Puolisoni ei jaa uskoani

Jos maailma olisi täydellinen, jokainen ihminen näkisi Jeesuksen kaikkein tärkeimpänä asiana elämässään.  I think :)  Mutta maailma on kaukana täydellisestä.  Meillä kaikilla on läheisiä, ystäviä, perheenjäseniä, vanhempia tai lapsia, jotka eivät ole kiinnostuneita hengellisistä asioista tai jotka jopa halveksivat minkäänlaista uskoa.

Entä jos puolisosi on tällainen henkilö?

Miten noudattaa Raamatun kehoituksia olla alamainen miehelle, joka ei etsi Jumalan tahtoa omaansa tai perheensä elämään?  Miten rohkaista miestä johtamaan ja tekemään päätöksiä perheen puolesta....nehän voivat olla Jumalan Sanan vastaisia päätöksiä?  Miten keskustella perheeseen toimivat periaatteet esimerkiksi rahankäytön suhteen, kun oman elämän periaatteet ovat Raamatussa ja miehen periaatteet jossain muualla?

Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta tällaisesta tilanteesta.  Mutta löysin tänään hyvän  postauksen vaimolta, jonka aviomies ei ollut kristitty blogista Women Living Well.  Vaikka se on englannin kielellä, rohkaisen lukemaan sen.  Googlella on myös käännösohjelma, joka kääntää tekstin...vaikka se olisikin vähän hoono soomi, saa siitä varmasti rohkaisua!

Avioliittosi voi olla onnellinen ja tyydyttävä, vaikka miehesi ei jakaisikaan uskoasi.  Kuten kirjoitin viimeksi, todellinen onni ei tule puolisolta, vaan Isältämme Jumalalta, joka on todellisen Elämän lähde!