Henkinen selkäranka ja rohkeus tulevaisuuden suhteen

Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle. Sananlaskut 31:25

Luvun 31 nainen saa ylistystä kaikesta mitä hän tekee, mutta hänen parhain ominaisuutensa on se, että hän pelkää Herraa. Ei ihmisiä, ei olosuhteita, ei maailmanmenoa, ei lastensa tulevaisuutta.  Hänen ainoa huolensa on se, että pysyy uskollisena Jumalalle.  

Hänen uskonsa on vahva, hän tuntee Jumalan ja luottaa häneen tulevaisuutensa suhteen. Hän tietää todeksi sananlaskun “Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.” (San 14:26).

Mitä tarkoittaa olla vallalla ja kunnialla vaatetettu?  Luvussa on puhuttu aiemmin vaatteista, mutta nyt siirrytään henkisiin ominaisuuksiin.    

Tässä jakeessa kuvaillaan San31 naisen kolmea ominaisuutta:

1. Valta.  Hebreankielinen sana ‘ōz- voidaan kääntää myös sanoilla voima, vahvuus ja mahti.

San31 naisella on henkistä vahvuutta ja luonteen voimaa. Hän pystyy tekemään oikein olosuhteista ja tunteistaan huolimatta. Kutsuisin tätä kypsyydeksi. Hän on kasvanut aikuiseksi myös henkisiltä ominaisuuksiltaan, eikä hae ihmisten hyväksyntää tai menestystä tekemällä asioita, jotka ovat Jumalan ohjeiden vastaisia.

Luvussa on hyvin tullut esille se, että hän on itsevarma ja kykenevä, mutta hän ei ole itseriittoinen ja omaa hyötyä hakeva millään elämän alueella. Valta ja voima on Jumalan hänelle tarjoamaa voimaa:

“Herra on kansansa väkevyys, hän on voideltunsa pelastus ja turva.” (Ps 28:8).

Kristittyjä naisia kutsutaan olemaan vahvoja, mutta se on erilaista vahvuutta kuin maailman tarjoama versio. Raamatullinen vahvuus on ennenkaikkea uskon vahvuutta, luonteen vahvuutta, sisäistä vahvuutta, älyllistä vahvuutta. Ja kun on uskon avulla saanut rakentaa vahvaa henkistä selkärankaa, tulee se ulkoisestikin esiin. 

Sen vuoksi San31 naisesta huokuu valta. Hän on majesteettinen kuin kuningatar, mikä tulee esiin seuraavassa sanassa.

2. Kunnia. Sana wə-hā-ḏār voidaan kääntää myös sanoilla majesteettisuus, kauneus ja arvokkuus.

On ihmisiä, joiden seurassa oleminen saa meidät haluamaan olemaan parempia ihmisiä. Heissä on jotain ihailtavaa, jota haluamme imitoida. San31 nainen on tällainen nainen. Hänessä on kunniaa ja arvokkuutta, joka tekee hänestä kauniin ja puoleensavetävän.

Henkinen selkäranka tulee esiin kokonaisvaltaisesti: henkisesti ryhdikäs ihminen ei sorru häpeällisiin tekoihin eikä käyttäydy epäkunniallisesti. Kunniantunto on niin sisäistynyt häneen, että ei voi erottaa arvoja käytöksestä; hän käyttäytyy aina arvojensa mukaan.

Raamatussa mainitaan häpeällinen käytös, joka on synnin tekemistä, tai oikean asian tekemistä väärällä motiivilla. Häpeällisyys on kunnian vastakohta. 

On hyvä muistaa, että joskus ihmiset määrittelevät häpeällisen käytöksen oman kulttuurinsa ja yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Meidän tulee aina pitää mittanuorana Raamatun määrityksiä ja käyttäytyä Raamatun ohjeiden ja Jeesuksen Kristuksen esimerkin mukaan – ja joskus se rikkoo yhteisömme sääntöjä ja oletuksia. Henkinen vahvuus auttaa elämään kunniallista elämää nurjassakin yhteiskunnassa.

3. Kyky nauraa tulevalle päivälle.

Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.  Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä. 

San31 nainen on vahva ja kunniallinen, mutta nämä ominaisuudet eivät tule hänen omasta voimastaan ja itsekuristaan.  Hän on Kristuksen vaatettama, kantaen yllään Jeesuksen ansaitsemaa valtaa ja kunniaa.  Jeesuksessa hänelle on tarjolla uusi, vahva henki, ilo ja turva tulevaisuuden suhteen. 

Tämä lause on ehkä oma suosikkini tästä luvusta. Miten omaksua tällainen elämänasenne, että voi nauraa tulevalle! Jakeessa tulee esiin opetus, jonka Jeesus toistaa vuorisaarnassaan: älä huolehdi huomisesta. Paavalikin käskee kirjeessään filippiläisiä olemaan huolehtimatta mistään. Elämänasenteen tulee olla se, että kun minulla ei ole valtaa muuttaa tulevaisuutta eikä kontrolloida ihmisiä, voin luottaa Jumalan hyvään tahtoon ja huolenpitoon.

Mutta jakeesta nousee itselleni mieleen myös huumorintaju ja iloisuus. Viime viikolla eräs lapsi teki kaikkensa saadakseen minut nauramaan ääneen. Ja kerran, kun valitsimme perhe-elokuvaa, esikoinen ehdotti Madagascar 2:a, koska se saa äidin nauramaan. Viesti on selvä. Lapset haluavat äidin, joka nauraa.

Aloin tarkkailla itseäni päivän aikana. Kuljenko otsa rypyssä tai totisena? Vai löytyykö huumorintajua ja positiivista asennetta? Muistelin tilanteita, jolloin nauroimme yhdessä perheenä.

Nauraminen tekee meille hyvää. Huumorintajua voi kehittää, ja voimme aina valita asenteemme eri tilanteissa. Nauru keventää tilanteita ja tutkimuksissa on todettu mm. se, että nauramisen jälkeen ihmiset kestävät jopa 20% enemmän kipua. Hmmm. Ilokaasu synnytyksessä…?

Mieheni tulee perheestä, jossa vitsaillaan ja nauretaan jopa kodin ulkopuolella: tarjoilijan kanssa, kaupan kassalla, lääkärin vastaanotolla. Se lämmittää ja lähentää suhteita, joita emme yleensä edes ajattele. Joskus sanon hänelle, että älä aina tee kaikesta vitsiä, mutta rehellisesti sanottuna elän mielummin ihmisen kanssa, joka näkee asioista positiivisen puolen, kun synkkämielisen ja masentuneen miehen kanssa.

Nauru tekee ihmisen kauniiksi. Naurunrypyt ovat kadehtittavia. Ottaisin mielummin niitä kuin tätä syvenevää otsaryppyä kulmakarvojen väliin. Nauraminen nuorentaa ja humoristinen elämänasenne auttaa kestämään koettelemuksiakin paremmin.

Uskontonsa vakavasti ottavat ovat ehkä niitä pahimpia otsanrypistäjiä. He ovat unohtaneet, että 'itkekää itkevien kanssa' jatkuu sanoilla 'iloitkaa iloitsevien kanssa'. Kyllä ilo ja nauru kuuluvat uskovallekin. Olen varma, että Jeesus oli aikakautensa huumorintajuisin mies!

Kaikki eivät osaa yhdistää tätä uskonelämässään, vaan voivat ajatella, että uskovan kuuluu olla totinen ja vakava.  Mutta vaikka näitä elämän ja kuoleman asioita mietimmekin, on meillä Jumalalle suuri pyyntö: anna minulle pelastuksen ilo!  

Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.

Psalmi 51:12-14