Ollapa hyvä!

Olen saapunut Tiituksen kirjeen ohjeissa toiseksi viimeiseen kohtaan.  Tässä ensin jakeet, joita olen käynyt läpi:

"Niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia, voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi."  

Tiitus 2:3-5

Oletko hyvä ihminen? Palasin kreikan kielen oppikirjaani tarkistamaan sanan ’hyvä’ alkuperän.  Sana on agathos; hyvä, ystävällinen, auttavainen, kiltti, miellyttävä... Carolyn Mahaneyn kirjassaan Feminine Appeal käyttää sanoja hyvyys ja ystävällisyys.  Kirjailija Jerry Bridges antaa selityksen molemmille sanoille, joka helpottaa niiden tarkoituksen ja eron ymmärtämistä: 

”Ystävällisyys on vilpitön halu tuoda onnellisuutta toisille ja hyvyys on ne suunnitellut toimet, joilla sitä onnellisuutta edistetään.”

Aion käyttää molempia sanoja kun kirjoitan aiheesta.  Ensimmäiseksi tulee mieleen, että sekä sana hyvyys että ystävällisyys ovat Galatalaiskirjeen listassa, jossa luetellaan Hengen Hedelmät (5:22).  Nämä ominaisuudet ovat siis Jumalan Pyhän Hengen aikaansaannoksia.  Niitä ei voi saada aikaan omin voimin pinnistellen ja ponnistellen, vaan ne kasvavat koko uskonelämän ajan. 

Carolyn kertoo luvussa, että jos joku olisi hänelle joskus nuoruudessa sanonut, että hän tulee vihastumaan lapsilleen tai kokevansa katkeruutta miestänsä kohtaan, hän olisi nauranut ja ajatellut, että puhuja ei tunne häntä kovin hyvin.  Hänhän oli helppoluonteinen ja myöntyväinen ihminen, joka ei oikeastaan koskaan suuttunut! Ja hän aikoi kohdella miestään ja tulevia lapsiaan suuremmalla ystävällisyydellä, rakkaudella ja hellyydellä kuin ketään muuta. 

Ja sitten todellinen elämä astuu kuvioihin.  Olen joskus valittanut miehelleni, että olin nii-iin paljon hengellisempi ennen avioitumista, kun asuin yksin!  Sitten paljastuu totuus; avioliitto, niin ihana elämän sulostuttaja kuin onkin, näyttää meille hyvin nopeasti millaisia me todella olemme.  Lisää siihen lapset, koululaiset, teinit...Ja saamme ihmetellä mistä sellaiset vihamieliset ja katkerat tunteet oman perheemme jäseniä kohtaan tulevat!   Minähän olen ystävällinen ja myötätuntoinen ihminen!

Carolyn listaa luvussa kolme asiaa, jotka ryöstävät meiltä ystävällisyyden ja hyvyyden muita kohtaan: viha, katkeruus ja tuomitseminen.  Kirjoitan jokaisesta hyvyydenryöstäjästä hiukan.   

Kuvitellaan, että seisot seurakuntasi aulassa juttelemassa ystäviesi kanssa.  Pitelet kädessäsi pahvista kahvikuppia.  Yhtäkkiä joku tönäisee kyynärpäätäsi ja kahvia läikkyy lattialle.  Katselet lattialla olevaa läikkää.  Miksi lattialla on kahvia?

a) Lattialla on kahvia, koska joku tönäisi minua ja sai minut läikyttämään sitä kupistani.  (väärin)

b) Lattialla on kahvia, koska kupissani oli kahvia. (oikein)

Ai mitä? No, yritän tällä esimerkillä osoittaa sen, että se mitä sinun käytöksessäsi tulee kaikille tiettäväksi, on vain näkyvä esimerkki siitä, mitä sinun sydämessäsi on.   Lattialle läikkyi kahvia, koska se on sitä, mitä kupissa oli.  Jos kupissa olisi hunajaa, hunajaa läikkyisi lattialle.  Sinä et huuda lapsillesi, koska he käyttäytyvät huonosti.  Sinä huudat lapsillesi, koska olet kärsimätön, itsekeskeinen ja rakastat omaa rauhaasi.  Sinä et vihastu miehellesi, koska hän ei löydä auton avaimia kirkkoon lähtiessänne.  Sinä vihastut miehellesi, koska olet ihmistenpalvoja ja haluat näyttää hyvältä muiden silmissä olemalla ajoissa Jumalanpalveluksessa.  Ja sinähän et koskaan hukkaisi auton avaimia (olet vielä ylimielinenkin). 

Lähde Freedigitalphotos. Graeme Weatherston

Epäystävällinen, ei-hyvä käytös, sanat ja ajatukset tulevat suoraan sydämestäsi.  Olosuhteet, joissa olet, vain tuovat ne esiin.  Matteus kirjoittaa: ”Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.  Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.”  (15:18-19).     

Jaakob kirjeessään kertoo näin: ”Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne?  Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette...”

Kun luin kreikan kielen selitysteoksestani sanasta agathos, hämmästyin vähän kun kirjailija sanoi seuraavasti: ”Kotona työtä tekevällä (viitaten edelliseen Tiituksen kirjeen ohjeeseen, naiseen kotinsa hoitajana) on kiusaus olla säästämättä talouttaan ja itseään...ja niinpä Paavali lisäsi listaan sanan ystävällinen. ”  Kodilleen omistautunut nainen voi mennä liian pitkälle omistautumisessaan...Mitä sinä haluat liikaa (himoitset) kodissasi, miehesi ja lastesi kanssa? Rauhaa ja siisteyttä? Arvostusta ja tunnustusta? Väittelyn voittamista ja oikeassa olemista?  Kun alat haluamaan jotain asiaa liian paljon, tulet vihaiseksi kun et saa sitä.

Etkö sinä kuitenkin halua tuoda Jumalalle kunniaa myös käytökselläsi? Ystävällisyys ja hyvyys tuo Jumalalle kunniaa ja estää ihmisiä pilkkaamasta Hänen Sanaansa, Raamattua.  Jaakob antaa kirjeessään ohjeet: ”Mutta hän antaa sitä suuremman armon.  Sentähden sanotaan: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.” Olkaa siis Jumalalle alamaiset; vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.  Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.” (4:6-10).

Vihan lisäksi katkeruus on asia, joka kuihduttaa ystävällisyyden ja hyvyyden kukkaset hyvin nopeasti.  Kirjassa kerrottiin hyvin vakuuttavasti se, että me katkeroidumme synnistä, joka liippaa meitä hyvin läheltä.  Jos joitain pahoja, moraalittomia asioita tapahtuu kaukaisissa maissa (tyttäriään vuosia hyväksi käyttävät isät, suuria summia avuttomilta tai köyhiltä huijanneet viranomaiset, nuoria kuoliaaksi ampuvat poliittiset mielipuolet) se voi kuohuttaa mieltäsi jonkun aikaa, mutta et todennäköisesti katkeroidu siitä.  Vaikka teko oli hyvin väärin; joku oikeasti lukitsi tyttärensä vuosikausiksi kellariin!  Kymmeniä nuoria kuoli!

Siispä katkeruus ei johdu siitä, miten suureen syntiin oli sorruttu.  Mutta jos joku läheinen tekee syntiä sinua kohtaan?  Sen ei tarvitse olla näin suurta ja hirviömäistä, mutta se tulee läheiseltä ihmiseltä...Isä, äiti, sisarukset, lapset. Omat perheenjäsenesi .  Silloin ole varovainen; voit katkeroitua, ja se tapahtuu pikkuhiljaa.  Raamatussa on yksi neuvo katkeruuden suhteen: ”Kaikki katkeruus...olkoon kaukana teistä.  Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut. ” Ef 4:31-32.

Jos huomaat katkeria tunteita perhettäsi kohtaan, älä jätä niitä muhimaan.  Mistä tiedät olevasi katkera?  Jos käyt läpi mielessäsi sinua kohtaan tehtyjä vääryksiä kerta toisensa jälkeen.  Jos elät itsesäälissä.  Jos et pysty enää osoittamaan kiintymystä ja myönteisiä tunteita tiettyä henkilöä kohtaan.   

Jos  haluat noudattaa Raamattua elämässäsi, sinun tulee jättää katkeruus heti pois tunnustamalla se syntinä ja pitää huoli siitä, että se ei lähde taas kasvamaan.  Katkeruus on myrkkyä!

Kolmantena hyvyyden ja ystävällisyyden tukahduttajana Carolyn mainitsee tuomitsemisen.  Hän puhuu tuomitsemisesta, jossa etsitään toisesta ihmisestä vikoja ja virheitä ja ilman pätevää ja riittävää syytä muodostetaan epäsuosiollisia mielipiteitä heidän ominaisuuksistaan, sanoistaan, teoistaan tai motiiveistaan.  Eli yksinkertaisesti haetaan kaikkein pahinta toisesta ihmisestä.  Ja jälleen kerran tämä on helpointa tehdä läheisistä ihmisistä. 

Ohje kirjoituksista: ”Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio.” (Joh 7:24).  Kuulin kerran ohjeen yhteistyöhön: Ajattele aina parasta toisessa henkilössä.  Minusta se oli todella hyvä muistutus siitä, että minun ei pidä tuomita toisten tekoja ja sanojakaan liian nopeasti.  Ota aina aikaa ja tarkista, että ymmärsit oikein.  Se kannattaa ja huomaat, että monta kertaa nopeat tuomiosi ovat ihan väärin perustein tehtyjä.  Se tuo myös tietynlaisen rauhan sydämeen kun tietää, että minua ei tuomita nopeasti ja minusta ajatellaan ja odotetaan parasta.  Lapsetkin kaipaavat positiivista palautetta ja oikean käytöksen huomaaminen ja siitä palautetta antaminen rohkaisee lasta enemmän oikean käytöksen suuntaan.  Rohkaiseva ja kiittävä ilmapiiri kotona, hyvillä ja ystävällisillä sanoilla höystettynä on erinomainen kasvualusta lapsillesi!  

Hyvyyden ja ystävällisyyden osoittaminen perhettäsi kohtaan on vaivan arvoista.  Hyvä ja ystävällinen ihminen ei keskity oman onnellisuutensa suojelemiseen, vaan hän tarkoituksenmukaisesti haluaa siunata ja palvella perheensä jäseniä.  Se ei ole aina helppoa eikä tule automaattisesti.  Siksipä Paavali kirjoittakin Tiitukselle, että vanhempien naisten tulee ohjata nuoria naisia olemaan hyviä.  Ajan kanssa saat nähdä hyvyytesi kantavan hyvää hedelmää! 

Ole hyvä!