminen ja ihmisten objektoiminen vaikeuttaa todellista välittämistä.  Seurakuntana meitä kutsutaan olemaan terveen ystävyyden malleja perverssin maailman keskellä.  Lapsemme tulee saada nähdä, miten osaamme olla ystäviä kaikenlaisten ihmisten kanssa.  Ehkä olemme heille ainoa esimerkki puhtaasta ystävyydestä miesten ja naisten välillä. 

5. Se tuo esille ristin voiman

  
Ristillä on voima yhdistää ihmisiä, jotka eivät koskaan muuten kokoontuisi yhteen.  Risti on Jumalan perheen perusta.  Luotuaan meidät mieheksi ja naiseksi Jumala haluaa yhdistää meidät rakkaudella, ei ajaa meitä pois toinen toistemme luota pelon vuoksi.  Jeesuksen risti rikkoo synnin kirouksen ja tekee sovinnon sukupuolten välillä mahdolliseksi.

Kun sekulaaritutkimukset julistavat, että seksi tulee aina tekemään miesten ja naisten välisen ystävyyden mahdottomaksi, evankeliumi julistaa todellisen, syvällisen yhteyden ja luottamuksen perheen kaltaisissa ihmissuhteissa olevan tie parantumiseen ja eheytymiseen.  Voimme vapaasti nauttia toinen toisistamme ja kokea syvää tyytyväisyyttä yhdessä ilman, että seksi määrittää kaiken.

6.  Se vapauttaa palvelemaan
 

Kirkkohistoria näyttää, että aikoina, jolloin miehet ja naiset olivat vapaita palvelemaan hengellisessä työssä yhdessä, seurakunta kasvoi ja kukoisti.  Esimerkkejä ovat esim. kelttiläinen kirkko Pyhän Patrickin aikana ja kelttiläisten lähettien työ 500-800- luvuilla.  Historiasta nousee myös gaelinkielinen sana anamchara, sielunystävä, jossa intiimi ystävyys hengellisen mentorin kanssa edistää yhteistä rakentumista Jeesuksessa Kristuksessa.

Pyhä Patrick ja Pyhä Brigid olivat läheisiä ystäviä

Myös monet kirkkoisät nauttivat ystävyyksistä naisten kanssa.  "Between St. Patrick and Brigid, the pillars of the Irish people, there was so great a friendship of charity that they had but one heart and one mind. Through him and through her Christ performed many great works (täältä)"  

Sadat säilyneet kirjeet kertovat todellisesta välittämisesta ja ajatusten vaihtamisesta, ystävien koko ajan säilyttäen moraalisen puhtauden.  Amerikkaan asettuneet kristityt uudisasukkaat elivät läheisesti, perheen tavoin ja maassa elettiin erityistä hengellisen heräämisen aikaa ennen itsenäisyyssotaa (Wesley, Whitfielf, Jonathan Edwards, David Brainerd).


Emme elä menneisyydessä eikä sitä tarvitse ihannoida, mutta voimme ottaa oppia edellisten sukupolvien esimerkistä.  Sekaystävyydet eivät ole uusi asia kristikunnassa.  Se on merkittävä osa kirkkohistoriaa – vaikka siitä ei olisikaan nykyajan seurakunnissa terveitä esimerkkejä.  Mutta se on syy tutkia toimintatapojamme ja kysyä, olemmeko Hengen vai maailman johdatuksessa.  Huonojakin esimerkkejä voi historiasta löytää, sen vuoksi todelliset vastaukset sekaystävyyksiin pitää löytää Kirjoituksista.  Siitä siis seuraavaksi. 




 Kuva:
FreeDigitalPhotos.net by photostock




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...