 |
| Photo credit: Kittisak |
En oikein tiedä miten sen Joulun vastaanottaisi. Tuntuu, että se tulee niin yllättäen, vaikka joka vuosi samaan aikaan on Joulu. Vaikka lapset muistavat joka joulukuun päivä avata Joulukalenterin ja laskevat päiviä Juhlaan. Niinpä kirjoitan, muistutan itseäni.
'Joulu'.
Jeesuksen syntymän juhla.
Jeesus, Messias. Messiasta oli odotettu tulevaksi jo vuosisatojen ajan. Monet profeetat julistivat Messiaan tulosta. Messiaan syntymän yksityiskohdat olivat kaikkien tiedossa satoja vuosia ennen Hänen syntymäänsä. Vanhassa Testamentissa on 65 selkeää ennustusta tulevasta Messiaasta*.
Aabrahamin jälkeläinen. Juudan suvusta. Syntyy Beetlehemissä. Syntyy neitseestä. Siunaukseksi kaikille. Pelastus maan ääriin saakka. On kärsivä, kuoleva ristillä ja ylösnouseva. Immanuel - Jumala kanssamme.
Viimeinen ennustus Messiaasta tuli Malakian kautta 400-luvulla eKr. Kuinkahan kiihkeästi ihmiset odottivat jälleen uutta viestiä. Uusia lupauksia. Miksi Jumala on niin hiljaa? Kuluu satoja vuosia eikä kukaan profetoi uutta. Mitä tapahtui? Tuleeko Messias sittenkään?
Sitten kaksi naista...toinen liian nuori, toinen liian vanha...saavat viestin. He tulevat raskaaksi. Olosuhteet eivät ole täydelliset. Toinen ilman miestä, toinen jo 'iälliseksi tulleena'. Hiljaisuudessa, salaisuudessa, pyhässä paikassa kudotaan kokoon uutta elämää.
Enkelit ilmestyvät. Jouluun kuuluu ihmeitä ja mysteriaa. Emme voi selittää enkeleitä. He tuovat sanomaa itse Jumalalta. Harvat ovat nähneet enkelin, mutta nyt he vierailevat useiden ihmisten luona. Jouluun kuuluu yliluonolliseen uskominen. 'Jouluntaika'. Joulussa vain on sitä jotain ihmeellistä.
Ennustukset toteutuvat. Nasaretissa asuvat Maria ja Joosef matkustavat Beetlehemiin, koska keisari Augustus käski kaikkien mennä verolle pantaviksi omiin kaupunkeihinsa. Jumala tiesi ja toteutti.
Suurin Lahja.
Jouluun kuuluu lahjat. Annamme lahjoja, otamme vastaan lahjoja. Haluan ilahduttaa. Lapset odottavat malttamattomina, että saavat avata lahjoja. Odottiko Jumalan kansa Hänen lahjaansa samalla innolla ja jännityksellä?
Jotkut ovat jättäneet lahjojen annon Joulusta pois. Kuusi koristellaan, mutta lahjojen sijasta perheet valitsevat vähäosaisille ihmisille lahjoja järjestöjen kautta. Mutta minä haluan muistaa myös omaa perhettäni ja niinpä ilman syyllisyyttä ostan heille rakkaudella lahjoja ja laitan ne kuusen alle. Lahjat kommunikoivat rakkautta.
Toiset perheet eivät koristele kuusta, eri syistä. Mutta me haluamme koristella ja ihastella, olla lapsenmielisiä ja leikkiä. Jouluun kuuluu ilo ja kauneus. Joulukoristeet otetaan esiin vain kerran vuodessa. Haluan, että juhlantuntu myös näkyy kaunistetussa kodissa. Haluan jatkaa suomalaisia Jouluperinteitä ja opettaa niitä lapsilleni.
Jouluaattona syömme suuren ja runsaan aamupalan. Ostamme ja leivomme ja valmistamme herkkuja Jouluaamun pöytään ja istumme pöydän ääressä kauan aikaa. Jumala antaa meille kaikkea hyvää runsaasti ja tämä on täydellinen hetki nauttia maanpäällisestä hyvästä. Kristityillä on paljon yhdessä ateriointiin littyvää symboliikkaa. Jumala on kutsunut meidät omaan pöytäänsä, adoptoinut meidät perheeseensä ja tehnyt meidät omakseen - jos aukaiset oven, saat syödä Jeesuksen kanssa. Ehtoollinen - viimeinen yhteinen iltaruoka. Hääateria taivaassa...täydellinen Juhla. Nautimme yhdessä syömisestä.
Yritän muistuttaa itseäni siitä, etten voi tehdä täydellistä Joulua. En itselleni, en perheelleni. En saa tehtyä kaikkea mitä suunnittelin (meidän piparit on vielä paistamatta!). Mutta voin vaikuttaa kodin ilmapiiriin. Naisilla, äideillä on suuri vaikutus siihen, miltä kodin ilmapiiri maistuu ja tuntuu.
Keskityn rauhaan, iloon ja rakkauteen. Eikö se ole Joulunsanoma? Jos olen rauhallinen, iloinen ja rakastan perhettäni, heillä on hyvä Joulu. Ja minulla on hyvä Joulu, koska voin jättää pois suorituspaineet ja vaikutuksen tekemisen. Voin rauhoittua keskusteluihin, peleihin, lauluihin, kauneudesta nauttimiseen. Armahdan itseäni ja perhettäni.
Halusin vielä sanoa jotain niille, joille tämä on Joulu on vaikea. Ehkä tämä on ensimmäinen Joulu ilman jotain perheenjäsentä. Ehkä taloudellinen tilanne tekee vaikeaksi Juhlan laittamisen. Ehkä ongelmat, sairaudet ja vaikeudet saavat kaiken Juhlimisen ja iloitsemisen tuntumaan teeskentelyltä. Et ole yksin. Monilla Joulunaika tuo kipeällä tavalla esiin sen, mitä elämässämme puuttuu ja mitä kaipaamme. Synti on raapaissut syvät haavat meidän kaikkien sisimpään ja ne voivat Jouluna vuotaa runsaammin kuin muina aikoina.
"Sillä ei viikunapuu kukoista, eikä viinipuussa ole rypäleitä; öljypuun sato pettää, eivätkä pellot tuota syötävää. Lampaat ovat kadonneet tarhasta, eikä ole karjaa vajoissa. Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa. Herra, Herra on minun voimani. Hän tekee minun jalkani nopsiksi niinkuin peurat ja antaa minun käydä kukkuloillani." Habakuk 3: 18-19
Voit löytää ilon siitä, mitä Jumala on puolestasi tehnyt. Hän valmisti sinulle Pelastuksen. Hän rakasti sinua, kun olit vielä Hänen vihollisensa. Hän antaa Pyhän Henkensä mielellään niille, jotka sitä Häneltä pyytävät.
Joulu ei ole koskaan tyhjä ja merkityksetön, kun muistamme juhlan todellisen aiheen:
Meille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.
Hyvää Joulua jokaiselle lukijalle!
* Ennustuksista inspiroiduin Leif Nummelan kirjasta 'Raamatun punainen lanka'.
Sivupalkissani oleva blogi Practical Theology for Women kirjoitti ihanasti niille, joille (Yhdysvalloissa juhlittava) Kiitosjuhla ja Joulunaika voi olla vaikeaa. Lainasin sieltä muutamia ajatuksia ja Habakukin Raamatunpaikan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa keskustelemaan!