Yksi merkki tasapainoisesta tunne-elämästä on kyky käsitellä kaikenlaisia tunteita. Monesti viha, suru tai pelko on nimetty negatiivisiksi tunteiksi, aivan kuin ne olisivat jotain väärää ja kiellettävää. Mutta tunteita ei voi määritellä hyviksi tai pahoiksi. Ne ovat osa ihmisyyttämme, ja sellaisenaan hyväksyttäviä.
Sanon tämän uudelleen, koska voi olla, että olet oppinut jostain kieltämään osan tunteistasi: Tunteet ovat normaali osa ihmisyyttäsi eikä niitä pidä kieltää tai piilotella, vaikka ne olisivatkin vaikeita.
Jos olet oppinut hautaamaan tunteitasi, haluan kertoa sinulle jotain tärkeää. Joka hautaa tunteensa, hautaa ne elävältä. Tunteet eivät kuole tai muutu mullaksi vain koska et halua niitä. Ne nousevat kummittelemaan kuin zombiet, jotka vahingoittavat sinua ja läheisiäsi. On siis elintärkeää ottaa tunteet vastaan sen sijaan, että yrittäisi haudata ne elävältä.
Harmittavan moni kristitty uskoo vihan, surun tai pelon olevan merkkejä hengellisen elämän heikkoudesta. Mutta päinvastoin: näiden vaikeiden tunteiden kieltäminen tekee yhteistöistämme heikkoja ja pinnallisia. Tunteista puhumisen välttäminen rohkaisee ihmisiä valehtelemaan. Tuloksena on muurit välillämme ja hengellisen elämän kitukasvuisuus, jopa tuhoutuminen.
Tunteiden hyväksymistä seuraa niiden kypsä käsitteleminen. Tässä on usein heikko lenkki naisen elämässä. Tunteet ovat hyväksyttyjä, ne ovat esillä ja niitä jaetaan ystävien kanssa, mutta niitä ei osata käsitellä hengellisesti ja emotionaalisesti kypsällä tavalla. Tunteiden vietävänä oleminen ei ole merkki tunne-elämän kypsyydestä. Tämä on yhtä vahingollista ihmissuhteillesi kuin tunteiden totaalinen kieltäminenkin.
Miten siis ottaa vastaan vaikeat tunteet nimeltä viha, suru ja pelko, ja käsitellä niitä niin, että ne parantavat tunne-elämämme ja hengellisen elämämme laatua? Tässä ensimmäisessä osassa kirjoitan vihasta.
Viha
Pystytkö uskomaan, että sinulla on oikeus olla vihainen?
Jos et usko tähän ja kiellät vihasi, tunnet olosi voimattomaksi. Sen lisäksi viha, jonka olemassaolon kiellät, alkaa ilmetä elämässäsi eri tavoin. Valittaminen, syytteleminen, kritisointi, sarkasmi ja puolustelu ovat osa päivittäisitä kielenkäyttöäsi. Tämä antaa sinulle voimantuntoa, ilman, että tunnustat olevasi vihainen.
Tapasi käsitellä vihaa juontaa juurensa lapsuudenkodistasi. Vanhempiesi tai huoltajasi tapa käsitellä vihaa on tullut osaksi sinun selviytymistäsi tämän tunteen kanssa. Miltä vihainen ihminen näytti lapsuudenkodissasi? Mitä hän teki? Mitä hän sanoi? Mitä tapahtui kuin vanhempasi vihastuivat? Miten sinä ilmaisit vihaa vanhempiasi tai sisaruksiasi kohtaan?
Oliko lapsuudenkodissasi alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä, pahoinpitelyä tai ilkeyttä toisia ihmisiä tai elämiä kohtaan? Oliko siellä huutoa, uhkailua tai toisten ihmisten välttelyä? Kaikki nämä ovat tapoja käsitellä vihaa.
Miltä sinusta tuntuu, kun olet vihaisen ihmisen seurassa?
Vaikka lapsuuden kokemuksillasi on merkittävä vaikutus tunteiden käsittelyyn, olet nyt aikuinen. Sinulla on vastuu Jumalan edessä hyväksyä vihasi ja oppia prosessoimaan sitä terveellä tavalla.
Jotta voit oppia tunnistamaan vihan (erityisesti jos olet kieltänyt sen olemassaolon vuosien ajan), vietä aikaa tarkkaillen ruumiillisia ja emotionaalisia reaktioitasi.
Joitain fyysisiä vihan merkkejä:
Nopeutunut sydämensyke
Leukojen yhteen pureminen, hampaiden kiristely
Päänsärky
Vatsakipu
Hikoilu, erityisesti kämmenissä
Niskan ja kasvojen kuumentuminen
Tärinä, vapina
Huimaus
Halu iskeä fyysisesti tai sanallisesti
Pään hierominen
Nyrkin puristelu toisella kädellä
Äänen korottaminen, huutaminen, kiljuminen tai itkeminen.
Joitain emotionaalisia vihan merkkejä:
Haluat päästä tilanteesta pois
Ärsyyntyneisyys
Suru tai masennus
Syyllisyys
Katkeruus
Ahdistuneisuus
Halu iskeä fyysisesti tai sanallisesti
Sarkasmi
Huumorintajun menettäminen
Halua juoda, polttaa tai käyttää muita aineita, jotka rentouttavat
Itkeminen
Viha on voimaa, ehkä sen vuoksi se on helpompi kieltää kuin ottaa käsittelyyn. Mutta viha on tärkeä tunne ja sen avulla saat selville tärkeitä asioita itsestäsi. Se voi olla myös katalyysinä palvella muita ihmisiä.
Viha selkeyttää arvoja
Viha voi auttaa sinua selkeyttämään arvojasi. Olet vihainen, kun sinulle tärkeitä asioita vähätellään tai ne jätetään huomiotta. Viha nousee esiin, kun sinun henkilökohtaisia rajojasi rikotaan.
Viha kertoo, että et halua joitain asioita elämääsi; et halua tällaista avioliittoa, perhe-elämää tai palvelutyötä. Ja päinvastoin, tällaisen avioliiton, perhe-elämän tai palvelutyön haluat, ja joku tai jokin estää sinua.
Viha on merkki syvemmistä tunteista
Viha on usein sekundäärinen tunne loukkaantumiselle, surulle, pelolle, pettymykselle ja häpeälle. Nämä tunteet paljastavat haavoittuvaisuutesi ja moni ihminen tekee mitä vain piilottaakseen heikot kohtansa. Viha on helppo tapa peittää herkkiä tunteita. Se pitää ihmiset etäällä.
Kun tunnet vihaa, pysähdy tutkimaan mitä sen alta voi paljastua. Löytyykö syvempiä, herkempiä tunteita. Kysy itseltäsi: ”Mitä minä pelkään? Olenko loukkaantunut jostain? Tai surullinen? Mitä oikeasti on meneillään?”
Esim. Kun joku kritisoi minua, tulen vihaiseksi. Vaistonvarainen reaktioni on puolustautua. Mutta kun pysähdyn miettimään mitä vihani takana piileskelee, löydän sieltä pelon siitä, että en ole riittävä. En ole tarpeeksi hyvä.
Viha paljastaa täyttymättömät odotukset
Viha toimii indikaattorina siitä, että odotuksiasi ei ole täytetty. Seuraavan kerran kun vihastut, kysy itseltäsi: ”Mitä minä odotin?”. Odotukset, joita ei ole täytetty, tai jotka ovat epäselviä, aiheuttavat paljon vihaa.
Ongelma on se, että usein emme ole tietoisia odotuksistamme. Emme siis ole pystyneet kertomaan niistä muille. Odotukset voivat myös olla täysin epärealistisia tai toinen ihminen ei ole sitoutunut täyttämään niitä.
Esim. Vihastut lapsille, jotka jättävät kenkänsä lojumaan keskelle eteisen lattiaa, kun he saapuvat kotiin. Huudat ja valitat, kuinka sinun täytyy aina tehdä kaikki. Tosiasiassa et ole koskaan kertonut lapsille, mitä odotat heidän tekevän kenkiensä kanssa. Heillä ei ollut aavistustakaan odotuksistasi kenkien suhteen.
Opettele siis kertomaan omista odotuksistasi ja toiveistasi muille ja sopimaan siitä, miten niitä voidaan kohdata. Joskus muut suostuvat täyttämään niitä, joskus he eivät halua. Mutta nyt on olemassa realistisia odotuksia, joiden voit odottaa täyttyvän.
Viha voi olla syntiä
Viha paljastaa pikkumaisuuden, ylimielisyyden, inhon, kateuden ja halun loukata toista ihmistä. Monta kertaa vihamme on yksinkertaisesti osoitus syntisestä sydämestämme, ja silloin se on väärin.
Kiinnitä huomiota sarkastisiin tai ivallisiin sanoihisi. Kiinnitä myös huomiota tunteisiisi, jos huomaat vältteleväsi jotakuta. Voit olla kateellinen työkaverisi ylennykselle. Voit tuntea vihaa jostakin asiasta, mutta tuot sen esiin loukkaamalla läheistäsi, jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
3 tapaa käsitellä vihaa
1. Älä hautaa tunteitasi, mutta älä myöskään ole niiden vietävänä. Vältä äärimmäisyyksiä ja opettele hyväksymään vihan tunne ilman itsesi tuomitsemista. Vietä aikaa rukouksessa ja hiljaisuudessa, Jumalan läsnäolossa. Tunteistasi kirjoittaminen voi auttaa paljastamaan vihasi juuria. Tuo vihasi Jumalalle, sitten…
2. Mieti syitä vihallesi. Arvosta itseäsi, tarpeitasi ja halujasi. Kirjaa ylös odotuksesi, jotka eivät täyttyneet. Tunne tunteesi, mutta älä aina seuraa niitä. Opettele paljastamaan syitä vihallesi, sitten…
3. Toimi asiaankuuluvasti. Lopeta muiden syytteleminen. Ole rehellinen, lopeta valehteleminen. Joskus ei ole selvää, mikä olisi seuraava askel. On viisasta pyytää neuvoja ja keskustella kypsien kristittyjen kanssa. Opettele kommunikoimaan ja kuuntelemaan ja anna itsellesi armoa, kun opettelet ymmärtämään itseäsi ja muita. Tunteiden omistaminen auttaa sinua kasvamaan. Voit lopettaa myrkyllisen vihan salavihkaisen heijastamisen ihmissuhteisiisi.
Kuka vain voi olla vihainen, kuten Aristoteles sanoi. Mutta viisaassa vihan esiin tuomisessa tarvitaan oikeat syyt, oikeat ihmiset, oikea taso, oikea aika ja oikea päämäärä. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista niille, jotka sitoutuvat emotionaaliseen ja hengelliseen kasvuun.
Opitko jotain uutta vihasta ja vihan käsittelemisestä? Itse olen oppinut sen, miten harvoin vihani on ns. vanhurskasta vihaa, jota näemme Jeesuksen elämässä. Muistan itse asiassa elämässäni vain yhden kerran, jolloin olen tuntenut vanhurskasta vihaa. Yleensä taustalla on nämä tässä postauksessa esiin tulevat syyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa keskustelemaan!