31.1.2017

Voivatko miehet ja naiset olla ystäviä?

Voivatko naiset ja miehet olla ystäviä, ja vain ystäviä?



Perinteisesti tammikuun viimeisenä päivänä esittelen jonkin tutkimuksen mielenkiintoisesta aiheesta.  Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin olen eri mieltä esittelemäni tieteellisen tutkimuksen kanssa.

Naisen ja miehen välisestä ystävyydestä tehdyt tutkimukset ovat yksimielisiä: ystävyys ei onnistu, koska miehillä on taka-ajatuksia.

Scientific American kertoo tutkimuksesta, jossa 88 mies-nainen-ystävää vastasivat kysymyksiin ystävyydestä.  Tutkimuksen tuloksena selvisi, että vaikka ystävyys näyttäisi olevan vain ystävyyttä, pinnan alla kuplii.  Erityisesti miehet olivat usein ihastuneita naispuolisiin ystäviinsä ja toivoivat ystävyysuhteen johtavan peiton alle.  He myös usein luulivat naisten tuntevan vetovoimaa miespuolisiin ystäviinsä.  Onneksi kyselyt tehtiin tutkimuksen kohteille erikseen ja ystävyksiltä vaadittiin lupaus siitä, että he eivät keskustelisi vastauksistaan keskenään.  Aika monta ystävyyttä olisi voinut loppua, kun miehet olisivat oppineet, että heidän naispuoliset ystävät todellakin halusivat olla "vain" ystäviä.

Evolutionary Psychology kertoo Norjassa tehdystä tutkimuksesta, jossa 308 heteroseksuaalia 18-30- vuotiasta kertoi ystävyyssuhteistaan, seksuaalisesta kiinnostuksesta ja väärin ymmärretyistä sosiaalisista signaaleista.  Tuloksissa selvisi, että miehet yleensä lukivat väärin naisten osoittamaa kiinnostusta ja luulivat sen olevan seksuaalista luonteeltaan.  Naiset kertoivat, miten miehet olivat ymmärtäneet väärin heidän ystävälliset aikeensa, mutta toisaalta he eivät olleet tajunneet miesten osoittavan seksuaalista kiinnostusta.

Psychology Today-lehden The Attraction Doctor Jeremy Nicholson tutkii miesten ja naisten välistä ystävyyttä ja on tullut tulokseen, että vaikka miesten ja naisten välinen ystävyys ei yleensä tule toimimaan, se voi olla mahdollista tilanteessa, jossa ystävät ovat tehneet odotuksensa selväksi toisilleen, tai jossa toinen ystävistä on jo naimisissa.  Doctorin mielestä ystävyydessä miehet hakevat naiselta romanttista suhdetta ja naiset hakevat miehestä turvaa ja maksumiestä.  Kunhan molemmat ymmärtävät toisensa tarpeet, ystävyys voi ehkä onnistua.

Luettuani nämä tieteelliset tutkimukset, päätin lukea, mitä Raamatussa sanotaan aiheesta.  Samaan aikaan törmäsin kirjaan, jonka aiheena on ystävyydet kristittyjen miesten ja naisten välillä.  Miesten ja naisten välisen ystävyyden tarpeellisuudesta lukeminen oli vapauttavaa.

Risti yhdistää


Maailman tunnetuin symboli on Jeesuksen risti.  Alunperin sen symbolisoima häpäisykuolema on nyt kristityille ilosanoman merkki: olimme ennen Jumalan vihollisia, mutta Jeesuksen kuolema kautta tulimme sovitetuiksi (Room 5:10).  Ristin vuoksi meillä on rauha Jumalan kanssa, olemme osa Hänen perhettään ja saamme nauttia yhteydestä Jumalan kanssa.  Jeesus kutsuu meitä veljikseen, sisarikseen ja ystävikseen.

Yhteys, jonka Jeesus on antanut meille ei pääty yhteyteen Jumalan ja ihmisen välillä.  Meillä on nyt yhteys toisten ihmisten kanssa.  Olemme "yhtä" (Joh 17:21).  Paavali kirjoittaa historiallisista rotuun perustuvista rajoista, jotka Jeesus omalla ruumillaan "teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden" (Ef 2). Olimme ennen muukalaisia ja vihollisia.  Nyt olemme saman perheen jäseniä.

Kristuksen sovitustyö muuttaa kaikki ihmissuhteet läpikotaisin, rotuun, luokkaan, ikään ja sukupuoleen katsomatta.  Seurakunnassa rikas ja köyhä, umpisuomalainen ja maahanmuuttaja, mies ja nainen, nuori ja vanha, ovat yhtä.  "Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole  orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa" (Gal 3).

Jeesuksen sovituskuolema ristillä on teologisesti pätevä peruste hyväksyä jokainen ihminen kristittyjen yhteyteen.  Mutta Jeesuksen elämän käytännön esimerkit avaavat ystävyyskäsitettä entistä enemmän.  Jeesus vietti vapaasti aikaa sekä miesten että naisten kanssa.  He matkustivat, aterioivat, keskustelivat ja palvelivat yhdessä.  Jeesus ei nähnyt tarpeelliseksi rajoittaa kanssakäymisiä miesten ja naisten välillä ulkoisin säännöin, kuten juutalainen yhteiskunta teki.

Jeesus tiesi kyllä heikkoutemme ihmisinä.  Sen sijaan, että Hän olisi välttänyt ongelmia miesten ja naisten välillä estämällä heitä viettämästä aikaa yhdessä, Hän opetti ihmisiä hillitsemään synnillisiä halujaan ja ajatuksiaan.  Jeesus odotti jokaisen seuraajansa kunnioittavan toinen toisiaan Jumalan luomina, lahjakkaina ihmisinä, joita ei tarvitse vältellä edes maineen menettämisen pelossa.  Keskustelihan Jeesus itse kahden kesken naisten kanssa ja puolusti julkisesti prostituoituja.  Kerta toisensa jälkeen naiset hakeutuivat Jeesuksen luo, mikä osoittaa suurta luottamusta Häneen miehenä.

Osana yhteiskuntaa


Emme kristittyinä elä vakuumissa, olemme osa ympäröivää yhteiskuntaa ja sen vaikutuksille alttiita.  Jokainen sukupolvi tarvitsee kohdalleen ristin tuomaa vapautusta synnistä ja häpeästä.  Vasta kun ymmärrämme väärät ajatusmallimme, voimme katua niitä ja päästä vapauteen.  Viimeisten vuosikymmenten muutoksista suurimmat liittyvät sukupuoleen ja seksiin, ja muutosten nostattamat kysymykset vaativat käsittelyä.

Sata vuotta sitten yhteiskunnassa seksuaalielämän ajateltiin kuuluvan yhden naisen ja yhden miehen välille elinikäiseen avioliittoon. Nykyään rajoja ei ole.  Sänkyyn voi mennä miltei kenen kanssa vain ja jokaisessa ihmissuhteessa on mahdollisuus kipinöintiin.  Ennen häpeällisinä tai syntinä pidettyjä asioita juhlitaan tämän päivän yhteiskunnassa.

1900-luvun alusta lähtien olemme uskoneet freudilaista psykoanalyysia, jonka mukaan ihmistä motivoi libido.  Sen mukaan koko elämämme yritämme tukahduttaa seksuaaliviettiä, usein siinä onnistumatta.  Seksualisoituminen on vääristänyt ajatusmaailmaamme ymmärtämään jokaisen syvän välittämisen kahden ihmisen välillä olevan seksuaalisesti motivoitunutta ja johtavan automaattisesti fyysiseen suhteeseen.

Kristittynä haluamme kunnioittaa Jumalaa elämällä moraalisesti puhdasta elämää.  Haluamme välttää väärinkäsityksiä, haluamme olla hyvä todistus ei-kristityille.  Emme halua elää viettien orjana.  Uuden elämän suuntaviivoja etsiessä voimme vilpittömyydessämme kuitenkin helposti siirtyä ääripäästä toiseen.  Haluamme suojella itseämme ja toisia lankeemuksilta, mutta millaiset keinot ovat tarpeen? Millaisia sääntöjä sukupuolten välille oikein tarvitaan?

Toimivatko tiukat käyttäytymissäännöt? 


Henkilökohtaiset rajat ovat viisaita.  Jos sinulla on ongelmia alkoholin kanssa, on viisasta välttää ensimmäistä drinkkiä.  Jos koet vetoa sellaista henkilöä kohtaan, jota et voi saada, on viisasta välttää tiettyjä sosiaalisia tilanteita hänen kanssaan.

Puhtaan elämän toivossa seurakunta, kristillinen koulu tai oppilaitos voi vetää tiukkoja linjauksia miesten ja naisten välisen kanssakäymisen välille.  Se ei kuitenkaan toimi.  Näemme ehkä enemmän kuin koskaan moraalisia lankeemuksia kristittyjen joukossa.  Henkilökohtaisesta ei voi tehdä kaikkia koskevaa sääntöä, vaikka joku ihailemasi hengellinen johtaja noudattaisikin tiettyjä rajoja vastakkaisen sukupuolen suhteen.

Usein voimakkaat linjaukset ovat enemmän pelon ajamia kuin Raamatun opetuksiin perustuvia.  Tiukat käyttäytymissäännöt miesten ja naisten välille luovat ennemminkin vain epäluuloa sukupuolien välille.  Voivatko naiset luottaa siihen, että miehellä ei ole taka-ajatuksia? Voivatko miehet luottaa siihen, että naiset eivät yritä vietellä heitä?  Voivatko miehet luottaa siihen, että ystävyys miesten välillä ei ole tukahdettua homoseksuaalista vetovoimaa?

Kun seurakunta säännöstelee miesten ja naisten välistä kanssakäymistä, sillä on negatiivisia vaikutuksia seurakuntaan perheenä.  Se ei vain ole tehoton välinen moraalittomuuden poistamiseen, vaan se nakertaa seurakunnalta mahdollisuuden rakentaa luottamukseen, arvostukseen ja ystävyyteen perustuvia ihmissuhteita.    

Raamatulliset ihmissuhteet


Freud julisti seksuaalisen vietin olevan kaiken tekemisemme perustalla ja sen pelossa typistämme luonnolliset ystävyyden tarpeet miesten ja naisten välillä.  Hyväksymme ystävyyden nuorten välillä tai sinkkujen kesken, koska sanomaton tavoite on saada ihmiset pariutumaan mahdollisimman pian.  Uskomme avioliiton olevan ainoa vastaus yksinäisyyteen ja ainoa mahdollisuus ilmaista syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta miehen ja naisen välillä.

Raamatullinen seurakunta ei kuitenkaan rakennu psykoanalyysin periaatteille eikä edes ydinperheiden ympärille.  Raamatun opetuksessa avioliitto ei ole ihmiselämän suurin päämäärä.  Raamattu ei väitä, että ihmisyys jää vajaaksi ilman seksuaalista täyttymystä.  Se ei palvo romanttisia tunteita ja niiden ilmaisua kaikkein hienoimpana ihmiskokemuksena.

Seurakunta tarjoaa meille uuden perheen, uuden yhteisön, jossa ihmiset löytävät täyttymyksensä palvomalla Jumalaa ja palvelemalla ihmisiä.  Suurin päämäärä on Jumalan tunteminen henkilökohtaisesti.  Täyttymys löytyy läheisestä suhteesta Jumalan kanssa.  Tunneskaala laajenee ja romanttinen rakkaus eros löytää paikkansa agape, phileo ja storge-rakkauden joukossa, ei korkeampana, ei alhaisempana kuin muut rakkauden muodot.

Seurakunnan jäsenet ovat toisilleen sisaruksia, saman Isän lapsia.  Uudessa Testamentissa neuvotaan kohtamaan vanhemmat miehet niin kuin isänä, nuoremmat niin kuin veljenä.  Vanhemmat naiset ovat äitejä, nuoremmat sisaria, kaikessa puhtaudessa.  (1 Tim 5).  Seurakunnassa on yksinäisenkin mahdollista saada laaja suku setineen, tätineen ja serkkuineen.

Vaikka kristityt elävät yhdessä sisarusten tavoin, neutrius ja sukupuolten unohtaminen ei ole päämäärä.  Kristityt miehet ovat miehiä ja heillä on ja saa olla normaalien miesten halut ja tunteet.  Kristityt naiset ovat naisia ja heillä on ja saa olla normaalien naisten halut ja tunteet.  Tavoitteena on alistaa nämä inhimilliset halut ja tunteet Jumalan tahdon alaisuuteen ja tuoda esille miehisyyttä ja naiseutta Jumalan antamia rajoituksia kunnioittaen.

Paavali palveli seurakunnissa ja matkoillaan kymmenien miesten ja naisten kanssa.  Hän mainitsee kirjeissään vapaasti nimeltä naisia, joiden työtoveruutta hän arvosti.  Hän ei koskaan mennyt naimisiin, vaikka voimme olla varmoja, että hän tunsi sinkkunaisia, jotka halusivat palvella Jumalaa yhtä täydellisesti kuin Paavalikin ja olisivat voineet olla erinomaista vaimomateriaalia.  Paavali oli tyytyväinen sinkkuelämäänsä ja sen antamiin mahdollisuuksiin.  Ystävyys, työtoveruus ja sisaruus naisten ja miesten kanssa täyttivät hänen sosiaaliset tarpeensa.

Käytännön kysymyksiä


Ystävyydet kristittyjen miesten ja naisten välillä ovat luvallisia ja mahdollisia.  Miten se voi toimia käytännössä?  Veljinä ja siskoina eläminen voi kuulostaa utopialta ja naiivilta maailmankatsomukselta.  Onhan realistista, että ystävyydessä voi herätä odottamattomia romanttisia tunteita.  Se voi johtaa seurusteluun ja avioliittoon, kun molemmat ovat naimattomia, mutta se voi aiheuttaa epämukavia kohtauksia, jos ystävät ovat varattuja tahoillaan.

Vaatii taitoa osata käsitellä tunteita ystävää kohtaan.  Taitojen puute ja haasteiden mahdollisuus eivät ole kuitenkaan syitä vältellä vastakkaista sukupuolta ystävänä.  Paavali kutsui ystäviään ilokseen ja kruunukseen.  Selvästikin ystävyyksillä miesten ja naisten kanssa oli suuri merkitys Paavalille.

Toki on ihmisiä, jotka käyttävät vapautta tekosyynä täyttää lihallisia halujaan.  Ystävyyssuhde ei ole keino päästä ihastumisen kohdetta lähelle, etenkään jos toinen on jo naimisissa.  Luottamus ja ihmisen todellinen arvostaminen ja hänen parhaansa etsiminen on rehellinen perusta ystävyydelle.

Miksi avautuminen ystävyydelle miesten ja naisten kanssa on väärinkäsityksistä ja haasteista ja kiusauksista huolimatta kuitenkin sen arvoista?  Onko jotain, jota voimme ainoastaan saada ystävyydestä vastakkaisen sukupuolen kanssa?

Lue seuraavasta postauksesta miksi tarvitsen sukupuolirajoja ylittäviä ystävyyksiä ja millaisia (tänä päivänä shokeraavia) esimerkkejä ystävyydestä Raamatusta löytyy!

Onko sinulla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä?  Millaisia kokemuksia se on tuonut?


Kirjalähde: Joshua D. Jones: Can Christian Men and Women Be Friends.


Kuva:
FreeDigitalPhotos.net by tiramisustudio

23.1.2017

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ~ Tammikuu




Uuden alkaminen on aina kutkuttavaa.  Uutuudenviehätyksellä jaksaa, olkoon se uusi lukukausi koulussa, uusi ystävyys, uusi harrastus tai vaikkapa uusi koti.  Samalla tavalla kun rakastamme uusia alkuja omassa elämässämme, meillä on kodissa monia mahdollisuuksia aloittaa alusta, joka päivä.  Tämä on itse asiassa yksi Jumalan lahjoista: joka aamu meille on tarjolla uusi armo ja uudet mahdollisuudet.

Kirjassaan Life-Giving Home Sally ja Sarah Clarkson tammikuun puheenaihe on kodin rytmien ja rutiinien luominen.  

Miksi suunnitella?


Sally rohkaisee aloittamaan uuden vuoden puhtaalta pöydältä ja käyttämään aikaa sen suunnitteluun.  Uusi vuosi on lahja ja erinomainen aika suunnitella tulevan vuoden perhe-elämää.  Koti on tavallaan elämän puutarha, hän sanoo, ja voit järjestää sen oman mielesi mukaan ja kylvää sinne mitä haluat.  Mutta ennen kuin elämän suuremmat alueet kukoistavat ja tuottavat hedelmää, niiden pitää olla hyvin suunniteltu.  Samoin kuin puutarha, joka tuottaa vain kylvetyillä alueilla, vain suunnitellut päivät ja vuodet tuottavat hedelmää. 

Vaikka elämässä on odottamattomia käänteitä ja yllätyksiä, suunnitelmat silti auttavat kaikkea sujumaan helpommin.  Kotona erityisesti törmäämme  tahtojen taisteluihin tai itsekkyyteen tai päivittäisiin sotkuihin.  Myönnän Sallyn tavoin, että mietin joskus tekemisieni mielekkyyttä, koska en näe eroa eiliseen.  Vuosien päästä vasta huomaa, miten suunnitelmat ja niiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen, päivittäiset rytmit ja rutiinit ovat muokanneet meitä tiettyyn suuntaan.  Niistä tulee perheen arvoja. 

On ihmisiä, jotka vierastavat minkäänlaisia suunnitelmia ja päämärien asettamisia perhe-elämän suhteen.  Toisaalta ymmärrän, että tuloksiin keskittyminen voi stressata, tässähän ollaan vain perhe!  Rutiinit ja rytmit ovat apuvälineitä, eivät itsessään kenenkään elämää pelastavia. Omien päämäärien ääneen artikuloiminen ja muille ääneen kertominen antaa heille mahdollisuuden auttaa sinua pääsemään tavoitteisiisi.  Kotona erityisesti yhdessä tehdyt päätökset innostavat kaikkia olemaan mukana ja kannustamaan toinen toisiaan.

Jokainen perhe luo rytmit omien tarpeidensa mukaan.  Joku perhe tarvitsee paljon rauhaa ja hiljaisuuttaa ja oman tilan kunnioitusta.  Toisessa perheessä on vilinä päällä, tullaan ja mennään ja puuhaillaan.  Yksi perhe elää pikkulapsivaiheen kotipainotteista ja päiväunien rytmittämää arkea, toisessa viedään teini-ikäisiä vaellusreisuille, kolmas on sinkkueloa.   Joskus perheenjäsenten tarpeet menevät vastakkain: miten voin varmistaa, että saan tarpeeksi omaa aikaa, kun olen neljän vilkkaan lapsen äiti?  Miten saamme puolisoina yhteistä aikaa töiden, harrastusten ja vanhemmuuden haasteissa?

Mistä aloittaa? 


Sally ehdottaa löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin.  Yhdessäelämistä helpottaa, kun jokainen tietää mitä häneltä odotetaan ja miten hänestä pidetään huolta:

Millaiset päivittäiset rutiinit auttavat minua tekemään työni hyvin ja vahvistavat perheenjäsenten välisiä suhteita?  

Tähän liittyy mm. odotuksia kotitöistä ja yhteisen ajan vietosta.  Ateriat, hartaushetket, siivous, nukkumaanmenorituaalit - kaikkien suunnitelmien pitää ottaa huomioon perheenjäsenten kyvyt ja persoonallisuudet. 

Huomasin taas tämän ajatuksen viisauden tänä viikonloppuna.  Totesin miehelleni, että meidän pitää suunnitella viikonloput paremmin, muuten menee ihan sekametelisopaksi.  Toisaalta meillä on jo parin kuukauden ajan ollut useita yökylävieraita ja viikonlopulle paljon ohjelmaa, mikä tekee viikonlopuista rauhattomia.  Meidän unelmamme on kunnon lepopäivä, mutta aina tuntuu olevan jotain, jota on pakko tehdä.  Esim. lauantai-aamuna piti unohtaa kaikki muut ja alkaa täijahtiin.   Se tiesi myös pyykinpesua, josta  olin ajatellut pitäväni taukoa viikonlopun ajan.  Mies joutui yllättäen käymään töissä.  Mutta jos olisin suunnitellut esim. ateriat valmiiksi, se olisi tuonut järjestystä kaaoksen keskelle.

Lasten kanssa tulee miltei itsestään luotua tiettyjä rutiineita.  Mutta nämä hetket voi luoda vielä merkityksellisimmiksi. Olen yleensä se, joka herättää lapset ja ottaa heidät vastaan uuteen aamuun.  Tervehdin heitä lempinimillä ja kyselen miten yö meni. "Oi, täältä peiton alta löytyi tämmöinen ihana toukka!" Yleensä vastassa on levänneitä ja iloisia lapsia, mutta joskus löytyy peiton alle kaivautuva mörökölli, joka tarvitsee apua vauhtiin pääsemisessä.

Aamun ensimmäisistä yhteisistä hetkistä voi tehdä erityisiä läheisyyden hetkiä, joissa annan jokaiselle huomiota ja aikaa.  Jakamatonta huomiota saanut lapsi on usein tyytyväisenä jatkamassa uuden päivän haasteisiin.  Minun sanani muodostuvat lapsen sisäiseksi puheeksi, ja haluan olla mahdollisimman positiivinen aamulla, jotta päivä pääsee hyvin käyntiin.  Samalla lujitan suhdetta minun ja lasten välillä: olen läsnä, otan huomioon, kyselen.   

Toinen tärkeä kysymys: teenkö jotain nyt, jonka ei tarvitse tulla tehdyksi?

Miten voisin yksinkertaistaa elämääni, jotta aikaa jää asioille, joita todella haluan tehdä?  Tähän liittyy omien arvojen tunnistaminen.  Arvojen selkeytyminen auttaa arvioimaan jokaista sitoutumista. Jos arvonani on perheen sisäisten suhteiden vahvistaminen, asiat, jotka eivät edistä tätä arvoa, voi jättää listalta pois.  Tämä vaatii myös rohkeutta sanoa ei ihan kivoille jutuille, mutta jotka vievät sitten ajan tai energian pois tärkeämmiltä asioilta.  

Kolmantena esimerkkinä on Sallyn kysymys siitä, mitkä päivittäiset ja viikottaiset perinteet tuovat minulle mielihyvää ja jotka merkkaavat elämäni osa-alueet, joihin haluan panostaa.  

Sally mainitsi lauantain pizzaillat ja elokuvat.  Meilläkin on ollut tapana katsoa yhdessä perhe-elokuva perjantai-iltaisin popcornin kera.  Suunnitelmani on, että  lasten kasvaessa voimme valita elokuvia, joiden teemat antavat meille keskustelunaiheita ja esimerkkejä hyvästä ja pahasta.  Mutta tässä elämänvaiheessa katsomme vain perheen pienimillekin sopivia elokuvia.  Isommat opettelevat uhrautumisesta, miksei myös äiti ja isäkin - vaikka joskus järjestämme isojen lasten ja vanhempien omat elokuvaillat pienten mentyä jo nukkumaan.  Odotamme jokainen näitä erityisiä iltoja.

Sallyn perheessä vietetään sunnuntai-iltapäivisin teehetkiä.  Se tarkoittaa, että kun sunnuntain lounas on syöty ehkä vähän myöhemmin kuin tavallista, riittää illan ateriaksi brittityylinen teehetki voileipineen ja kakkuineen.  Se on mielestäni aivan ihastuttava idea!  Elämäni isompia rytmejä on aika varmasti aterioiden järjestäminen, koska lapset.  Itse söisin miten sattuu ja milloin sattuu.  Mutta onkin hieno ajatus tehdä isompi sunnuntailounas, ja täyttää pöytä kivoilla suolaisilla ja vähän makeillakin jutuilla helpomman iltaruoan nimessä.  Megailtapala vähän aiemmin. 

Viimeisenä tärkeä huomio siitä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen pitää olla osana perheen rytmien suunnittelua.  

Jos en ole tyytyväinen ja tuottelias omissa henkilökohtaisissa tavoitteissani, ei minulta riitä mitään annettavaa perheelleni, ystävilleni ja vieraille. Tähän kuuluvat ne iänikuiset terveellinen ruokarytmi ja liikunta sekä riittävä uni.  

Näiden lisäksi olen viime aikoina erityisesti pohtinut ystävyyssuhteita ja niiden tärkeyttä.  Haluan olla parempi ystävä ja haluan panostaa ystävyyksien vaalimiseen.  Helmikuulle onkin jo yksi tyttöjen viikonloppu varattuna.  Olen miettinyt myös sitä, että elämässäni tällä hetkellä olevat ihmiset ovat jo siinä, ja voin rakentaa ystävyyttä syvemmälle heidän kanssaan - vaikka ihan jokainen ei tunnukaan bestismateriaalilta.  Haluan oppia tuntemaan monenlaisia ihmisiä ja ymmärtää heidän näkökulmaansa.  

Hyvinvointia minulle on myös kirjoittaminen ja sille ajan ottaminen.  Mies rohkaisee minua usein lähtemään kotoa rauhaisampaan paikkaan, jossa saan kirjoittaa.  Usein en vain saa sitä tehtyä, ehkä laiskottaa...kotona kun on niin mukava olla.  Mutta nyt voisinkin ottaa miehen ohjeesta vaarin ja varmistaa, että saan viikottain omaa kirjoitusaikaa.  

Talven huvituksia


Tammikuulle voi suunnitella elämyksiä ulkona tai sisällä.  Joulukuun juhlat on juhlittu ja ulkona ei kukaan viitsi huvikseen oleskella.  Mutta suunnitellut retket ovat mainio tapa luoda muistoja ja viettää aikaa yhdessä.   Muistan omasta lapsuudestani elävästi metsän pikkulammelle tehdyt luisteluretket tai pulkkamäkipäivät soramontulla tai makkaranpaistoretket lintutornille.

Järjestämme usein ulkoiluja ystäväperheiden kanssa, jolloin ystävyyssuhteetkin lujittuvat.  Kuuma kaakao ja kahvi, pulla tai voileivät maistuvat erityisen hyvältä ulkona ja kaikki jaksavat paremmin kun välillä syödään.

Retkien jälkeen voi kokoontua kotiin lämpimän keittoaterian ääreen tai laittaa saunan päälle.  Yhdessä pelaaminen ja leipominen on kiva tapa viettää pitkät talvi-illat.  Vuosien päästä nämä ovat niitä hetkiä, joita isoiksi kasvaneet lapset kaipaavat.  Näissä hetkissä tiivistyvät perheen parhaat palat: perheenjäsenet yhdessä, nauttimassa kivasta tekemisestä ja ilahduttamassa toisiaan.

Jos ulkoilu ei kiinnosta tai ei ole mahdollista, järjestä kirjastoreissu eväiden kera tai suunnittele vierailu johonkin "tietomaa"-tyyppiseen paikkaan.  Sisäleikkipaikat ja elämyspuistot ovat myös mukava tapa viettää talven pitkiä hetkiä.  Ota selvää myös erilaisista tapahtumista lähiseuduilla.  Vein lapset kerran koiranäyttelyyn, kun se järjestettiin ihan isovanhempien naapurissa, jossa olimme vierailemassa.  Kokemuksesta jokainen perheenjäsen sai paljon uutta ja valikoimme kilvan kauneimpia koiria.  

Päivittäiset ja viikottaiset rutiinit voivat tuntua pieniltä, mutta vuosien vieriessä ne kuljettavat meitä omaan suuntaansa.  Missä haluan olla viiden tai kymmenen vuoden päästä? Tai ehkä jo ensi vuonna?  Suunnittelen elämäni arvojeni ja päämäärieni mukaan ja aloitan yhdellä askeleella.



 Kuva:
FreeDigitalPhotos.net
jk1991

16.1.2017

Naiset oikeudenmukaisuutta edistämässä



Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä (San 31:20). 

Eräs kristitty johtaja kertoi tavanneensa miehen, joka oli perustanut kurssin, jolla ihmiset saavat tutustua kristinuskoon. 

-          No, mitä aiheita käyt läpi kurssilla? kysyi kristitty johtaja.
-          Siinä käsitellään uskon perusasioita, ja käydään niitä läpi, kuului vastaus. 
-         Eli tarkoitat asioita kuten köyhistä huolehtiminen, HIV/AIDSista kärsivien auttaminen ja maailman hylkäämien tavoittaminen?  Tuollaisiako asioita?
-         Ei, ei, ei nuo, me puhumme vain perusasioista. 


Huomaatko, miten kurssin perustajan ajatusmaailma oli vääristynyt?  Raamatun perusasioita käsittelevä kurssi ei voi jättää huomiotta köyhien ja kurjien auttamista.  Jumala suhtautuu oikeudenmukaisuuteen ja köyhien auttamiseen erityisen intohimoisesti.  Raamatussa ei ole yhtäkään kirjaa, jossa asiaa ei mainittaisi, on vaikeaa löytää jopa sivua, jossa siitä ei puhuttaisi.  Köyhyys mainitaan Raamatussa yli 2100 kertaa.  Köyhien auttaminen, oikeus ja reilu elämä ovat teemoja, jotka virtaavat läpi Kirjoitusten. 

Vanhan Testamentin lakien, profeettojen kirjojen ja Jeesuksen opetusten keskeinen sanoma on oikeudenmukaisuus ja huonommassa asemassa olevien ihmisten auttaminen.  Raamattua lukiessa ei voi olla huomaamatta, miten Jumala rakastaa köyhiä ja janoaa oikeutta.  Hän tuomitsee ne, jotka väärinkäyttävät asemaansa, alistavat köyhiä, sortavat tiettyjä ihmisryhmiä tai vastaanottavat lahjuksia. 

Kuka on köyhä?


Tottakai voimme kutsua köyhiksi ihmisiä, jotka eivät todella ole köyhiä.  On vaatimattomissa olosuhteissa eläviä ihmisiä, jotka ovat mittaamattoman “rikkaita”.  Todelliset köyhät ovat niitä, joilta on ryöstetty mahdollisuus tehdä valintoja oman elämänsä suhteen –  liittyen asioihin kuten puhdas ja turvallinen juomavesi, koulutus, väkivallalta suojeleminen, sairaanhoito jne.   

Ihmiset, jotka elävät tällaisissa olosuhteissa ovat todellisia köyhiä, ja he ovat Jumalan sydämellä.  Heidän pitäisi myös olla jokaisen kristityn sydämellä.  Et voi olla Jeesuksen opetuslapsi ja jättää köyhien puolesta taistelemista ja oikeudenmukaisuuden edistämistä täysin huomiotta.

Köyhyyttä on monenlaista.  On rikkaita ihmisiä, joiden elämästä puuttuu tarkoitus ja mielekkyys.  He omistavat kaiken ja heillä ei ole mitään.  Tunnetko hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka kärsivät huumeriippuvuuksista, anoreksiasta tai bulimiasta, itsensä vahingoittamisesta?  Onko lähipiirissäsi alkoholisteja, shoppailuriippuvaisia, seksiaddikteja?  He ovat myös omalla tavallaan köyhiä.  

Tällaisessa hiljaisessa epätoivossa eläviä ihmisiä on miljoonia. He hakevat menestystä, rakkautta, tarkoitusta.  He vaativat itseltään liikaa, tekevät liian kovaa työtä, eivät osaa solmia ystävyyssuhteita.  He ovat köyhiä. 

Sitten on niitä, joilla on kaikkea muuta hyvää, mutta joilta puuttuu Jumala, anteeksianto, sovitus, Raamattu.  Ehkä he ovat lukutaidottomia tai heidän kielellään ei ole Raamattua eikä heidän keskuudessaan ole kristittyä seurakuntaa.  He ovat köyhiä. 

Joka paikassa ympärillämme on köyhiä.  Fyysistä ja hengellistä puutetta ja nälkää.  Ei riitä, että ihmisillä on materiaalista hyvää, jos heiltä puuttuu Jeesus.  Jeesus, joka sanoi: “Ei ihminen elä vain leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” (Matt 4:4)  Ihmiset eivät tarvitse vain mahdollisuutta elää, he hakevat elämäänsä myös tarkoitusta. 

Maailman köyhät eivät kaipaa vain hyväntekeväisyyttä, he tarvitsevat oikeudenmukaisuutta.  Todellista valtarakenteiden muutosta.  Ihmisiä, jotka eivät pelkää puhua heidän puolestaan ja paljastaa juonitteluja, jotka suosivat rikkaita ja menestyneitä köyhien ja hylättyjen ja sorrettujen hinnalla. “Joka vaivaista sortaa, herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa” (San 14:31).

Reilu kauppa ja oikeudenmukaisuus ovat nyt muotia ja esillä entistä enemmän tämän päivän maailmassa.  Nämä periaatteet löytyvät kuitenkin jo Raamatun Vanhan Testamentin ajoilta asioina, jotka ovat Jumalalle tärkeitä.  Siksi niiden pitää olla tärkeitä myös Hänen seuraajilleen. 

Naiset oikeudenmukaisuuden asialla


Sananlaskujen luvun 31 nainen ei palvellut Jumalaa vain sanoilla, vaan hänen teologiansa tuli esiin myös tekoina.  Hän oli antelias köyhiä kohtaan, otti kurjat vastaan molemmin käsin.  Enkä usko, että hän siitä köyhtyi ollenkaan itse: “Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy” (San 11:24).

Ihmiset, jotka ovat ymmäneet evankeliumin ytimen ja kokeneet Jumalan armon aiheuttaman muutoksen elämässään ovat anteliaista ja oikeudenmukaisia.  He unohtavat kerjäläismentaliteetin ja itsesäälin.  He ovat valmiita laittamaan muiden tarpeet omien tarpeittensa edelle.  

Meillä naisilla on usein kykyä nähdä asioita ympäristön epäkohtia.  Olemme sosiaalisesti orientoituneita, meitä kiinnostaa ihmissuhteet ja ihmiskohtalot.  Olen huomannut, että erityisesti lasten kautta monet köyhyyteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät asiat tulevat esiin... Päiväkodeissa, kouluissa, harrastuksissa ja lasten ystävien kautta on mahdollisuus tavata kymmeniä, jopa satoja erilaisia perheitä ja tulla tietoiseksi moninaisista tarpeista.  Naisten valitsemat hoiva-alat ja ihmisläheiset ammatit saavat meidät kohtaamaan ihmisten tarpeet läpi luokkarajojen.  

Mutta vaikka et olisikaan ihmisrakas, hoiva-alalla työskentelevä nainen, et välty maailman tarpeiden kohtaamiselta.  Lue Jumalan sanaa, Raamattua, ja Hän puhuu sinulle sen kautta.  Törmäät yhteiskunnan epäkohtiin avaamalla sanomalehden.  Huomaat monenlaista köyhyyttä liikkumalla silmät auki ja tarkkailemalla ympäristöäsi.  Näet tuhansia tarpeita, jos vain haluat nähdä.  Oletko valmis olemaan vastaus?

San31 nainen  ei odottanut miehensä tekevän jotain.  Hän ei pyytänyt kaupungin virkamiehiä aloittamaan toimintaa.  Hän ojensi molemmat kätensä köyhien puoleen.  Ei hän kysynyt mieheltään, että pitäisikö tätä kurjaa nyt auttaa.  Hän näki apua tarvitsevan ja hän auttoi.  Koska hänen raha-asiansa olivat kunnossa, hänellä oli varaa myös auttaa muita, mutta ei varojen puute estä auttamasta muita.  Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan.      

Miksi monet kristityt ja seurakunnat jättävät köyhien auttamisen kokonaan huomioimatta?  Miten voimme tuoda esiin näitä tarpeita seurakunnan keskuudessa?  Onko seurakunnassasi työmuotoja, jotka erityisesti kohtaavat haavoittuvassa asemassa olevia?

Ei kaikki ole Pia Rendicejä, jotka muuttavat Kyprokselle pelastamaan ihmiskaupan uhreja.  Mutta jokainen meistä voi aloittaa oikeuden edistämisen ja köyhyyden poistamisen kohtaamalla oman lähipiirin unohdettuja ja hyljeksittyjä.  

Kirjasuositus


Erinomainen kirja köyhyydestä ja oikeudenmukaisuudesta on Timothy Kellerin Generous Justice: How God's Grace Makes Us Just.  Hän sanoo esim:  "Totisesti, armo on avain kaikkeen.  Pelastusta ei tuota meidän runsaat hyvät tekomme, vaan Jumalan runsas rakkaus ja armo.  Siksi köyhät ovat Jumalan silmissä yhtä hyväksyttyjä kuin rikkaat.  Jumalan anteliaisuudessa, hänen vapaasti antamassaan pelastuksessa, on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusta kaikille."  Hän myös kertoo eräässä haastattelussa, että Jeesuksen kertomus Laupiaasta Samarialaisesta on vaikuttanut hyvin voimakkaasti hänen ajatuksiinsa oikeudenmukaisuudesta.  

Köyhien, muukalaisten, orpojen ja leskien hyvinvointi on meidän jokaisen harteilla, jos väitämme palvelevamme Jumalaa.  San31 nainen on ymmärtänyt, että Jumala ei ole antanut hänelle kaikkea hyvää, jotta sen voisi varastoida itselleen.  Se on annettu jaettavaksi ja nautittavaksi yhteydessä toisten ihmisten kanssa.  Erityisesti niiden kanssa, jotka eivät voi maksaa takaisin, ja jotka eivät sitä ansaitse.

Lisäys: luin tänä aamuna uudelleen läpi Sananlaskujen luvun 31 kokonaisuudessaan.  Siinähän kuningas muistelee äitinsä opetuksia ja luvun alkuosassa on kolme elämänohjetta kuninkaalle ennenkuin siirrytään puhumaan hyvän vaimon ominaisuuksista.  Kunigasta varoitetaan alkoholin vaaroista, joista yksi on, että silloin unohtuu lait ja helposti vääristyy oikeus.  Humalapäissään ei kai kukaan tee hyviä päätöksiä.

Mutta kolmas ohje kuninkaalle on oikeudenmukaisuuden ajaminen:  "Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa." (San 31:8-9).  Valtaapitävien asema on erityinen ja sen velvollisuudet raskaita.  Sitä ei ole saatu, jotta pidetään hyvät veljet tyytyväisenä, haalitaan omaisuutta itselleen tai taivutaan kiristäjien tahtoon.  Se on vakava paikka puhua niiden puolesta, jotka eivät voi puolustaa itseään; valtaa pitää käyttää syrijttyjen oikeuksien ajamiseen.  Väärät tuomiot ovat aina olleet kauhistus Jumalan silmissä, ja kurjien ja köyhien asioiden pitäisi olla asialistalla ensimmäisenä.

Eli jos hoiva-ammatit eivät kiinnosta :) niin monet muut kanvat ja vaikutusmahdollisuudet kutsuvat oikeudenmukaisuuden ajamiseen tässä maailmassa.

Ketkä ovat köyhiä, joille sinä voit tänään ojentaa kätesi?


Kuva:
Wisdomsposts.com

9.1.2017

Osaatko hoitaa kotiasi?

Proverbs 31:19  (WisdomsPosts.com)

Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään. Sananlaskut 31:19 

Teininä kotihommiini kuului oman huoneen siivoamisen lisäksi keittiön lattian luutuaminen lauantaisin.  Se ei ollut mielestäni kovinkaan kiinnostava tehtävä ja vitkuttelin sen tekemistä koko päivän.  Muistan elävästi, kun löysin kerran lauantai-iltana isäni lattiaa luutuamasta… olin kyllä aikonut sen tehdä, mutta koko päivä oli kulunut tätä tylsää tehtävää vältellessäni.  Äitini huokaili, että miten osaan joskus omaa kotia hoitaa ja väitin, että sitä kyllä sitten siivoan, kun se on oma. 

Tätä muistellesani en jotenkaan odota omien lasten saapumista tälle räjähdysherkälle ikäkaudelle. 

Nyt minulla on oma koti.  Olen lukenut mielenkiinnolla kodin hoitamiseen liittyvistä asioista, osaan puhdistaa silitysraudan, huolehtia pyykinpesukoneen filtteristä ja kääntää patjoja niin, että ne kuluvat tasaisesti.  En siltikään koe kotihommien olevan kaikkein stimuloivimpia töitä.  Vaikka kodin työt ovat moninaisia, ne ovat silti toistuvia ja vaatimattomia.  Jee, sain taas vessat siivottua!  Upeaa, pölyt on pyyhitty! 

Mutta täytyy myöntää, että nautin puhtaista lakanoista, lämpimästä ruoasta ja siististä kodista.  Moppasin kerran lattiaa iloisesti laulaen, ja tuttu nuori kysyi järkyttyneenä, että tykkäänkö siivoamisesta.  Vastasin tykkääväni siivoamisen tuloksista.   Kukapa ei tykkäisi?

Vaikka Sananlaskujen luvun 31 nainen on rikas ja hänellä on palvelijoita, hän osaa silti kaikki kodinhoitamiseen liittyvät työt.  Hän istuu kehräämässä lankaa, jotta saa tehdä kangasta, jotta saa ommella vaatteet perheenjäsenilleen.  Ja minä ajattelen silittämisen olevan työläs ja tuskainen homma! 

Kodinhoitamisessa asenteella on suuri merkys.  Sillä on merkitys omaan jaksamiseen ja kodin ilmapiiriin.  En ajatellut ammatikseni hoitavani kotia, mutta jokaisella meillä on koti.  Olkoon se vaatimaton tai luksuslinna, sitä pitää hoitaa.  

Voin kokea kodin hyvästä hoitamisesta osaamisen ylpeyttä ja onnistumisen iloa.  Haluan opettaa sitä lapsillenikin.  Mikä sen parempi paikka oppi uusia asioita, kuin opetella kotona erilaisia töitä? En halua jättää näitä taitoja koulujen käsityö- ja kotitaloustuntien armoille.  

San31 nainen ei kehrää ja kudo, koska se on hänelle mieleinen harrastus.  Se oli vain yksi välttämättömistä kotitöistä, jolla hän vastaa perheensä tarpeisiin.  Hän siunaa perhettään, saa heidät tuntemaan olonsa hyväksi ja tärkeäksi.   Ja jokainen hänen kotiinsa tuleva saa kokea samaa siunausta.  Yhdistäähän Uusi Testamentti kodin hyvän hoitamisen evankeliumin leviämiseen.   

Olen oppinut kodinhoitoon liittyviä asioita pikku hiljaa.  En ole täydellinen kodinhoitaja, mutta parempi kuin teini-ikäisenä!  Seuraavaksi haluaisin oppia hoitamaan huonekasveja.  Rakastan vihreyttä ja vehreyttä sisustuksessa, mutta kasvien selvitymisprosentti on fifty-fifty meidän huushollissa.  Ehkä se tuosta vielä nousee!  

Mitä taitoja olet oppinut kodin hoitamiseen liittyen?  Mitä taitoja sinulta vielä puuttuu?  


Kuva:
WisdomsPosts.com

3.1.2017

Vuosi 2016 yhdessä paketissa

Vuosi 2016 paketissa

Blogivuosi hujahtaa ohi.  Kokoan vuoden päätteeksi kaikki tekstit yhteen pakettiin ja paljastan vuoden suosituimmat tekstit.  Tämän vuoden yllättäjä on blogin vierailijamäärät.

Tammikuu


Aloitin tiivistämällä vuoden 2015.  Olen huomannut kirjoittavani säännöllisesti levosta ja kiireestä, luovuudesta ja stressistä. Omien rajojen tiedostaminen ei ole velvollisuuksista laistamista, vaan tosiasioiden hyväksymistä.

Joku lukija oli toivonut esim. reseptivinkkejä ja aloitin listaamalla 10 tapaa ujuttaa vihanneksia lapsiperheen menuun. En ole lifestyle- enkä ruokabloggaaja, mutta välillä on kiva kirjoittaa aiheesta, joka koskettaa jokaista: syömme joka päivä.

Rosa Meriläisen kolumni ja sen vastine Väestöliiton parisuhdeneuvojalta, Heli Vaaraselta kirvoitti elävän keskustelun virtuaalimaailmaan: kuka päättää parisuhteessa?

Blogin 200s postaus käsittelee itselleni tärkeää aihetta: äitiyttä ja siihen liittyviä odotuksia, myyttejä ja rooleja.

Hyvä kommunikaatio on avioliiton tärkein menestystekijä. Mitä tapahtuisikaan, jos osaisimme kuunnella hyvin? 

Perinteinen tutkimustuloksesta kirjoittaminen tammikuun viimeisenä käsittelee tänä vuonna tyttöjen ja poikien eroja: pojat ovat herkkiä ja kärsivät stressistä eri tavoin kuin tytöt.


Helmikuu


Tartun Raamatun naisjakeista ajatukseen naisesta "heikompana astiana".  Vertauksen merkitys on positiivinen ja yllättää.

Tutustun Francinen Riversin upeisiin krjoihin ja olen ihan myyty.  Kristillinen romaani voi olla hyvä! 

Ihmettelen ääneen äitiyteen liittyvien odotusten perustaa. Rahako ratkaisee kaiken?


Maaliskuu


Kansainvälisenä naistenpäivänä voi vain haaveilla maailman paranemisesta.

Läheiset ja lämpimät välit perheenjäsenten kesken tuovat maailmaan laatuyksilöitä.

Pääsiäisenä pohdin kuolemaa ja elämää.


Huhtikuu


Vastaan blogihaasteeseen: listassa elämän onnea tuovat asiat. 

Kirjoitan kristityille sinkuille terveen sinkkuelämän perusteista.  Et ole toisen luokan kansalainen etkä toisen luokan kristitty.


Toukokuu


Äitiyden myötä saan jatkuvasti muistutuksia Jumalasta vanhempana.  Äitinä vietän paljon aikaa pyyhkien, ja se sai minut miettimään tilanteita, joissa Jumalakin pyyhkii.

Luin artikkelin, jossa haastetaan miettimään teetkö yksilölliset valintasi todella vapaasti vai onko sinut laitettu tietämättäsi samalle dieetille muiden kanssa? 


Kesäkuu


Kesän kynnyksellä pohdintaa erilaisista asioista.  Mietin jopa, että olenko jo kirjoittanut tarpeeksi naisasioista blogissani, kun ei meinaa löytyä puhtia niitä enää puida.  Mutta eräs kirja on jo matkalla postilaatikkooni ja mitäs sitten tapahtuukaan...

Heinäkuu


Sanoilla on voimaa. Kenen sanoja sinä kuuntelet?  

Soili Haverisen ja Mailis Janatuisen Paimenuus, ihmisarvo ja sukupuoli saapui postilaatikkoon ja kirjoitin sen innostamana yhteiskunnan vaikutuksesta kirkkoon eri vuosisadoilla.  Historian ymmärtäminen on tärkeää, kun keskustellaan seurakunnasta ja naisten asemasta.  

Olen kirjoittanut aiemmin feminismistä, mutta nyt pureudun feministiteologiaan ja sen harhakuviin. 

 Tästä juontuu myös postaus, jossa haastan naisten kokemaa pastorikutsua.

 Eräs lukija jätti kysymyksen ja vastaan siihen kirjoittaen, miten vaimo voi osoittaa alamaisuutta aviomiehelleen.

Kirjoitan myös uudelleen eri rakkauden kielistä ja miten niiden ymmärtäminen voi auttaa rakkauden osoittamisessa perheenjäsenten kesken.

Ehdin heinäkuussa vielä pohtia uimapukumuotia.


Elokuu


Elokuussa pureudun kotielämään hakemalla näkyä kodista, jossa on vallalla rakkauden kulttuuri, jossa luovuus kukkii ja arkea juhlitaan. Esittelen minuun vaikutukset tehneet visionääriset kotikirjat.

Pohdin miten luoda perhekulttuuri, joka ravitsee elämää ja uskoa, jossa on sopivasti turvaa ja riittävästi seikkailua, jossa jokainen perheenjäsen saa vastaanottaa tarpeisiinsa ja jakaa kyvyistään.  

Aina välillä pitää kirjoittaa uranaisen ja kotiäidin valinnoista ja eräs henkilökohtainen avautuminen sai minut krjoittamaan asiasta.

Virvoitan henkiin myös Vanhan Testamnetin pikku profeetoista kirjoittamani juttusarjan, tällä kertaa mietin Habakukin kirjan äärellä, että tuleeko paha saamaan palkkansa.


Syyskuu


Kotiteema jatkuu, kirjoitan kodista sielun turvapaikkana.

Syksy on oikea aika syödä lohturuokaa ja jaan kotoani kolme keittoreseptiä ja kolme helppoa leipää. 

Miten käy, kun naimisissa oleva ihastuu johonkin toiseen? Syitä ja seuraamuksia. 

Päätän paneutua Sananlaskujen kirjan lukuun 31, jossa on se kuuluisa kelpo vaimon ylistys.  Mitä voin oppia tältä esimerkilliseltä naiselta?  Älä pelkää, tässä ei kirjoiteta tehtävälistaa.


Lokakuu


Miten jaksaa?  4 asiaa, jotka pitää olla kunnossa.

Kotiteemassa aiheena vieraanvaraisuus.

Sitten nostan esiin itseäni ärsyttäneen väitteen: naiset. jotka omistautuvat perheelleen ja lapsilleen, ovat jääneet jumiin 50-luvulle.  Lopettakaa jo tuo 50-luvusta puhuminen, pitää mennä pari tuhatta vuotta kauemmaksi!

Löydän viisauskirjallisuudesta shoppailuohjeita.


Marraskuu


Marraskuussa vietetään paljon aikaa Sananlaskujen kirjan luvussa 31: ollako aamuvirkku,  alkaako yrittäjäksi,  ja miten hankkia vahvat käsivarret.  

Kotiteemalla jatkan kiitollisuuden ja anteliaisuuden yhteyden selvittämistä, ja miten jakaa omaa perhe-elämää toisille.

Blogin 5-vuotispäivänä vaihdoin bloggerin teemaa ja blogin uusi ulkonäkö herätti kiihkeitä mielipiteitä :)  Siirryin takaisin vanhaan teemaan, koska se toimi mobiileilla paremmin.

Kuulin ihmeekseni vanhemmista, jotka eivät kontrolloi alakouluikäisten lukemisia.  Kirjoitan meidän perheen kokemuksista ja Harry Potterista.

Jäin uuden kirjasarjan pauloihin ja vinkkasin blogissa neljän kirjan Haven Seekers-sarjasta.


Joulukuu


Päätin kerätä Pinterestiin joululahjvinkkejä ja kokosin sinne muitakin tauluja.

Listasin eräästä listasta neljä tapaa pilata adventtiaika.

Jouluevankeliumissa esiintyvät ihmiset tekevät vaikutuksen; kukin luottaa Jumalaan juuri sen hetken verran, joka juuri nyt on käsillä.  Paitsi Herodes.

Kotiteemassa mietiskelen juhlien tärkeyttä, me kommunikoimme jotain suurta ja syvempää kun juhlimme Jeesuksen syntymää.

Sananlaskujen luvun 31 nainen näkee töidensä menestyvän.  Mitä voin oppia menestyksestä ja suunittelusta uuden vuoden kynnyksellä?

Luetuimmat postaukset


Vuonna 2016 blogin kävijämäärät moninkertaistuivat ja nyt kuukaisttain lukijoita lasketaan tuhansissa.  Ohhoh!

Eniten luettiin näitä:

1. Miten vaimo voi osoittaa alamaisuutta miehelleen?
2. Mitä ruokalistalta puuttuu
3. Kun naimisissa oleva ihastuu
4. Pitäisikö olla Sananlaskujen luvun 31 nainen?
5.  4 asiaa, joita ilman et jaksa

Oma suosikkini on "Onko nainen heikompi astia", koska rakastan Raamatun naisjakeiden opiskelemista.  Se toi myös itselleni tervettä suoruutta selkärankaan: en ole henkisesti tai emotionaalisesti heikompi, vaan heikkouteni on luottamusta Jumalan suunnitelmaan.

Kiitokset lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille.  Kiitos myös tekstieni jakamisesta.  On aina rohkaisevaa nähdä, miten ne saavat vastakaikua aikaan.  Kuten aina, ehdotuksia tulevia postauksia varten otetaan vastaan ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan!



Kuva
FreeDigitalPhotos.net
“New Year 2016” by Theeradech Sanin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...