7.5.2013

Go against the flow - avioliitossakin

(Tavasta poiketen kirjoitin otsikon englanniksi, koska itseäni se miellyttää enemmän kuin suomalaisittain Vastavirtaan tms. :)

Me astumme avioliittoon miehen kanssa, jota ihailemme ja arvostamme.  Hän - Prinssi Hurmaava, Unelmiemme Ritari - oli se, joka löi laudalta kaikki muut ja sai omakseen sinut!  Todennäköisesti jokainen morsian astelee alttarille kunnioittamansa miehen kanssa...mutta mitä tapahtuu vuosien vieriessä avioliitossa rakkaudelle ja kunnioitukselle?

Aviomiehen kunnioittaminen ja siihen rohkaiseminen ei todellakaan ole mikään yleisömagneetti - esimerkiksi viihteessä aviomies kuvataan yleisesti tyhmänä, tahdottomana tai avuttomana olentona ja vaimo johtaa perhettä, joka naureskelee saamattomalle isälle, ylimielisenä ja kaikkitietävänä yliolentona.

Seuraavanlaiset kuvat naurattavat meitä:




Ja myönnän, että olisin varmaan ennenmuinoin laittanut hauskan kuvan eteenpäin.  Mutta entä jos haluat kunnioittaa miestäsi?  Ja haluat ottaa sen tosissasi?

Vihollinen vihaa avioliittoa.  Terapeutti-kirjailija John Eldredge kirjoittaa avioliitosta näin:  

"Avioliitto on upea kuva siitä, mitä Jumala tarjoaa kansalleen.  Kirjoitukset kertovat sen olevan evankeliumin elävä kielikuva, kävelevä vertaus, Rembrandtin taulu.  Vihollinen tietää tämän ja hän vihaa sitä ilkeän sydämensä koko voimasta.  Hänellä ei ole aikomustakaan antaa tämän kauniin muotokuvan tulevan eloon maailman edessä sellaisella vetovoimalla, että kukaan ei voi vastustaa Jumalan tarjousta.  Joten aivan niinkuin Puutarhassa, Saatana tulee hajottamaan ja valloittamaan." 

Älä siis ihmettele miksi avioliittosi käy läpi sellaisia vaikeuksia kuin olet kokenut.  Älä kummeksi sitä miten vaikeaa yhdessäelo voi olla.  Sielujemme vihollinen tekee kaikkensa, jotta avioliittosi hajoasi, ja jos se ei hajoa, hän haluaa tehdä sen mahdollisimman kurjaksi paikaksi teille molemmille. Ja lapsillenne.  Hän haluaa tuhota tulevan sukupolven ennenkuin se on täysikasvuinen ja valmis toteuttamaan Jumalan suunnitelmia oman sukupolvensa keskuudessa.

Mutta Jumala, hyvä ja kaikkivaltias Isämme on sinun puolellasi.  Hän, avioliiton suunnittelija ja aikaansaaja, tekee kaikkensa, jotta avioliittonne voi olla kaunis kuva Hänestä, tuomassa toivoa tässä toivottomassa maailmassa.  Hän ei jätä sinua neuvottomaksi.

Olemme lasten kanssa lukeneet Pääsiäisen jälkeisiä tapahtumia.  Jeesus kertoi vielä eläessään opetuslapsilleen, että heille on hyväksi, että hän menee pois.  Miksi?  Koska Pyhä Henki on saapumassa...ja todellakin, meillä on yliluonnollinen apu ihan vierellämme, joka hetki.

Kun Pyhä Henki innoitti Paavalin kirjoittamaan seuraavanlaiset ohjeet avioliittoa varten, voimme tietää niiden toimivan vielä tänäkin päivänä:
"Mutta se koskee myös kaikkia teitä: jokaisen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään, ja vaimon tulee kunnioittaa miestään." Efesolaiskirje 5:22
Eräs terapeutti sanoi, että harvoin kuulee aplodeja ja hurraahuutoja terapiahuoneessa kun hän lukee nämä sanat pulassa olevalle avioparille.  Mutta hän jatkaa sanoen, että kun tämä Raamatunlause alkaa avautua avioparille ja he oppivat rakastamisen ja kunnioittamisen tärkeyden, usein avioliitto kokee täyskäännöksen.

Itse asiassa eräs toinen terapeutti on kirjoittanut kirjan, joka keskittyy täysin tähän aiheeseen:  Dr. Emerson Eggerichs ja kirja Love & Respect.

Kirjan alaotsikko on: Rakkaus, jota vaimo eniten kaipaa, kunnioitus, jota mies epätoivoisesti tarvitsee.  Eggrich kirjoittaa näin: "Uskomme, että rakkaus motivoi naista parhaiten ja kunnioitus voimallisimmin motivoi miestä.  Tutkimukset paljastavat, että aviopuolisoiden välisessä konfliktissa mies reagoi tuntiessaan itsensä epäkunnioitetuksi ja vaimo reagoi tuntiessaan itsensä ei-rakastetuksi.  Kysyimme 7000 ihmiseltä seuraavan kysymyksen: kun sinulla ja puolisollasi on ristiriitoja, tunnetko itsesi ei-rakastetuksi vai epäkunnioitetuksi?  83% miehistä sanoi "epäkunnioitetuksi".  72% naisista sanoi "ei-rakastetuksi".  Vaikka me kaikki tarvitsemme rakkautta ja kunnioitusta yhdenveroisesti, koettu tarve on erilainen ristiriitojen aikana.

Siitä seuraa ns. hullu noidankehä; vaimo puhuu epäkunnioittavasti riitatilanteessa, mies loukkaantuu ja reagoi rakkaudettomasti, jolloin vaimo haavoittuu sydänjuuriaan myöten ja reagoi jälleen epäkunnioittavasti...

Crazy Cycle in Marriage


Eggrichs huomasi miehen ja naisen erilaisuuden ja alkoi käyttää sitä apuna sielunhoito- ja terapiatyössään.  Tulokset ovat olleet uskomattomia.  Avioparit, jotka olivat eron partaalla, oppivat puhumaan puolisonsa "kieltä"; vaimot oppivat ymmärtämään miten tärkeää miehille on kunnioitetuksi tuleminen myös ristiriitatilanteessa ja miehet alkoivat ymmärtää miten vaimot kaipasivat rakastetuksi tulemista.  

Puoliso, jonka "kanssa ei voi edes puhua normaalisti" olikin puoliso, joka koki itsensä turvattomaksi kun ei saanut rakkautta tai halveksituksi kun ei saanut kunnioitusta.

Myös muutama muu bloggaaja on hiljattain kirjoittanut aviomiehen kunnioittamisesta.  Courtney kirjoitti mm. siitä, että sinun miehesi on teidän avioliitossanne se, joka voi määritellä miten hän kokee itsensä kunnioitetuksi.  Et sinä.  Sen vuoksi onkin tärkeää, että kysyt mieheltäsi miten voit kohdella häntä kunnioittavasti.  Mitkä ovat niitä asioita, jotka saavat hänet tuntemaan, että sinä kunnioitat häntä?  Tämä voi olla silmiäavaava keskustelu monessa avioliitossa!

Uskon, että samoin kuin vaimo, jota hänen miehensä rakastaa pyyteettömästi kukoistaa avioliitossaan, kukoistaa aviomies suhteessa, jossa hän saa kunnioitusta, ihailua ja rohkaisua osakseen.  Uskon, että avioliitto, jossa puolisot epäitsekkäästi rakastavat ja kunnioittavat toisiaan, on hyvin puoleensavetävä tässä maailmassa.

Tämä aihe on ollut mielen päällä paljon ja olenkin kirjoittanut siitä jo kolme kertaa.  Siirryn seuraavaksi muihin mielessä muhiviin aiheisiin!  Mutta miten sinä olet nähnyt aviomiehen kunnioituksen toteutuvan omassasi tai ympärilläsi olevissa avioliitoissa?  Onko hyviä tai huonoja esimerkkejä?

7 kommenttia:

  1. Niin totta ja tärkeää -ja niin vaikeaa omin voimin! Kiitos kun jaksat painottaa tätä asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista...Asia on ollut mielen päällä ja olet ihan oikeassa siinä, että se on vaikeaa omin voimin!

      Poista
  2. Kiitos taas kerran hyvästä kirjoituksesta! Tämä on asia missä voisin varmasti vieläkin tehdä parannusta, vaikka jotain olen jo oppinutkin. Paha moka minulla kävi viikko sitten, kun olin lähdössä töihin ja mieheni hoiti tilanteen huonosti. Lapsemme monesti jäävät perääni roikkumaan ja olisikin tärkeää, että hän siinä tilanteessa sanoisi esim. "Hyvin me pärjätään ilman äitiä, tehdään jotain kivaa". Mutta hän komensi lapsia pois kimpustani, mistä seurasi molemmilta kamala itku ja molemmat pääsivät juoksemaan perääni ulos. Siellä sitten huusin miehelleni, että "tosi surkeesti (tai sanoinkohan jopa paskasti) hoidot tämän aamun", ja oli sitten naapurikin vielä ulkona. Tein siis oikein emämokan, vaikka yritänkin yleensä osoittaa kunnioitusta niin muiden aikana kuin yksityisesti hälle. Omat tunteet saivat vallan ikävässä lähtöfiiliksessä. Mieheni laittoikin asiasta perääni viestiä (en edes itse tajunnut miten huonosti käyttäydyin!) ja pyysin anteeksi. Myös hän pyysi anteeksi ja koki itsensä syylliseksi tilanteeseen, mutta kyllä minä tässä enemmän mokasin. Onneksi olemme anteeksiantavaisia toisillemme eikä tällaiset asiat jää vaivaamaan, ja taas ollaan rakastuneita :) Mutta näin vajavainen sitä on välillä.

    Tämä on kyllä tosi tärkeä asia mistä kirjoitit. Ja nimenomaan niin, että naisen on helppo kunnioittaa kun mies rakastaa -ja päinvastoin. Jos balanssi on huono, niin kyvykkäämmän on ensin rakastettava tai kunnioitettava. Huonoja esimerkkejä siitä miten miehet eivät rakasta vaimojaan ja vaimot eivät kunnioita miehiään on valitettavan paljon. Mutta vaikea toisen elämään on puuttua neuvomaan ellei toinen apua kysy. Kumpa ihmiset ymmärtäisivät miten antoisaa hyvä avioliitto on, mutta varsinkin miehet helpommin haraavat avioliittokoulutuksia vastaan. Vaikka niihin osallistuminen olisi juuri sitä vaimon rakastamista, jos vaimo haluaisi osallistua. Toki joskus asia on toisinpäinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, kiitos kommentista ja ajatuksistasi. Ja erityisesti siitä, miten avoimesti kerroit esimerkin omasta elämästäsi! Kerran eräs ystäväpariskunta kertoi, että he ovat päättäneet puhua avioliitosta käyttäen omaansa esimerkkinään muiden kanssa, ihan ilman erityistä "avioliittotyöntekijä" titteliä. Heidän mielestään asia on niin tärkeä, että me emme voi odottaa virallisia tapahtumia, vaan voimme olla avoimia omasta elämästämme ja avioliitostamme. Siispä kiitos elävän elämän esimerkistä!
      Taitaapa olla totta, että naisia kiinnostaa enemmän avioliittoviikonloput ja kasvatusseminaarit :) Mutta sitäkin enemmän ei-virallinen avautuminen voisi tuoda aiheita esille ystävien kesken.

      Poista
  3. Olen lukenut blogiasi epäsäännöllisesti 1-2 vuotta. Alunperin kiinnitin ensimmäisenä huomiota teksteihisi liittyen vaimon alistumiseen miehensä tahtoon. Muistan miettineeni, onko asia todella näin; sehän kuulostaa todella vanhanaikaselta! En kuitenkaan koskaan kommentoinut asiaan, vaan päätin tutkia asiaa itse.

    Parisuhdeasiat ovat tulleet viime aikoina minulle ensimmäistä kertaa elämässäni ajankohtaisiksi. Olen kuitenkin edennyt omia polkujani, koska eihän Raamatussa ole mitään deittailusta, aloitteiden tekemistä jne. En voisi olla enempää väärässä! Olen kasvanut hurjasti viime aikoina uskovana naisena. Ennen sitä olen tehnyt aloitteita, tavoitellut miestä epätoivoisesti ja lopulta itkenyt katkeria kyyneleitä torjutuksi tullessani ja saadessani piittaamatonta kohtelua osakseni.

    Kaikki lähti siitä, kun kysyin suoraan Jumalalta, saanko tavoitella erästä kristittyä miestä (olimme jo kerran käyneet treffeillä minun aloitteestani). Jumala puhui minulle Raakelista (Jaakob työskenteli 14 vuotta saadakseen Raakelin kerran vaimokseen) ja siitä, että minun tulisi antaa miehen tavoitella minua eikä toisinpäin. Siinä hetkessä jotenkin tajusin, että minä olen tavoittelemisen arvoinen, koska olen Jumalan rakas tytär.

    Nykyäänhän puhutaan paljon siitä, onko naisen sopivaa pyytä miestä ulos. Luulen, että suurin osa ajattelee sen olevan ok. Se ei ole syntikysymys siinä mielessä, että naisen olisi syntiä kysyä miestä ulos, MUTTA olen myös pohtinut Raamatun mallia tässä asiassa.

    Raamatussa miehelle ja naiselle on annettu erilaiset roolit. Miehen tehtävä on johtaa perheessä ja seurakunnassa, ja naisen tukea ja auttaa miestään tässä tehtävässä. Olisiko tämän asetelman hyvä näkyä jo tapailu- ja seurusteluvaiheessa siinä, että mies ikään kuin "johtaa" suhdetta? Jos mies ei ole valmis ottamaan sitä riskiä, että saa pakit tehdessään aloitetta, miten hän uskaltaa laittaa itsensä likoon suuremmissa asioissa avioliitossa. Miehen kuitenkin tulisi suojella vaimoaan ja lapsiaan hengellään!

    Tunnen olevani naisena hyvin "johtajahenkinen" ja voimakastahtoinen. Haluaisinko edes antaa johtamistehtävää tulevalle aviomiehelleni? Haluan kasvaa Jumalan mielenmukaiseksi naiseksi ja vaimoksi.

    Olen todella kiitollinen, että olen löytänyt blogiisi, koska tekstisi ovat saaneet minut ajattelemaan monia asioita uudelleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää uutta vuotta Karoliina! Sulla on hienoja ajatuksia. Olet ihan oikeassa, että kannattaa itse lukea ja etsiä vastauksia Raamatusta. Toivon, että saan esittää täällä asioita raamatullisesta näkökulmasta, mutta tuon oman löytämisen tärkeyttä ei voi mikään korvata.

      Avioliittoa mietittäessä on kyllä hyvä pohtia, mitkä ovat niitä ominaisuuksia, joita arvostaa tulevassa puolisossa. Et voi muuttaa ketään, joten jos jokin asia on sinulle tärkeä eikä miehessä sitä näy, mieti vielä haluatko jatkaa tämän ihmisen kanssa.
      Vaikea vastata mikä on oikein tuossa suhteen aloituksessa, mutta itse mietin näin, että jos mies ei tee aloitetta eikä selvästi osoita kiinnostusta, hän ei varmaankaan ajattele, että minä olen hänen elämänsä nainen. Naisena moni kaipaa sitä, että mies osoittaa kiinnostusta ja "voittaa" naisen sydämen - toisaalta ei ole reilua naiselta kieltää kiinnostuminen, jos sen esiintuominen on luonnollista. Oman kullan löytämiseen on monia polkuja...

      Poista
    2. Hyvää uutta vuotta myös sinulle!

      On varmasti hyvä pohtia, millaisia ominaisuuksia arvostaa tulevassa puolisossaan. Se on itse asiassa aika vaikea kysymys. Olen huomannut, että minua houkuttaa miehissä sellainen "salaperäinen", etäinen ja jopa torjuva olemus. Olin aivan erää ei-uskovan miehen pauloissa, vaikka hän oli kaikinpuolin täysin epäsopiva ihminen minulle.

      Aloiteasiassa en missään nimessä tarkoita sitä, että naisen tulisi olla täysin passiivinen tai esittää vaikeasti tavoiteltavaa. Ajattelen, että voin aivan hyvin osoittaa kiinnostustani esimerkiksi juttelemalla ja hakeutumalla kiinnostavan miehen läheisyyteen. Uskon vahvasti, että sen kyllä huomaa miehestä, jos hän on myös minusta kiinnostunut.

      Tähän asti olen toiminut niin, että olen kärsimättömyyttäni suinpäin kysynyt miestä ulos tunnustelematta ensin tilannetta. Jos mies on kaiken lisäksi ollut vastauksessaan nihkeä (ei ole uskaltanut suoraan sanoa, ettei kiinnosta), olen silti yrittänyt edelleen tavoitella häntä, mutta se ei vain toimi ja aiheuttaa itselleni valtavasti surua. Aivan kuten sanoit: jos mies ei tee aloitetta eikä muutenkaan osoita kiinnostustaan, hän tuskin on kiinnostunut.

      Poista

Tervetuloa keskustelemaan!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...